Joko kakka osui tuulettimeen – vai miksi hamusimme ensimmäisenä juuri vessapaperia? Survivalisteille emborulla on pala viimeistä sivistyksen linnaketta

Survivalistit, preppaajat eli varautumisharrastajat puhuvat nyt Suomessakin niin sanotusta SHTF-tilanteesta, ja väittelevät mitä hirveyksiä pitäisi tapahtua, että meillä jouduttaisiin sellaiseen. Vessapaperilla on selviytymiskulttuurissa myyttinen rooli.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kauppojen hyllyt tyhjenivät viime viikolla – ja täyttyivät taas.

Survivalistit, preppaajat eli varautumisharrastajat puhuvat nyt Suomessakin niin sanotusta SHTF-tilanteesta, ja väittelevät mitä hirveyksiä pitäisi tapahtua, että meillä jouduttaisiin sellaiseen. Vessapaperilla on selviytymiskulttuurissa myyttinen rooli.
Teksti:
Petri Korhonen

SHTF-lyhenne on amerikanlainaa, kuten koko survivalismiharrastuskin: se tulee sanonnastashit hits the fan” eli uloste lentää tuulettimeen.

Kyse on ennakoimattoman äkkimullistuksen aiheuttamasta tilanteesta, jossa moni yhteiskunnan osanen alkaa yhtäkkiä murentua, kaaos yltyy ja normaalit asiat lakkaavat toimimasta.

Tähän liittyvät amerikkalaisten kauhuennustekliseiden mukaan mellakat, ruuan hamstraaminen, kauppojen ryöstely ja yleinen järjestyksenpidon katoaminen.

Katastrofielokuvista tiedämme, että ennen tätä viranomaiset julistavat viimeisinä toiminaan sotatilalain voimaan, ja määräävät (turhaan) sotilaat kaduille puolustamaan siviiliväestöä zombieiden laumoja, ulkoavaruuden alieneita tai jotain muuta kamalaa uhkaa vastaan.

Tyhjät laarit ja tappeluita viimeisistä paketeista

Suomessakin nähtiin jo viikonlopun aikana poikkeuksellisia ilmiöitä: monien kauppojen vessapaperihyllyt ja ruisleipälaarit tyhjenivät, ja muutamasta marketista raportoitiin jopa ihmisten riidelleen toisten hamstraajien kanssa.

Mutta onko valmiuslain käyttöönotto, Suomen vessapaperien jonottaminen ja ulkomailla nähty viimeisistä paperirullista tappeleminen merkki aikanaan tulevasta yhteiskuntaromahduksesta?

Ei, sanoo väitöskirjatutkija Anna Rantasila Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut median ja sosiaalisen median kautta sitä, miten ihmiset käyttäytyivät 2011 Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aikaan. Säteilypelko oli tuolloin samanlaista kuin viruspelko nyt: joku näkymätön leijuu ilmassa ja uhkaa terveyttämme.

”Arvelen, että säntäämme vessapaperihyllyille, koska konkreettiset teot helpottavat epämääräisen uhkan edessä tuntemaamme epävarmuutta ja voimattomuutta. Prisman viimeinen Serla-paketti kainalossa ja ostoskärry täynnä nötköttiä voimme kokea tehneemme edes jotakin varustautuaksemme näkymätöntä ja hajutonta uhkaa vastaan”, Anna Rantasila sanoo.

Meille kyse oli vastarinnan merkistä: emme lamaantuneet vaan lähdimme aktiivisina varautumaan tulevaan. Käärimme hihamme ja tartuimme ostoskärryihin kuin Koskelan Jussi aikoinaan suokuokkaan.

Lauman mukana menemistä, X-Filesin hengessä

Kuinka rationaalista toimintaa tämä on, onkin sitten eri asia. Meillä on taipumus käyttäytyä kulloisenkin muoti-ilmiön, joskus jopa joukkohysterian mukaisesti. Kun sata ihmistä tekee jotain, emme ehkä vielä reagoi, mutta jos tuhat ihmistä säntää kauppoihin, menemme varmuuden vuoksi joukon mukana ja ostamme sellaistakin mitä emme tässä epidemiassa tarvitsisi.

”Jos luemme Vaasassa, että Uudellamaalla on ostettu kaupat tyhjiksi vessapaperista, saatamme alkaa pohtia, tulisiko meidänkin ihan vain varmuuden vuoksi seurata esimerkkiä. Toisin sanoen kyse on turvallisuuden tunteen ylläpitämisestä”, Anna Rantasila sanoo.

