Vuokralainen jättää vuokrat maksamatta – ”Prosessi on käsittämättömän pitkä”, toteaa vuokranantaja, jonka piina on kestänyt jo kuukausia
Vuokranantaja voi joutua käynnistämään pitkän oikeusprosessin, jos vuokralainen päättää jättää vuokrat maksamatta. Pahimmillaan vuokratuotto voi katketa yli puoleksi vuodeksi.
"Jos vuokralainen todetaan varattomaksi, häneltä ei voida periä mitään takaisin", vuokranantaja harmittelee.
Rovaniemellä toimiva vuokranantaja ei ole saanut asukkaalta vuokraa viime lokakuun jälkeen. Vuodenvaihteen jälkeen vuokralaiseen ei ole saatu yhteyttä.
Tammikuussa asunnon omistaja päätti toimia ja jätti käräjäoikeudelle haastehakemuksen. Samalla saamatta jääneet vuokrat siirtyivät perintään. Käräjäoikeus toimitti purkamisilmoituksen.
Vuokranantaja esiintyy tässä artikkelissa nimettömänä asian arkaluonteisuuden takia. Seura on varmistanut hänen henkilöllisyytensä.
”Nyt olen siinä pisteessä, että ensi viikolla vuokralainen häädetään. Hän asuu edelleen asunnossa, mutta hänen tulee poistua toukokuun alussa.”
Vuokranantaja oli aluksi ihmeissään vuokranmaksun tyssäämisestä, sillä asukas oli hoitanut vuokransa tunnollisesti viiden vuoden ajan. Viime syksynä tapahtui kuitenkin jotain.
”Koskaan ennen ei ole käynyt näin. Se oli yllättävää. Toisaalta olen ollut myös huolissani. Siksi tein vuokralaisesta huoli-ilmoituksen.”
Vuokralaisen häätö nopeimmillaan parissa kuukaudessa
Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan tapoja päivittää asuinhuoneiston vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä, jota ei ole muutettu 30 vuoteen. Jos Petteri Orpon (kok) hallituksen aikataulu pitää, esitys asuinhuoneiston vuokraamista koskevasta laista annetaan ensi vuoden keväänä. Näin ollen lainsäädäntö voisi olla voimassa vuoden 2026 alussa.
”Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista sähköisiä tiedoksiantotapoja. Joissain tilanteissa tiedon perille saaminen vuokralaiselle voi kestää kauan. Etenkin häiriötilanteissa vuokralainen pystyy halutessaan pitkittämään vuokrasopimuksen purkuilmoituksen tai varoituksen saamista, jos hän ei halua olla tavoitettavissa”, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes kertoo.
Nyt ministeriön työryhmä selvittää sähköisten kanavien käytön mahdollisuutta. Niitäkin käytettäessä on oltava todiste siitä, että vuokralainen on saanut tiedon. Käytännössä hänen on vastattava esimerkiksi WhatsApp-viestiin.
Jos vuokralainen ei ilmoita itsestään, haastemies on nykytilanteessa viimeinen vaihtoehto tiedon välittämiseen. Siihen mennessä aikaa on voinut kulua kuukausia, jolloin vuokrarästit kasvavat ja häiriöt pitkittyvät.
Toinen oikeusministeriön asettama työryhmä valmistelee ehdotusta pienten riita-asioiden menettelystä. Se voi johtaa yksinkertaistettuun oikeudenkäyntimenettelyyn, jota olisi tarkoitus soveltaa esimerkiksi häätöjä koskevissa riita-asioissa. Tällainen menettely todennäköisesti lyhentäisi oikeusprosessia.
Käsittelyajat vaihtelevat sen mukaan, missä päin Suomea asunto sijaitsee. Nopeimmillaan häädön saa Hughesin mukaan 2–3 kuukaudessa asian vireillepanosta. Ruuhkaisimmissa käräjäoikeuksissa prosessi voi kestää puoli vuotta. Häätö voi pitkittyä entisestään, jos vuokralainen riitauttaa asian. Siihen hänellä on lain mukaan oikeus.
Lue myös: Asunnon vuokraus ei ole riskitöntä – Näin tunnistat ja valitset hyvän vuokralaisen
”Jos vuokralaista ei tavoiteta, häätöhakemus tuomioistuimeen on syytä laittaa vireille”
Suomen Vuokranantajien lakineuvontaan tulleissa yhteydenotoissa korostuvat ongelmatilanteet, joissa vuokria on jäänyt maksamatta.
”Kannustamme vuokranantajaa reagoimaan mahdollisimman nopeasti, jotta tilanne ei pitkity. Ei saa syntyä käytäntöä, jossa vuokranmaksu laahaa koko ajan”, Sanna Hughes korostaa.
Jos vuokrat jäävät maksamatta kahden kuukauden ajalta, Vuokranantajat neuvoo purkamaan sopimuksen. Tällöin vuokralaiselle voi antaa 1–2 viikkoa aikaa lähteä asunnosta.
”Vuokranantajan ei pidä lähteä omin päin vaihtamaan lukkoja. Jos vuokralaista ei tavoiteta, häätöhakemus tuomioistuimeen on syytä laittaa vireille pian.”
Hughesin mukaan suurimmassa osassa vuokrasuhteita kaikki sujuu ilman ongelmia. Häätöjen määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina. Samalla erilaisten häiriötilanteiden vakavuusaste on noussut.
”Asunnoissa on enemmän huumeiden käyttöä tai väkivallan uhkaa, mikä tekee tilanteesta naapureille ikävän. Tällainen uhka voi johtaa siihen, että asukkaat pelkäävät eivätkä uskalla tulla todistamaan oikeuteen.”
Yksi tavoite lainsäädännön uudistamisessa on se, että poliisi voisi kertoa vuokranantajalle tai taloyhtiölle häiriökäynneistä ja virkavallan lausuntoja voisi käyttää todisteena oikeudessa.
”Haastehakemusprosessi on käsittämättömän pitkä”
Rovaniemeläisen vuokranantajan mukaan suurin ongelma on käräjäoikeuteen siirretyn haastehakemusprosessin hitaus.
”Jos jo tammikuussa on rästissä kahden kuukauden vuokra ja vasta toukokuussa saa vuokralaisen ulos asunnosta, prosessi on käsittämättömän pitkä. Asunnosta on koko ajan maksettava lainanlyhennyksiä ja vastikkeita. Vuokraustoiminnalla ei useinkaan saa kovin isoa tuottoa, joten puolen vuoden tauko vuokraustoiminnassa nollaa tuotot verrattain pitkältä ajalta. Laastari pitäisi repäistä irti nopeammin.”
Vuokranantaja harmittelee, ettei vuokranantajalla ole juuri mitään mahdollisuutta nopeuttaa prosessia.
”Jos vuokralainen todetaan varattomaksi, häneltä ei voida periä mitään takaisin. Eikä vuokralaiselle koidu vuokrien maksamatta jättämisestä mitään muita seuraamuksia kuin luottotietojen menetys ja nekin voi saada takaisin melko pian.”
Kun vuokranantajan asunto pian tyhjenee, hän aikoo tehdä siihen remontin ja pyrkiä löytämään uuden vuokralaisen mahdollisimman nopeasti.
”Toivottavasti selviän pintaremontilla. En tiedä, kun en ole vielä päässyt asuntoon.”
