Vuonna 2021 on moni asia on entistä paremmin – Näin tulevaisuuden näkevät futurologi, tutkija ja psykologi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mukahauska kyynärpäätervehdys – tuo luiden kolina – on ollut Pekka Saurista aivan älytön tapa.
Mukahauska kyynärpäätervehdys – tuo luiden kolina – on ollut Pekka Saurista aivan älytön tapa. © istockphoto
Ehkä jo muutaman kuukauden kuluttua ”normaali” elämä tekee paluuta. Pekka Sauri, Elina Hiltunen ja Mirva Salminen poimivat koronan jäljiltä asiat, joiden he uskovat olevan paremmin vuonna 2021 – jotkut jopa ehkä pysyvästi.

Kaksi koronatsunamiaaltoa, järven verran käsidesiä, vuorellinen maskeja, elinkautiselta tuntuvia karanteeneja. Unelmia vapaudesta. Normaali on kuitenkin horisontissa rokotteen myötä! Vuonna 2021 moni asia on jo paremmin.

Helsinkiläinen psykologi, entinen poliitikko Pekka Sauri alleviivaa juuri tätä.

”Ihminen on sopeutuvainen otus. Päällimmäinen asia on, että tästäkin me olemme nyt selviytyneet. Hyvä me!”

Kun yleensä vain poikkeamat normaalista ovat uutisia, se voi Saurin mukaan harhauttaa luulemaan, että kaikki menisi jatkuvasti päin mäntyä.

”Asiat ovat arjessa paremmin kuin ajatellaan. Se on tärkeätä pitää mielessä.”

”Niin rasittava kuin vuosi 2020 onkin ollut, se on jo osoittanut, että yhteiskunta pyörii. Suomihan on onnistunut pandemian torjunnassa erinomaisesti. Jos vertaa esimerkiksi Ruotsiin, kysymys on myös siitä, millä tavalla viranomaiset ja päättäjät ovat tilannetta hoitaneet.”

Suomalaiset ovat suoriutuneet ohjeiden noudattamisessa Saurista hyvin, vaikka vihollinen on ollut näkymätön.

Saurin aforismin mukaan suomalaiset sopeutuvat mihin hyvänsä, jos he vaan tietävät, mitä tapahtuu ja miten tilannetta hoidetaan. Jos he eivät tiedä, he eivät sopeudu yhtään mihinkään.

”Sen takia viestintä on äärimmäisen tärkeää.”

Sukupolvien välinen kontakti palaa vuonna 2021

Todennäköisesti vuonna 2021 ihmiset voivat taas tavata toisiaan vapaasti, halata ja matkustaa. Sukupolvien välinen kontakti palautuu.

”Ehkä siinä ensin nähdään ketsuppipulloilmiö. Ihmiset menevät innokkaasti tilaisuuksiin, ulos syömään ja ensi kesänä festareille. He rupeavat taas halaamaan tavatessaan ja haluavat kokea fyysistä läheisyyttä”, Pekka Sauri sanoo.

Mukahauska kyynärpäätervehdys – tuo luiden kolina – on ollut Saurista aivan älytön tapa.

Hän jättää nähtäväksi, poimivatko ihmiset koronavuodesta pysyviä arvo-oivalluksia.

”On ollut paljon puhetta siitä, että yhteisöllisyys on lisääntynyt, ja esimerkiksi hoidettu kerrostalossa vanhempien ihmisten kaupassakäyntejä. Toivon mukaan tällainen yhteisöllisyys säilyy, mutta ihmisen muisti on kuitenkin hämmästyttävän lyhyt.”

Koulut palaavat lähiopetukseen. Perheet voivat paremmin, ja poliisin kotihälytykset vähenevät.

”Uskon, että kun ihmiset alkavat liikkua enemmän, se tasaa painekattilaa kotona.”

Pekka Sauri toivoo, että suomalaiset jatkavat piristynyttä kotimaanmatkailua, koska pitkin maata löytyy hienoja elämyksiä.

”Ennen VR teki rengasmatkoja. Missä on Suomen rannikon Hurtigruten, risteily, joka kulkee Norjan rannikkoa pitkin?”

Koronavuoden aikana Sauri ei henkilökohtaisesti ikävöinyt juuri muuta kuin Musiikkitalon konsertteja. Radiosta kuunneltuna elämys ei ollut ollenkaan sama.

© Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

© Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Työnteko tehostui jo

Espoolainen futurologi Elina Hiltunen tietää yhden asian varmaksi.

”Rokote on paras asia ensi vuodessa. Minä uskon rokotteeseen”, hän sanoo.

Hiltunen tutkii työkseen tulevaisuutta. Hän uskoo, että digitalisaatio ja innovointi voivat paremmin vuonna 2021. Etätyönteko tuli ja jäi.

Elina Hiltunen on kysytty luennoitsija. Keväällä korona hävitti työt häneltäkin, kuten monelta yrittäjältä, mutta syksy oli jo superkiireistä, kun eri puolilla alettiin pohtia yhtä aikaa oman alan tulevaisuutta.

”Omakin työni on tehostunut, kun en ole joutunut matkustamaan. Kaikki hoidetaan digitaalisesti. Alkusyksystä kävin pitämässä yhden esityksen Kolilla, ja tunnin esitykseen meni matkojen takia kaksi päivää.”

”Ei ole enää väliä, missä tilaisuus on. Se voi olla Yhdysvalloissa. Pitääkseni esityksen minun ei tarvitse matkustaa, maksaa muutaman tonnin matkalippuja ja käyttää siihen viikkoa. Onhan se mieletöntä ajansäästöä”, Hiltunen summaa.

