Mikä selittää Donald Trumpin suosion? Onko Bidenin peli pelattu? Tutkija Benita Heiskanen kertoo, mitä politiikalle Yhdysvalloissa on tapahtunut
Donald Trump on taas Yhdysvaltojen presidenttipelin loppusuoralla. Miksi republikaanit haluavat hänet takaisin? Entä miksi demokraattien istuva presidentti Joe Biden on niin epäsuosittu? Pyysimme tutkija Benita Heiskasta selittämään, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu.
Donald Trumpilla on puolueessaan laaja kannatus. Vaikka salaliittoteorioihin uskova kannattajajoukko on äänekäs ja näkyvä, Trumpilla on kannatusta monissa muissakin ryhmissä, Benita Heiskanen muistuttaa.
Donald Trumpin presidenttikausi 2017–2021 oli myrskyisä. Luultavasti siksi, että Trump ei pyri olemaan tavanomainen poliitikko. Kerrataan muutama esimerkki.
Trumpin presidenttikauden aikana Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta, ja Trump uhkasi rakentaa aidan Meksikon rajalle. Vallanvaihto hävittyjen vaalien jälkeen sai rettelöitsijät valtaamaan Yhdysvaltojen kongressin. Viisi kuoli, 14 loukkaantui. Trumpia syytettiin mielenosoittajien lietsonnasta. Trump joutui jo toistamiseen virkarikossyytteeseen, josta tuomio oli vapauttava.
Miksi Trump on jälleen ehdolla Yhdysvaltain presidentiksi?
”Republikaanipuolueen jäsenet kokevat, että Donald Trump onnistui hyvin ensimmäisellä presidenttikaudellaan”, vastaa Benita Heiskanen, Yhdysvaltojen tutkija ja professori Turun yliopistosta.
”Trump sai läpi useita konservatiiviselle uskonnolliselle oikeistolle tärkeitä kysymyksiä, esimerkiksi kolme korkeimman oikeuden tuomarinimitystä.”
Näistä tuomarinimityksistä seurasi kansallisen aborttioikeuden kumoaminen. Nyt abortti on kielletty tai sen saantia on rajoitettu noin puolessa osavaltioista.
Trump kylpee huomiossa
Trumpin kannalta ei ole mikään katastrofi, että hänen ympärillään kuohuu. Se on yksi hänen suosionsa avaimista.
”Trump on hallinnut mediatilaa tavalla, joka ei jätä happea muille.”
Trumpin edesottamuksia, lausuntoja ja uhoa raportoitiin hänen presidenttikaudellaan tviitti tviitiltä. Uutiseksi kelpasi jopa se, että Trump tarjosi valkoisessa talossa vierailleen hampurilaisia. Samaan aikaan taustalla tehtiin isoja päätöksiä, joista ei julkisuudessa keskusteltu juuri lainkaan.
Parhaillaan Trump vastaa uusiin syytteisiin, jotka koskevat muun muassa yritystä kiistää edellisen presidentinvaalin tulos, ja hänen leväperäistä salaisten asiakirjojen käsittelyään. Hänen syytetään pimittäneen aikuisviihdetähdelle maksamiaan korvauksia, ja käsittelyssä on myös yli 30 syytettä yrityskirjanpidon väärentämisestä.
”Trumpin oikeudenkäynti on mediaspektaakkeli, jota seurataan oikeussalin ulkopuolella ympäri vuorokauden kuin tosi-tv:tä.”
Oikeudenkäynneistä huolimatta varsinainen vaalikamppailu on sujunut Heiskasen mukaan yllättävän rauhallisesti. Ylilyönneiltä on vältytty. Galluppien mukaan Trump porskuttaa, mutta se ei ole ainoastaan hänen omaa ansiotaan.
Biden on liian vanha presidentiksi
Istuva presidentti, 81-vuotias Joe Biden, on liian vanha toiselle kaudelle. Näin ajattelee ABC-uutiskanavan kyselytutkimuksen mukaan 86 prosenttia amerikkalaisista. Harvasta asiasta ihmiset missään maailman kolkassa ovat yhtä yksimielisiä.
”Ihmiset kokevat, että Biden on heikko ja hauras. Sitä on vaikea muuttaa viestinnällisin keinoin.”
Eikä Bidenin viestintä ole mennyt muutenkaan nappiin. Yhdysvalloissa talous kasvaa ja ihmisillä on töitä, mutta kansalaiset kokevat, että Biden on mokannut talouden. Inflaatio on yhä korkealla, ja se tuntuu suoraan amerikkalaisten kukkarossa. Polttoaineen hinta oli Trumpin kaudella paljon alhaisempi kuin nyt. Sellainen huomataan.
”Tavallinen äänestäjä ei pohdi pandemian päättymisen tai Ukrainan sodan vaikutusta inflaatioon. He ajattelevat taloutta sillä perusteella, paljonko ruokakauppaan menee rahaa.”
Amerikkalaiset myös luottavat taloudenpidossa Heiskasen mukaan enemmän republikaaneihin kuin demokraatteihin. Silloin, kun tavallinen kansalainen joutuu kiristämään vyötä, konservatiivit ovat etulyöntiasemassa.
Bidenin ahdinko ei kuitenkaan selity vain taloudella. Hän ei tunnu kiinnostavan edes uskollisia demokraattien äänestäjiä.
