Miksi suomalaisiin vetoavat ulkomaiset salaliittoteoriat Kennedyn murhasta QAnoniin? – Yhdysvaltalaistoimittaja: ”Olemme pulassa”
Salaliittoteoriat leviävät kulovalkean tavoin ja muuttavat yhteiskuntia kaikkialla. Yhdysvaltalainen toimittaja Will Sommer seurasi QAnonia vuosia. Nyt hän kertoo Seuran haastattelussa, miksi myös me suomalaiset olemme salaliittojen kurimuksessa.
© Tommi Tuomi
Jo vuosien ajan kaksi veljestä oli julkaissut erikoisia videoita, joilla he puhuivat Suomen alla käytävästä tunnelisodasta. Veljesten mukaan paha eliitti kuljetti kaapattuja lapsia maan alla kulkevissa tunneleissa. Videoillaan he seisoskelivat tunneleiden suuaukoilla, minkä lisäksi he julkaisivat tunneleista julkisen kartan.
Keväällä 2023 keskusrikospoliisi kertoi epäilevänsä kolmea suomalaista turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Veljekset ja kolmas henkilö, toisen veljeksen puoliso, olivat epäiltyinä. Poliisi ei ole vahvistanut, liittyvätkö epäillyt rikokset heidän julkaisemaansa materiaaliin.
Tunnelisotaan uskominen on Suomessa hyvin pieni ilmiö, mutta viime vuosina salaliittoteoriat ovat muuttuneet aiempaa näkyvämmiksi.
Huomattavasti yleisempi Suomessa leviävä salaliittoteoria on väestönvaihto. Uskomuksen mukaan jokin taho pyrkii vaihtamaan suomalaiset arabeihin.
Osa perussuomalaisten ministereistä on puhunut väestönvaihdosta jopa eduskunnassa mutta kiistänyt viittaavansa salaliittoteoriaan. Sama uskomus on inspiroinut äärioikeistoa sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Mikä saa ihmiset uppoutumaan salaliittoteorioihin?
Salaliittoteoriat villiintyvät epävarmuudesta
Monet suomalaiset uskovat hieman ainakin johonkin salaliittoteoriaan. Finsci-tutkimushanke selvitti vuonna 2021, että yli 38 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoo väitteeseen, ettei Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn murhannut Lee Harvey Oswald toiminut yksin vaan osana salaista ryhmää.
Teorian yleistymiseen on vaikuttanut Oliver Stonen elokuva JFK, joka julkaistiin vuonna 1991.
Ei ole kuitenkaan helppoa sanoa, ketkä uskovat salaliittoteorioihin. Tutkimuksissa esimerkiksi huono-osaisuus on todettu yhdeksi yhdistäväksi piirteeksi, mutta yhtä lailla koulutetutkin voivat uskoa niihin.
Osa salaliittoteorioiden levittäjästä ei välttämättä ole liikkeellä vilpittömin mielin vaan hankkii niiden avulla itselleen poliittista hyötyä.
Yksi salaliittoteorioiden leviämiseen vaikuttava tekijä on laajempi yhteiskunnallinen tilanne. Koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat synnyttäneet yhteiskuntaan epävarmuutta, jonka keskellä uskomukset pääsevät leviämään.
Ei ole ihme, jos ihminen alkaa kaiken kamaluuden keskellä järkeistää maailmaa jopa tunneleissa salakuljetettavien lasten avulla.
Pizzagatesta QAnoniin
Amerikkalainen toimittaja Will Sommer ymmärtää ilmiötä laajasti. Hänen kirjansa QAnon – salaliittokultin ytimessä (Bazar Kustannus) julkaistaan elokuussa suomeksi.
Sommer on seurannut salaliittoteorioiden kehitystä vuosien ajan. Tuona aikana myös tunneliväitteet ovat tulleet tutuiksi.
”Ihmisillä on pakkomielle tunneleihin ja salaisiin paikkoihin. Sen voi havaita, kun vaikka maanjäristys iskee, niin osa uskoo sen johtuvan tunneleissa käytävästä sodasta”, Sommer sanoo videopuhelussa kotoaan.
Usko tunneleissa kuljetettavista lapsista liittyy laajempaan salaliittoteoriaan nimeltä QAnon, jota Sommer on seurannut vuodesta 2017 lähtien.
Sommer kasvoi Texasissa vanhoillisessa ja konservatiivisessa perheessä, mistä hänelle jäi käteen kiinnostus oikeistolaisia mediapersoonia ja ideologisia kamppailuja kohtaan.
Hän alkoi julkaista salaliittoteorioita, ekstremistejä ja muita oikeiston äärilaitojen ilmiöitä käsittelevää uutiskirjettä vuonna 2016 sen jälkeen, kun hänen vaimonsa kyllästyi kuuntelemaan aiheista päivällispöydässä.