Maailmalla museot mahdollistavat jo virtuaalikierroksia. Koska näihin lähdetään Suomessa, Hiltunen kysyy. Finnair lennätti jouluna ensimmäistä kertaa turisteja joulupukin maahan virtuaalisesti.

”Virtuaalimatkailu tulee. Ehkäpä tulevaisuudessa Wienissä asuva ihminen voisi palkata Suomesta etämatkailijan menemään videokameran kanssa museoon. Turisti voisi vaikka pyytää: Nyt haluan mennä katsomaan tuota taulua”, Hiltunen kuvailee.

Huomiota kulutukseen

Vuoden 2020 aikana moni yrittäjä onnistui kääntämään laivaa tuulen mukaan. Alkoholitislaamo alkoi tehdä käsidesiä, ja tekstiiliyrittäjä muuntui maskiompelimoksi. Eräs yritys keksi alkaa koristella taloja vuokrattavilla jouluvaloilla.

”Hienoa toimintaa! Näin täytyykin tehdä”, kehuu Elina Hiltunen.

Hän kuitenkin kaipasi esimerkiksi kotimaanmatkailulta suurempaa korona-ajan herkkyyttä. Hän valitsi matkakohteensa kahdesta ravintolasta sen, jonka tarjoilijat pitivät maskeja.

”Hyvä esimerkki tästä oli, kun eräs kylpylä mainosti kontaktittomia lomia. Ruuat tuotiin huoneeseen, jossa oli keittiö. Myös kylpylä-ajan pystyi varaamaan niin, että silloin siellä ei ollut juuri muita.”

Alkoholitislaamo alkoi tehdä käsidesiä, ja tekstiiliyrittäjä muuntui maskiompelimoksi.

Elina Hiltunen peräänkuuluttaa myös sellaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintaa, jotka eivät lisää kulutusta. Tavaraa voidaan korjata, vuokrata, tai materiaalit voidaan myydä eteenpäin käyttöiän jälkeen.

”Positiivista on, että koronan aikana kulutuksen pienennyttyä olemme päässeet pikkuisen vähentämään kasvihuonekaasuja, mutta miten saisimme pidettyä tämän pidemmän ajan juttuna?”

Hiltunen puhuu suomalaisille yrityksille usein siitä, että maailman isot ongelmat kaipaavat ratkaisijoitaan, ja että sieltä oikeasti löytyy työllisyyttä ja liiketoimintaa.

Mitä Hiltunen haluaa tehdä ensimmäiseksi vuonna 2021, kun elämä alkaa normalisoitua?

”Heti kun on vuoroni saada rokote, haluan ottaa sen.”

Digiloikalle Lapissakin

Jos pandemiaa ei olisi tullut, tutkija Mirva Salminen olisi juuri nyt vaeltamassa Uudessa-Seelannissa.

Salminen työskentelee Rovaniemellä Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa. Työn määrä on lisääntynyt myös Salmisella vuoden mittaan.

Hänen työtään on tutkia, mitä digitalisaatio ja kyberturvallisuus tarkoittavat arktisilla alueilla ihmisten arjessa, muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Mirva Salmisen mukaan myös pohjoisessa vuoden 2021 tärkein positiivinen asia on digiloikka – turvallisuushaasteineen päivineen.

© istockphoto

© istockphoto

Kiitos pandemian, digitekemisen tavat ja rakenteet uudistuivat nopeasti.

”Keväällä organisaatiot keskittyivät palvelujensa digitalisointiin, mutta kesän jälkeen turvallisuushaasteet alkoivat toteutua”, Salminen kertoo.

Kauhein esimerkki oli psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto- ja kiristystapaus. Yrityksen asiakasrekisterin turvallisuus ei ollut riittävä.

”Toivon mukaan näiden kautta, varsinkin Vastaamon tapauksen myötä, kyberturvallisuustoimet ovat lisääntyneet. Näistä asioista on puhuttu pitkään. On harmi, että havahtumisen pitää alkaa aina negatiivisten tapahtumien kautta.”

Esimerkkinä jo aiemmin pitkälle digitalisoituneesta alasta Lapissa Salminen mainitsee terveydenhuollon. On ollut pakko, koska etäisyydet ovat pitkiä ja resurssit riittämättömiä.

Tärkeä henkilövaihdos

Tammikuussa vaihtuu Yhdysvaltain presidentti. Joe Biden tulee Donald Trumpin tilalle. Sekin koskettaa Salmisen työtä.

”Kun henkilö käyttäytyy eri lailla kuin siinä asemassa olevan oletettaisiin käyttäytyvän, onhan sillä ollut iso merkitys”, Mirva Salminen kuvaa Trumpin presidenttikautta.

Hän toivoo paluuta yhteisten ilmastotavoitteiden, sopimusten ja toimien tielle. Ilmastopolitiikan seuraukset nimittäin tuntuvat kaikilla arktisilla alueilla ilmaston lämpenemisen ja ympäristönmuutosten kautta.

”Toivottavasti presidentin vaihtumisesta seuraa se, että Yhdysvallat osallistuu enemmän ilmastotalkoisiin. Toivottavasti siitä seuraa myös se, että päästään tarkoituksellisesti vääristelevästä ja polarisoivasta retoriikasta sovittelevampaan suuntaan”, Salminen toivoo.

Mirva Salminen näkee, että pandemia luo myös pohjoiseen mahdollisuuden muuttaa matkailun toimintatapoja ympäristöllisesti kestävämmiksi. Siinä virtuaalimatkailussa voi olla aineksia.

Siitä huolimatta Salminen haluaisi ensi vuonna päästä fyysisesti ulkomaille.

”Vuorelle pitäisi päästä, jollekin vähän korkeammalle!”

X