Lääkäritkin odottavat uudistusta – Näin lääkkeiden ympäristöluokitus muuttaa terveydenhuoltoa
Vuonna 2019 käynnistynyt Lääketietokeskuksen vetämä lääkkeiden ympäristöluokitushanke auttaa tulevaisuudessa paitsi terveydenhoitohenkilökuntaa, myös kuluttajia tekemään vihreämpiä valintoja.
Viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt keskustelu ympäristön hyvinvoinnista heijastuu Lääketietokeskuksen kehitysproviisorin Elli Lepän mukaan myös terveydenhuoltoon ja lääkkeiden ympäristövaikutuksiin.
”Tiedämme, että pääkaupunkiseudun apteekeissa etenkin nuoremmat asiakkaat tiedustelevat henkilökunnalta lääkkeisiin liittyvistä ympäristökuormituksista. Lisäksi apteekkien verkkoalustoilla etsitään tietoa valmisteista, jotka ovat terveyshyötyjen lisäksi ympäristöystävällisiä”, Elli Leppä kertoo.
Farmasian alan ammattilaisten koulutuksessa ympäristöaiheet kulkevat mukana. Lepän mukaan tällä hetkellä valmistuvat farmaseutit ja proviisorit voivat olla varsin tietoisia ympäristöasioista.
Toisin voi olla heillä, jotka ovat valmistuneet useampi vuosikymmen sitten.
Kuluttajien vihreämmät valinnat lääkärissä ja apteekissa
Vuonna 2019 käynnistynyt Lääketietokeskuksen vetämä lääkkeiden ympäristöluokitushanke auttaa tulevaisuudessa paitsi terveydenhoitohenkilökuntaa, myös kuluttajia tekemään vihreämpiä valintoja sekä lääkärin vastaanotolla että apteekissa asioidessa.
Ruotsissa lääkkeiden ympäristöluokitus on ollut lääkäreiden, sairaanhoitajien ja farmaseuttien käytössä jo 15 vuoden ajan.
”Samanlainen järjestelmä on tulossa parannettuna versiona myös Suomeen. Tämänhetkiset terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät mahdollista lääkkeen ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon jakamista potilaalle tai asiakkaalle, vaikka ammattilainen itse olisi valveutunut ja tähän halukas”, Elli Leppä sanoo.
Kehitysproviisori uskoo, että lääkkeiden ympäristöluokitus on terveydenhuoltohenkilökunnan käytettävissä jo muutaman vuoden sisällä.
Oleellista Lepän mukaan on, että luokitus olisi mahdollisimman helppokäyttöinen; ilmoitus siitä, mihin haitallisuusluokkaan lääke kuuluu, on tarkoitus tulla potilastietojärjestelmän kautta automaattisesti nähtäville tietokoneen ruudulle.
Kun ympäristöluokitushanke on viety päätökseen, potilaan on helpompi valita jo vastaanotolla vähemmän ympäristöä kuormittava lääkevalmiste. © iStock
Ympäristöluokitushanke vie kohti vihreämpää terveydenhuoltoa
Lääkkeiden ympäristöluokitushanke valmistuessaan merkitsee aimo harppausta kohti vihreämpää terveydenhuoltoa Suomessa.
Lääkkeen ekologinen elinkaari valmistuksesta hävitykseen on kuitenkin monista tekijöistä rakentuva kokonaisuus, jossa ympäristöriskit ovat Lepän mukaan moninaiset elinkaaren eri vaiheissa.
”Kun lääke valmistetaan Aasiassa, useimmiten Intiassa tai Kiinassa, ympäristökuormituksessa on otettava huomioon monia eri tekijöitä. Näitä ovat valmistusmaassa lääkeaineista aiheutuvat päästöt, lääketehtaan energiankulutus sekä lääkevalmisteen aikaansaamiseksi tarvittavat vesi- ja energiavirrat.”
Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntijan Mia Bengtströmin mukaan sekä tutkiva että geneerinen lääketeollisuus on etenkin viimeisen viiden vuoden aikana kiinnittänyt huomiota Aasian tilanteeseen.