Pian Sommer törmäsi salaliittoteoriaan nimeltä Pizzagate, joka kuvasi lapsia hyväksikäyttävän eliitin salaliittoa. Se toimi QAnonin esiasteena ja käynnisti Sommerin matkan kohti QAnon-asiantuntijuutta.
Will Sommer työskentelee toimittajana The Washington Post -lehdessä. Sitä ennen hän kirjoitti The Daily Beast -lehdelle. Sommer asuu Washington D.C:ssä. © Drrow Montgomery
© Tommi Tuomi
Salaliittoteoriat ovat kuin yhteinen aarrejahti
Ennen koronapandemiaa monet salaliittoteorioihin uskovat Suomessa ja maailmalla alkoivat levittää salaperäisen Q:n sanomaa.
Q esiintyi verkossa Yhdysvaltain asevoimien sisäpiiriläisenä ja levitti vihjeiden avulla väitteitä, joiden mukaan Donald Trump taistelisi kansainvälistä, eliitin muodostamaa ja lapsia hyväksikäyttävää yhteisöä vastaan. Sen ympärille kasvoi salaliittoteoria QAnon.
QAnonin huipentuma oli Yhdysvaltain kongressitalon valtausyritys tammikuussa 2021, kun siihen uskovat halusivat pitää Trumpin vallassa.
Sommerin mukaan QAnon onnistui leviämään niin hyvin, sillä sen tarjoama tarina antoi selityksen lupauksille, jotka Trump jätti lunastamatta – kuten rakentamatta jääneen muurin Meksikon rajalla.
Q:n monitulkintaisia vihjeitä seuraamalla kuka tahansa saattoi osallistua kamppailuun pahaa vastaan. Moni osallistui, ja tuloksena oli viime vuosien menestynein salaliittoteoria.
”QAnonin nerokkuus pohjautui siihen, että kyse oli kollektiivisesta aarrejahdista. Tavallisesti ihmiset eivät usko, että salaliitot paljastuvat googlaamalla ja Instagram-profiileista, mutta QAnon sai uskomaan siihen nostamalla esiin tulkittavia symboleja”, Sommer sanoo.
Todellisuus sekoittuu uskomuksiin
QAnon ei jäänyt ainoastaan perinteisten salaliittoteorioihin uskovien levittämäksi, vaan teoria veti puoleensa monenlaisia seuraajia. Pandemia ja miljonääri Jeffrey Epsteinin kuoleman kaltaiset aidosti oudot ilmiöt kaipasivat selitystä, jonka Q tarjosi.
Epsteinia syytettiin alaikäisten tyttöjen hyväksikäytöstä. Hänet löydettiin hirttäytyneenä vankisellistään, mutta moni epäili, että mies oli kuristettu. Epstein oli verkostoitunut laajalti yhteiskunnan eliitin parissa, ja ajatus kuristamisesta sopi QAnonin sisällön sekaan.
”QAnonin raamit ovat niin väljät, että se onnistui keräämään hyvin erilaisia ihmisiä yhteen sosiaalisen median avulla. Maailmanloppua odottavat uskovaiset, lääkäreihin epäillen suhtautuvat luontaishoitojen kannattajat ja ääriryhmät löysivät kaikki kodin liikehdinnän sisältä”, Sommer sanoo.
Ilmiö näkyi Suomessa, kun QAnon levisi joogayhteisön kaltaisissa hyvinvointipiireissä ja karismaattisten seurakuntien sisällä. Seurauksena esimerkiksi rokotevastaisuus alkoi levitä entistä näkyvämmin.
QAnon-brändi hylättiin, uskoa ei
Vaikka QAnon keskittyi Yhdysvaltain politiikkaan, se onnistui saamaan seuraajia eri puolilta maailmaa.
”QAnonin vahvuus oli mukautuminen. Se pystyi sulauttamaan osakseen kuhunkin maahan sopivia väitteitä. Lisäksi QAnoniin kuului vahva nationalismin eetos ja toive entisiin, parempiin aikoihin palaamisesta.”
Suomessa QAnon tarjosi muun muassa selityksen 1990-luvun lamasta kärsineille, jotka keksivät syypääksi ahdinkoonsa pahan eliitin. Jokainen seuraaja pystyi etsimään todisteet ja syyllisen omalle kärsimykselleen.
Do your own research, tutki itse, kuten QAnonin esittämä ajatus kuului, vaikutti salaliittoteorioiden leviämiseen merkittävästi. Koronaviruspandemian aikana ihmiset alkoivat uskoa voivansa todistaa siihen liittyviä asioita kotikoneidensa ääressä. Sosiaalinen media toi heidät yhteen.
Lopulta ei tarvittu edes Q:ta. Sen viimeinen julkaisu ilmestyi verkkoon vuonna 2020. Suomessakaan QAnonia ei nykyisin juuri mainita.
