Uusien koronarajoitusten ensimmäinen uhri – Selkeä virkakieli vaihtui lakikielen koukeroihin, ja käsitekaaos on edessä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Uudenmaan eristyksen aikaan 2020 Mäntsälän tarkastuspisteellä oli rauhallista. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Kansalainen, muista tilanteenhallintaasi liittyvä aikasidonnaisuusulottuvuus! Nyt liikkumisrajoitusten valmistelussa viranomaisten virkakieli meni koukeroisemmaksi kuin koskaan – ja hallituksen ilmaisutavat kangistuivat selvästi edelliskevääseen verrattuna.

Kun koronavirus saapui Suomeen runsas vuosi sitten, moneen kertaan turhaan parjattu virkakieli ja sen käyttäjät yllättivät positiivisesti.

Etenkin THL:n kommentoijalääkärit ja terveydenhuollon väki osasivat usein kertoa hyvällä ja selkeällä suomella, miten tartunnoilta pitää yrittää suojautua.

Pese kätesi, yski hihaasi, pidä etäisyyttä, vältä tapaamisia.

Oireettomina testeihin menosta sekä hengityssuojainten käyttöönotosta toki saimme ristiriitaisia ohjeita ja käsittämätöntä poliittistakin sekoilua.

Joidenkin ministerien suullinen ilmaisu vaati silloin ja vaatisi yhä avautuakseen salauksenpurkuohjelmien tuntemista.

Mutta muuten viruksesta ja jopa Uudenmaan alueen sulun teknisistä yksityiskohdista viranomaiset onnistuivat viestimään selvästi. Nyt selkeydestä ei ole tietoakaan.

Leviämis-, kiihtymis– ja hyperventilointivaiheessa sallittujen lähikontaktien uusista ehdoista kerrotaan yhä useammin vaikealla kapulakielellä.

Kun vuoden 2020 maaliskuun iskulause oli mainio Testaa – jäljitä – eristä – hoida, nyt helmikuussa valtioneuvosto puhui hybridistrategian toimintasuunnitelmantäydennyksessä tarkoitetun tason käyttöönotosta.

Työ- ja elinkeinoministeriön käsite valtioneuvoston koronatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisulottuvuudesta oli tähänastinen huippu.

Ministeriö perusteli tällä lausehirviöllä, miksi se salasi valmisteluasioitaan medialta.

Kun virkakieli ja lainoppineet painivat, toinen häviää

Kielentuntijat arvelevat, että yhtenä syynä sekavuuteen on valtionhallinnon viestinnässä viime viikkoina huomattavasti kasvanut juridiikan tarve.

Lainoppineet ovat tarttuneet ohjaksiin, koska hallituksen haluamat valtuudet liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaiseen rajoittamiseen vaikuttavat perusoikeuksiin, eikä niiden soveltamisessa saa olla sijaa mielivallalle.

”On usein aika mahdotonta kielellistää selkeästi, miten joku rajoitus eri tilanteissa käytännössä toimii: vaikkapa minkä palvelun tai tuotteen ostaminen on sallittua ja mikä ei”, sanoo erityisasiantuntija Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Kun kukin ministeriö kuitenkin yrittää omalla hallinnonalallaan selittää asiaa, valtioneuvoston alkuperäisen, jo valmiiksi koukeroisen esityksen päälle liimataan omaa ammattislangia.

Ei kukaan ilkeyttään luetteloi julkiseen halailukävelyyn oikeuttavia ihmissuhdemuotoja ja listaa näihin vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan merkitykseltään painavan syyn.

”Tarkoitus on hyvä: halutaan varmistaa, että toiminta kestää oikeudellisen tarkastelun. Kukaan ei halua antaa väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, mutta lisämääritelmät venyvät vaikeaselkoisiksi”, Räsänen arvioi.

Kiirekin vaikuttaa. Rajoitukset piti saada eduskunnan päätettäväksi pikaisesti, koska muuntovirukset kuormittavat pahimpien korona-alueiden erikoissairaanhoidon kantokykyä.

Virkakielenhuolto on tässä sivuseikka, ja kaikkein vaikein asia eli määräysten ja poikkeusten kääntäminen kansankielelle jää usein median tehtäväksi.

Saako ruokakauppaan mennä ostamaan omalle psyykelle tärkeitä harrastelehtiä, ovatko ne merkitykseltään elintarvikkeisiin tai polttoaineisiin rinnastuvia henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömiä tarvikkeita?

Mitä ovat yksilölliset sielunhoidolliset tapaamiset uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa – onko sen pakko olla Patentti- ja rekisterihallitukseen rekisteröity uskonnollinen yhteisö, vaan voiko kuka tahansa ilmoittautua ulkonaliikkujien sielunpaimeneksi?

Muotisanoja tulee ainakin hetkellisesti lisää

Eikä kehitys tähän pääty. Pandemia muuttaa puhuttuakin kieltä koko ajan. Väittelemme jo sujuvasti laumasuojasta, kohortoinneista, denialisteista, kulkutautimyönteisyydestä ja muista asioista, joita ei vielä vuonna 2019 tunnettu edes vitseissä.

Kotus on löytänyt jo yli sata koronaan liittyvää uudissanaa.

”On koronakoordinaatioryhmää, koronanyrkkiä, -kurimusta ja -kurittomuutta”, Räsänen kertoo.

On mahdoton sanoa, mitkä näistä jäävät elämään. Tai miltä muutenkin tämän poikkeusvuoden muotisanat näyttävät esimerkiksi parinkymmenen vuoden kuluttua, hän muistuttaa.

”Jokaisesta yhteiskunnallisesta poikkeusolojen ajasta, sodista ja vaikka 1990-luvun lamasta, on jälkeenpäin syntynyt oma narratiivinsa. Se ei välttämättä ole sama, mitä silloin aikalaiset oikeasti itse kokivat tai miten asiasta puhuivat. On kiehtova nähdä, millaiseksi kertomus koronan ajasta muokkautuu, ja miten puhumme tästä sitten kun tämä pandemia on enää muisto,” Matti Räsänen pohtii.

X