Mikko ”Peltsi” Peltola paljastaa suosikkinsa – Nämä ovat Urho Kekkosen kansallispuiston parhaat reitit eri vuodenaikoina
Urho Kekkosen kansallispuisto on suosittu ulkoilijoiden keskuudessa. Taustalla siintää Rautulampi. Lue jutusta, mille reiteille Mikko "Peltsi" Peltola kannustaa suuntaamaan.
Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista. Kansallispuistokummi, toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola on käynyt siellä monta kertaa. Viime vuosina hän on sulan maan aikana maastopyöräillyt, koska 11- ja 13-vuotiaat lapset tykkäävät siitä eniten.
Hänen suosikkireittinsä ovat Saariselän ja Kiilopään tuntumassa.
”Rautulammen reitti on tosi hieno. Ja erityisesti Rautulammen ja Luulammen välinen reitti menee heittämällä maailman parhaimpien maastopyöräreittien joukkoon. Se on pientä ja mutkikasta polkua, missä on ihan oma viehätyksensä.”
Peltsi polkee lihasvoimalla.
”Ainakaan toistaiseksi en ole tarvinnut sähköavusteista pyörää!”
Talvisin Urho Kekkosen kansallispuisto houkuttelee varsinkin hiihtäjiä. Peltsi tunnustautuu murtomaahiihtäjäksi.
”Suosikkini on Saariselältä lähtevä Kulmakurun reitti. Se toimii kesälläkin kävellen ja pyöräillen. Se ei ole Urho Kekkosen kansallispuistossa, mutta ei se menoa haittaa.”
Urho Kekkosen kansallispuisto on suosittu
Urho Kekkosen kansallispuisto on suosittu, ja se näkyy kovina käyntimäärinä. Koronavuotena 2021 käyntimäärät kipusivat huippulukemiin, kun käyntejä oli peräti 446 000, kertoo Metsähallituksen luontopalveluiden virkistyskäyttöpäällikkö Joel Erkkonen.
”Se oli 20 prosentin nousu vuoteen 2020 verrattuna, ja se oli liian kova nousu yhdessä vuodessa. Pystymme vielä hallitsemaan maltillisemmat, alle 10 prosentin, nousut käynneissä melko hyvin.”
Viime vuonna Urho Kekkosen kansallispuistossa käynnit laskivat, mutta tänä vuonna nousua on ollut noin kahdeksan prosenttia. Erkkonen arvioi, että käyntejä tulee olemaan noin 430 000.
Tunturiluonto on uhattuna
Kovat käyntimäärät kuluttavat herkkää tunturiluontoa. Kansallispuistoa pyritään suojelemaan niin, että sinne on tehty sorastettuja kävelyreittejä, joilla sekä kävelijöiden että pyöräilijöiden toivotaan pysyvän. Muuten tunturin herkkä luonto kärsii. Urho Kekkosen kansallispuistossa on monia uhanalaisia lajeja.
Kovinta kulutus on matkailukeskusten tuntumassa.
”Noin 90 prosenttia käynneistä tehdään parin tunnin patikkamatkan päähän Saariselältä ja Kiilopäältä. Juuri näitä reittejä olemme sorastaneet, jotta luonto kestäisi kovat käyntimäärät. Oleellista on, että polut eivät levenisi ja että ihmiset eivät tekisi uusia polkuja vaan pysyisivät hyvin hoidetuilla poluilla”, Erkkonen sanoo.
Lue myös: Urho Kekkosen kansallispuisto alkaa heti hotellien viereltä
Pyöräilijät eivät kuluta luontoa enempää kuin muutkaan
Jotkut ovat sitä mieltä, että varsinkin maastopyöräilijät kuluttavat ja laajentavat polkuja.
Peltsin mielestä se ei pidä paikkansa.
”Kaikki kulkeminen kuluttaa luontoa, ja myös kengistä ja sauvoista jää polkuihin jälkiä. Itse yritän aina pysyä mahdollisimman keskellä polkua. Sitä paitsi leveät kulkureitit ovat hiihtolatuja varten. Pyöräilijät tykkäävät kapeista poluista.”
Syyllistävästä keskustelutyylistä pitäisi Peltsin mielestä päästä eroon.
”Tärkeintä on, että ihmiset liikkuvat luonnossa.”
Lue myös: Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa lumoavia reittejä – Koe upea Kiilopää!
