Koronarokotteen pimeät piikit verkkomarkkinoilla – Näin huijarit yrittävät hyötyä pandemiasta
Valekauppiaat ympäri maailman yrittävät hyötyä pandemiasta, koronarokotteiden niukkuudesta ja ihmisten hyväuskoisuudesta pimeillä verkkomarkkinoilla.
Jos pandemia pahenee, valekauppiaat toivovat että ihmisten halu päästä virukselta turvaan voi sumentaa harkintaa.
Ostaisinko pimeästä nettikaupasta Kiinassa valmistetun koronarokotteen 0,01 bitcoinilla eli noin 500 eurolla? Tuotteen tehosta tai laadusta ei ole mitään takeita, mutta hintakaan ei ole koronaa pelkääville ihmisille liian kova.
Wall Street Journal -lehti kertoi taannoin, että pimeästä verkosta oli löytynyt jo parisen tuhatta viime marraskuun jälkeen perustettua, Covid-19-rokotetta myyvää sivustoa. Moni näistä mainosti tuotemerkittömiä kiinalaisrokotteita, joita muka pystyy tilaamaan postilaatikkoonsa yhtä huomaamattomasti kuin muitakin lääkekopioita.
Yksityisten lisäksi myös valtioita on yritetty huijata. EU-komission petostentorjuntavirasto OLAF varoitti äskettäin EU-maita rokotteiden valemyyjistä. Epäilyttävien, ”tiskin alta” myytävien rokotetarjousten yhteisarvo oli maaliskuun alkuun mennessä noussut 14 miljardiin euroon. Näitä on tarjottu yleensä valtioille, jotka ovat tuskastuneet rokotevalmistajien hitauteen.
Kyse on ollut useimmiten pelkistä petoksista: rokotetehtaiden jälleenmyyjinä esittäytyneillä toimijoilla ei ole ollut oikeasti mitään myytävää, ja ennakkomaksun saatuaan myyjät ovat kadonneet. Väärennettyjä rokote-eriä ei ole EU-alueelta löytynyt.
Tyypillinen huijausyritys nähtiin meilläkin Virolahdella, missä ulkomaalainen sairaanhoito-opiskelijaksi esittäytynyt nainen kiersi talosta taloon ja kertoi myyvänsä koronarokotteita 150 eurolla. Poliisi ei löytänyt häneltä laittomia lääkeaineita.
Oikeakaan lääketehdas ei kykene valmistamaan kunnollista Covid-19-rokotetta tyhjästä, sillä prosessin hallitseminen vaatii erityisosaamista. Kotilaboratorioissa se ei onnistu senkään vertaa. © LEHTIKUVA / REUTERS Bing Guan
Koronarokotteen roskatkin ovat nyt arvokkaita
Pimeästä verkkokaupasta tuskin saa Astra Zenecan tai Pfizerin merkkituotetta.
”Aitojen rokotteiden päätyminen rokotetehtaalta rikollisten käsiin on lääkealan tarkan kansainvälisen sääntelyn ja valvonnan vuoksi epätodennäköistä”, arvioi THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander.
Sen sijaan ne voivat olla aidoissa pakkauksissa. Sairaaloista voidaan myös varastaa käytettyjä rokoteampulleja. Jos rikollinen täyttää sellaisen taitavasti uudelleen, se menee sananmukaisesti täydestä.
”Tarvitaan vain vettä ja suolaa oikeassa suhteessa, eikä vastaanottaja tiedä onko kyseessä rokote vai ei. Liuos on laimeaa, eikä pistäessä kirvele lainkaan”, sanoo Toni Relander.
”Painotammekin neuvonnassamme, että kaikki sairaaloiden saamat rokotetarvikkeet ja -pakkaukset pitää hävittää niin, ettei ole mitään riskiä niiden väärinkäytöstä tai esimerkiksi päätymisestä yleisiin roskiksiin.”
Kalastelu isoin riski
Usein rikolliset eivät yritä vain tehdä rahaa valerokotteiden myymisellä, vaan kalastelevat tietoja. Näin on käynyt Suomessakin.
”Sairaala-apteekeillemme tai lääkekeskuksillemme on ilmoitettu huolintayrityksen nimissä rokotelähetyksen tulosta. Siitä on kerrottu olevan tarkempaa tietoa viestissä olevassa linkissä”, Toni Relander sanoo.
Linkin takana on voinut olla haittaohjelma.
Sairaaloille lähetetyillä huijausrokoteviesteillä on myös yritetty kalastella tietoja, joita myöhemmin voisi käyttää tietojärjestelmiin murtautumiseen.
”Jos ensimmäisellä kalasteluviestillä saa selville joitakin olennaisia faktatietoja, niitä voi myöhemmin käyttää uusien viestien uskottavuuden lisäämiseksi”, kuvailee Toni Relander.
Kalasteluyritykset eivät hänen mukaansa ole uhka Suomen potilastietojen luottamuksellisuudelle. Tähän asti sairaaloiden tietojärjestelmien hyvä suojaus on kestänyt.
Tyhjät, aidot rokotepakkaukset ovat konnille rahanarvoista tavaraa: niitä voi yrittää täyttää ja myydä eteenpäin. © Joerg Boethling/Alamy/MVPhotos
Kuka ostaisi pimeän koronarokotteen?
Suomessa aikuisväestön rokottaminen saataneen käyntiin vasta juhannuksen aikoihin, kunhan riskiryhmät ja yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen henkilökunta on saatu suojattua.
Mediassakin on liikkunut erilaisia arvioita, joiden mukaan viimeisenä rokotusvuorossa olevien, terveiden ja vauraiden pari-kolmekymppisten kiinnostus pimeän verkon puolelta myytäviin rokotteisiin olisi noussut.
Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että suomalaiset haluaisivat vielä yrittää nopeuttaa koronasuojaan pääsyä pimeiden rokotteiden turvin.
Moni ymmärtää, että ulkomaisten lääkeverkkokauppojen laillisuudesta, kuluttajansuojasta ja luotettavuudesta ei ole mitään takeita.
”Jos kuulostaa siltä, että tarjous on liian hyvä ollakseen totta, se todennäköisesti on laitonta”, sanoo Toni Relander.
Suomalaiset ovat hänen arvionsa mukaan globaalissa vertailussa melko hyvin turvassa pandemiasta hyötyvien lääkehuijarien petoksilta.
Yhteiskuntamme on terveydenhuollossa varsin tasa-arvoinen ja toimiva. Eikä Suomi pienenä valtiona ja kielialueena ole erityisen kiinnostava esimerkiksi valerokotekauppiaiden näkökulmasta.
Huijaukset rapauttavat silti yleistä uskoa rokotteisiin. EU-komission petostorjuntaviraston johtaja Ville Itälä varoitti tästä maaliskuussa uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
”Ihmisten luottamuksen säilyttämiseksi petokset on estettävä. Ihmisten on voitava luottaa, että heidän saamansa rokote on aito,” Itälä vetosi.