Kukaan meistä ei oikeasti tiedä, mihin suuntaan arki nyt valmiuslain sitomana aikana muuttuu, jos epidemia ja poikkeustila pitkittyvät muutamasta viikosta muutamien kuukausien mittaiseksi. Ravintoloita on suljettu, mutta muuten ihmiset ovat eläneet paljolti kuin ennenkin. On hyvin vaikea nähdä, mikä murentaisi Suomen maailmanlopun maisemaksi.

Spekulaatioita kyllä liikkuu, osittain huumorimielessä ja ajanvietteenä. Monet selviytymisharrastajien nyt arvelemista epidemia-uhkakuvista ovat tuttuja takavuosien tieteis- ja kauhusarjoista.

Samoja asioita pohdittiin muun muassa suositussa televisiosarjassa Salaiset kansiot (X-Files, 1993–2002). Onko näiden katsomisen syytä, että käyttäydymme nyt näin?

”Monissa näistä sarjoista vahvana pohjavireenä on syvä epäluottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan toimintakykyyn poikkeustilanteessa, ja samaan ideaan preppaus ja survivalismikin perustuvat. Se, että varaudumme pitkäänkin karanteeniin saattaa kertoa siitä, että emme usko tilanteen menevän ohi nopeasti ja helposti,” Rantasila arvelee.

Toteutamme siis vanhasuomalaista sanontaa ”Pessimisti ei pety”.

Tai ”Luoja auttaa heitä, jotka auttavat myös itseään”.

Vessapaperi ei lopu Suomesta

Mutta palataan siihen vessapaperiin. On hauska sattuma, että Embo, Lambi ja muut paperimerkit valikoituivat meilläkin ensimmäiseksi hamstrauskohteiksi, vaikka Suomessa on jopa WC-paperitehtaita eikä niiden varastojen loppumista tarvitse pelätä.

Tässä asiassa kopioimme tietämättämme ulkomaisia käytösmalleja, sillä vessapaperi on survivalistien suosikkihyödyke kaikkialla maailmassa, puhtaan juomaveden lisäksi.

Alan oppaista löytyvissä ”varaa näitä tarvikkeita” -listoissa se on ykkösenä muun muassa siksi, että se on poikkeusoloissa suosittu tuliainen, lahja ja vaihdon väline.

Seuraavana tulevat – samoista syistä – alkoholi, suklaa, tupakka ja vasta näiden jälkeen särkylääkkeet. Jopa palasaippua ja shampoo nähdään paremmaksi kaupankäyntitavaraksi kuin esimerkiksi korut.

Shit hits the fan -tilanteessa rulla on toivottu lahja

Yhden rullan lahjoittaminen naapurille tai kaverille on SHTF-tilanteessa kaunis ele, eikä vielä vaaranna sinun varastojasi tai omaa pärjäämistäsi.

Samalla se on maailmanlopun odottajille symboli, merkki tai muisto apokalypsiä edeltäneistä normaaliajoista, jolloin tavallinen hygienian ylläpitäminen oli helppoa ja itsestäänselvää.

Survivalistien maailmassa ihminen, joka lakkaa peseytymästä tai pyyhkimästä takapuoltaan, on jo luovuttanut otteensa sivistyksestä ja antanut periksi kaaokselle. Tällaiset ihmiset muodostavat uhan heille, jotka aikovat vielä jälleenrakentaa yhteiskuntaa.

Todennäköisesti suomalaiset eivät pohdi tällaisia, vaan ajattelevat enemmän käytännön näkökulmasta. Vessapaperi ei mene pilalle ja sitä tarvitaan poikkeusajan jälkeenkin, joten miksi sitä ei nyt ostaisi jemmaan, kauppoja sulkevien lisäkaranteenienkin varalle.

Se, että Suomessa ei olla vielä alan liikkeiden mukaan alettu hamstraamaan panoksia (yli 1,5 miljoonaan lailliseen ampuma-aseeseemme), kertoo että kansalaisten järki, todellisuudentaju sekä luottamus esivaltaan ovat yhä yleisesti tallella.

 

American Survival Guide -lehden suosittaman vaihtokauppalistan ykkösenä on paperi.

American Survival Guide -lehden suosittaman vaihtokauppalistan ykkösenä on paperi. © Kuvakaappaus ASG-lehdestä

Ajantasaista tietoa koronavirustilanteesta ja ohjeita siihen varautumiseen löytää esimerkiksi osoitteesta www.thl.fi.

Lue myös: Lue ohjeet koronavirustaudin hoitoon – Näin lääkäri neuvoo toimimaan korkean kuumeen ja hengitystieoireiden hoidossa

X