”Vaikka Q esiintyi Trumpin sisäpiiriläisenä, loppujen lopuksi hän oli todennäköisesti vain tyyppi kellarissa tietokoneensa ääressä. Vaikka Q ei olisi ollut oikea, seuraajiensa mukaan hänen opetuksensa olivat. Brändi tahraantui, mutta verkostot ja ajatukset säilyivät.”
Trumpin vaalitappiokaan ei lopettanut uskoa salaliittoteorioihin.
Koronapandemian aikana salaliittoteorioiden levittäjät järjestivät mielenosoituksia, mustamaalasivat tutkijoita ja viranomaisia sekä järjestäytyivät uudelleen ilman Q:hun keskittymistä. Vaikutukset näkyvät yhä.
Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden saapui Helsinkiin heinäkuussa 2023, häntä vastusti valkohaalareiksi itseään kutsuva mielenosoittajajoukko. Sen juuret ovat koronatoimien aikaisissa salaliittoteoriayhteisöissä.
”Biden räjäytti Nord Stream -putket”, erään mielenosoittajan kyltti julisti.
Kaksoisviestintää politiikassa
Salaliittoteorioita on ollut aina. Nyt ne ovat enemmän esillä kuin pitkään aikaan. Sommerin arvio tilanteesta on napakka: ”Olemme pulassa.”
Sommer kertoo, että Yhdysvalloissa viime aikoina ilmennyt seksuaalivähemmistöihin kohdistuva viha on osittain QAnonin perintöä. Salaliittoteoria auttoi normalisoimaan käsitystä seksuaalivähemmistöihin kuuluvista lasten hyväksikäyttäjinä.
Muitakin ongelmia on ollut. Vuosien varrella QAnon on innoittanut henkirikoksia ja pilannut perheenjäsenten välejä.
Vaikutus näkyy myös poliitikkojen puheissa.
”Qanon teki salaliittoteorioista hyväksyttävän tavan tehdä politiikkaa, joten osa poliitikoista käyttää niitä kampanjoissaan”, Sommer sanoo.
Samasta on kyse, kun suomalaiset poliitikot käyttävät väestönvaihto-sanaa puhuessaan kannattajilleen.
Poliitikot itse kiistävät tarkoittavansa kyseistä salaliittoteoriaa, mutta eivät luovu termin käytöstä, vaikka ilmiöstä voisi puhua ilman sitä. Se on kaksoisviestintää, jossa salaliittoajattelu verhotaan asiallisen maahanmuuttokritiikin kaapuun.
Kaksoisviestinnässä sama sisältö tarkoittaa eri asioita eri yleisölle: siinä missä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo musliminaisia koskevien kirjoitustensa ”mustista jätesäkeistä” olevan naisten oikeuksien puolustamista, se on samaan aikaan rasistinen solvaus.
Purra on kiistänyt kaksoisviestinnän.
Ei ole helppoja ratkaisuja siihen, etteivät salaliittoteoriat pääsisi vaikuttamaan politiikkaan ja arkeen. Ne yhdistävät ihmisiä uskonnollisten yhteisöjen tapaan karismaattisen johtajan tai yhteisten oppien ympärille, ja niihin uskovien yhteisö toimii kuin uskonnollisessa hurmoksessa pitäen eri mieltä olevia vääräoppisina.
Sosiaalinen media on auttanut salaliittoteorioiden leviämistä huomattavan paljon, mutta osa leviämisestä johtuu ihmisten henkilökohtaisen elämän ahdingosta ja yhteiskunnan kriiseistä.
Salaliittoteoriat antavat vaikeisiin kysymyksiin helpon vastauksen.
© Tommi Tuomi
”Ihmiset tarkoittavat hyvää”
Sommer arvioi, että salaliittoteoriat pysyvät riesanamme vielä pitkään, sillä ne houkuttelevat yhä monia. Hän ei kuitenkaan syyllistä salaliittoteorioihin uskovia.
”Kyse on usein hyvää tarkoittavista ihmisistä, joiden keinot ovat vääriä.”
Näin kävi jo vuonna 2017. QAnonia edeltäneeseen Pizzagate-salaliittoteoriaan uskova mies tunkeutui aseistautuneena washingtonilaiseen pizzeriaan. Hän aikoi pelastaa pizzerian kellarissa vankina pidetyt lapset, joista hän oli lukenut netistä.
Pizzeriassa ei ollut lainkaan kellaria. Mies poistui ravintolasta lannistuneena ja luovutti aseensa poliiseille.
”Tiedustelutiedot eivät olleet tässä ihan sadan prosentin luokkaa”, hän kommentoi julkisuudessa myöhemmin.
Joskus väärät keinot aiheuttavat enemmän pahaa kuin hyvää.
© Tommi Tuomi