Demokraateilla on valovoimaisia nimiä
Kun Biden pyrki ensimmäiselle kaudelleen, hän vihjaisi olevansa yhden kauden presidentti. Miksei hän sitten jo väisty? Demokraateilla olisi uusia valovoimaisia ehdokkaita jonoksi asti – esimerkiksi Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom ja Michiganin kuvernööri Gretchen Whitmer – mutta istuvan presidentin halua jatkaa on vaikeaa kyseenalaistaa.
Etenkin nuoret äänestäjät ovat tyytymättömiä Bidenin ulkopolitiikkaan. Hän on asettunut tiukasti Israelin puolelle Gazan sodassa samaan aikaan, kun opiskelijat yliopistokampuksilla vaativat tulitaukoa.
”Yleensä ulkopolitiikka ei ole painanut Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kovin paljon, mutta nyt on toisin.”
Bidenin epäsuosio näkyi esivaalissa runsaina sitoutumattomina ääninä. Joissain osavaltioissa äänen voi antaa myös valitsijalle, joka ei tue ketään puolueen ehdokkaista. Esimerkiksi Marylandissa tyhjää äänesti yli 50 000 demokraattiäänestäjää.
”Se oli protesti, jolla haluttiin vastustaa Bidenin Israel-politiikkaa.”
Mitä merkitystä Bidenin epäsuosiolla on varsinaisen presidentinvaalin kannalta? Sitä on vielä vaikea arvioida. Presidentinvaalit ratkeavat joka kerta vain kourallisessa osavaltioita. Suurin osa osavaltioista on uskollisesti punaisia tai sinisiä puolueiden värien mukaan, ja siksi äänestystulos muutamissa vaa´ankieliosavaltioissa voi heilauttaa presidenttipelin suuntaan tai toiseen.
Hankalaa arvioinnista tekee myös se, että vaalia ei voiteta äänestäjien äänillä vaan valitsijoilla. Hillary Clinton sai aikanaan kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump, mutta jäi monimutkaisen vaalimatematiikan vuoksi silti kakkoseksi.
Yhdysvaltojen kahtiajako alkoi kauan sitten
Benita Heiskanen teki väitöskirjaansa Texasin yliopistossa vuosina 1999–2004. Yliopisto huokui vaurautta, joka teki Heiskaseen vaikutuksen. Kirjastot olivat ympäri vuorokauden auki ja jos teos puuttui, se hankittiin. Ei ollut mitään syytä pihtailla.
”Ilmapiiri oli valtavan innostava. Poikkeuksellisia ideoita kannustettiin.”
Mutta noihin aikoihin amerikkalaista yhteiskuntaa varjosti terrorismin vastainen sota: elettiin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeistä repivää aikaa. Monet ihmisryhmät, etenkin maahanmuuttajat, joutuivat tarkkailun kohteiksi. Terrorismista epäiltyjä kidutettiin Guantánamo Bayn vankilassa ja sotilastukikohdissa Irakissa. Kansalaisten puhelimia kuunneltiin.
”Siinä ajassa oli samanlaisia kaikuja kuin kommunismivainoissa. Epävarmuuden tunne näkyi kaikkialla yhteiskunnassa.”
Merkkejä eripuraisuuden lisääntymisestä on havaittu Yhdysvalloissa jo 80-luvulta saakka. Terrorismin vastainen sota kuitenkin muutti maan sisäpolitiikkaa selvästi riitaisampaan suuntaan. Vaikka tapahtumista on jälkikäteen tehty tiliä, kyvyttömyys tehdä yhteistyötä näyttää tulleen politiikkaan jäädäkseen.
Lue myös: Rotenbergit, Timtsenko, Harkimo – Pelastaako Trump pakotteista kärsineet liikemiehet?
Perustajien idea valtiosta on kadoksissa
Yhdysvaltojen vaalijärjestelmä on rikki, sanovat kriitikot. Monessa osavaltiossa äänestäjäksi rekisteröityminen on tehty vaikeaksi, mistä kärsivät etenkin heikossa taloudellisessa asemassa olevat äänestäjät. Heidän voi esimerkiksi olla vaikea järjestää kyytiä rekisteröitymispaikalle.
Sitten on gerrymanderointi, vaalipiirikeplottelu. Kummankin puolueen edustajat ovat valtaan päästyään ryhtyneet laittamaan osavaltioissa vaalipiirien rajoja uusiksi, jotta vaalimatematiikka suosisi omaa puoluetta.
”Yhdysvaltojen perustajat loivat järjestelmän, joka toimii, jos kaikki noudattavat sääntöjä. He ajattelivat, että järjestelmä perustuu haluun tehdä kompromisseja.”
Politiikan arkea rapauttaa kaikille päätöksenteon tasoille pesiytynyt haluttomuus tehdä yhteistyötä. Lakiesitysten edistäminen vaatii yhä useammin niin sanottua värisuoraa, jossa samalla puolueella on hallussaan presidentinvirka, edustajainhuone ja kongressi.
Donald Trump osoitti, että jopa epämiellyttävän vaalituloksen voi nykyään kieltää.
Totuttujen käytäntöjen kiistäminen ei tietenkään rajoitu vain Yhdysvaltojen sisälle. Biden olisi Euroopan näkökulmasta ennakoitavampi presidentti kuin Trump, mutta Heiskanen ei halua ennustaa, millaisia vaikutuksia Trumpin uudelleenvalinnalla olisi. Trump on poliitikkona vauhdikas julistamaan agendaansa, mutta vaalien jälkeen kampanjapuheet usein unohtuvat. Mutta vaikutuksia on, istui valkoisessa talossa kumpi ehdokas tahansa.
”Elämme keskinäisriippuvuuksien maailmassa. Jos USA yskäisee, kaikki muutkin saavat saman taudin.”