Täkäläiseen lainsäädäntöön on vaikea puuttua.
”Uudemmat lääkkeet valmistetaan pitkälti Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta halvemmat lääkkeet ja niiden raaka-aineet tulevat meille Aasiasta – hinta on usein määräävin tekijä. Kuluttaja voi äänestää jaloillaan helpommin vaatekaupassa kuin apteekissa – ympäristöystävällisiä valintoja voi olla vaikeaa tehdä erityisesti reseptilääkkeiden kohdalla, jotka lääkäri on määrännyt”, Bengtström sanoo.
”Tehtävää riittää”
Omalta osaltaan energiankulutuksen määrään vaikuttavat myös lääkepakkaukset, jotka vaihtelevat muovisista tablettipurkeista pahvi- ja foliopakkauksiin.
Lisäksi kuljetuksista koituu päästöjä.
”Tulevaisuudessa pyrimme siihen, että voimme huomioida luokituksessa myös samankaltaisten lääkevalmisteiden energia- ja päästökuormat ja verrata niitä keskenään. Tehtävää riittää”, Elli Leppä kertoo.
Lääkkeen kuormitus ympäristölle koko elinkaaren ajalta on haastava kokonaisuus – lopulta asianmukaisestikin nautitut lääkkeet synnyttävät väistämättä jäämiä jäteveteen ja vesistöihin.
Myös Euroopan unionissa lääkkeiden ympäristövaikutuksiin ja lääkkeen elinkaaren läpinäkyvyyden lisäämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Lääkeaineiden ympäristöriskejä valvovaan Environmental Risk Assessment -luokitukseen on Lepän mukaan suunnitteilla päivitys vielä kuluvan vuoden aikana.
Lääketeollisuus ry:n Bengtström korostaa, että lääkkeen elinkaarta koskevien ympäristöpäätösten tulee perustua ajantasaiseen tutkimustietoon, jota on saatavilla vielä verrattain vähän.
Tähän vaaditaan sekä kansallista tutkimusrahoitusta että Euroopan unionin myöntämiä taloudellisia resursseja.
”Ympäristön hyväksi ponnisteleminen vaatii yhteistyötä. Iso uhka on antibioottiresistenssi, johon tulee suhtautua vakavasti. Siksi myös Lääketeollisuus ry on mukana Helsingin yliopiston vetämässä monitieteellisessä kestävän lääkekehityksen SUDDEN-hankkeessa. Meillä rikkailla mailla on varaa ottaa vastuuta ympäristöstä myös tulevien sukupolvien hyvinvointia ajatellen”, Bengtström toteaa.
Ympäristöluokitus kannustaa vihreämpiin tekoihin
”Lääkärien vastaanotoilla ympäristöasiat nousevat aiempaa enemmän esille. Yleisellä tasolla pyritään esimerkiksi välttämään potilaan kohdalla turhia ja päällekkäisiä lääkehoitoja. Myös pakkauskokoihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin aiemmin”, Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski sanoo.
Vuorenkosken mukaan lääkärin ja potilaan kohtaamisessa aina tärkeintä on sairauden diagnosointi ja hoito. Samalla yhä useampi lääkäri on kuitenkin kiinnostunut ympäristöasioista, mutta tietoa on vähän saatavilla – yksittäisten lääkkeiden ympäristökuormaa ei ehdi pohtia lyhyen vastaanottoajan aikana.
Asiaan toivotaan lääkärikunnassa parannusta Lääketietokeskuksen ympäristöluokitushankkeen myötä.
”Ympäristöluokituksen myötä potilaalla ja lääkärillä on mahdollisuus tehdä ympäristöystävällisempi valinta kahden tasaveroisen lääkkeen välillä reseptiä annettaessa. Lisäksi uskon, että ympäristöluokitus kannustaa myös lääketeollisuutta vihreämpiin tekoihin”, Vuorenkoski toteaa.