Näin WC-paperi piristää puukauppaa, kun sellun kysyntä nousee
Maailmanlaajuisen hamstrauksen takia wc-paperin kysyntä on yhä huipussaan, ja suomalainenkin metsänomistaja pääsee hyötymään näistä suhdanteista.
Koronan tuomat ostoryntäykset pienensivät WC-paperivarastoja maailmalla, ja suomalainen metsänomistaja saa kohta myydä raaka-ainetta vähän paremmalla hinnalla.
Koronaepidemian alkuvaiheessa monia suomalaisia huvittivat televisiouutisissa nähdyt kuvat vessapaperia hamstraavista ihmisistä, jotka suorastaan tappelivat viimeisistä rullista. Kun virus rantautui Suomeenkin, ilmiö toistui täälläkin. Markettien hyllyt tyhjenivät hetkeksi, vaikka olemme paperintuotannon suurvalta.
Tilanne palautui normaaliksi parissa päivässä, eikä erityistä pulaa ole vastedeskään syytä pelätä. Mutta markkinoille syntyi vajetta: pehmopaperin valmistukseen tarvittavan sellun kysyntä nousee maailmalla.
Sellun kysyntä on kova esimerkiksi Kiinassa, jonne yli kolmasosa Suomenkin myymästä sellusta päätyy. Nyt koronasta toipuva Aasian jättivaltio on jo vähitellen lisännyt tuontiaan. Tämä näkyy jo meillä puukaupassa.
Kuitu käy kaupaksi
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön MTK:n huhtikuun puumarkkinakatsauksen mukaan tukkipuun hinta on alkuvuonna pysynyt suurin piirtein ennallaan, mutta kuitupuusta saa nyt enemmän kuin vielä talvella.
”Sen hinta on noussut keskimäärin viitisen prosenttia eli noin euron kantohintana metsänomistajalle vuoden vaihteesta”, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.
Kriisi on saanut monet teollisuudenalat etsimään korvaavia raaka-aineita, ja tässä suomalaiset bioteknologiaa kehittäneet metsäyhtiöt ovat pärjänneet. Suuria odotuksia on esimerkiksi sellukuidulle, jota vaateteollisuus on alkanut käyttää puuvillan jatkeena.
”Näistä voi kehittyä metsänomistajienkin kannalta sellaisia tuotteita, joiden tarvitsemasta puusta ollaan valmiita maksamaan enemmän.”
Toki sahateollisuus on yhä metsänomistajalle tärkeää. Kuitupuusta maksetaan alle kolmasosa siitä, mitä tukista saa.
Miten oma metsä voi?
Kalle Karttusen mielestä nyt vapun tienoilla alkaa olla hyvä aika tarkistaa, onko oma metsäpalsta talven jäljiltä hakkuukunnossa, tai onko lumi- tai hirvituhoja tullut. Ihmeempiä metsurintaitoja ei vaadita.
”Helppoja ja hyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi taimikonperkaus ja -heinäys”, Karttunen neuvoo.
Perkauksessa poistetaan kasvatettavien taimien ympäriltä risukkoa. Homma hoituu raivaussahalla tai vesurilla.
”Heinäyksessä poistetaan pienen taimen päälle kaatuneita heiniä, että kasvukausi alkaa paremmin. Sitä voi tehdä ihan jalalla tai esimerkiksi kevyellä sählymailalla”, Kalle Karttunen sanoo.
Yksi Timo Kujalan metsäpalstoista on Hämeessä. Siellä toteutuvat isännän tavoitteet: Pienriistakannat ovat runsaita, eivätkä hakkuut tuhoa metsän ekosysteemiä sienineen ja marjoineen. © Sara Pihlaja / Otavamedia