Pakotteet ja väestökato painavat – Karjalan tasavalta etsii uusia yhteistyökumppaneita: ”Afrikka on nykyolosuhteissa yksi lupaava kumppani”
Karjalan tasavallassa Venäjällä talous ja teollisuus kärsivät pakotteista ja väestökatoa luonnehditaan jo katastrofiksi. Tasavalta etsii uusia kumppaneita.
Karjalan tasavalta on uudessa tilanteessa. Kuva on Petroskoista.
Maaliskuussa Petroskoissa vieraili Ugandan Venäjän-suurlähettiläs Moses Kizige delegaatioineen. Hän oli Karjalan tasavallan kaikkien aikojen korkea-arvoisin afrikkalainen vieras.
Kizige keskusteli tasavallan johtajan Artur Parfjontšikovin kanssa yhteistyömahdollisuuksista.
”Afrikka on nykyolosuhteissa yksi lupaava kumppani. Karjala voi tarjota Ugandalle yhteistyötä matkailun, kalanviljelyn, tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen aloilla”, Parfjontšikov maalaili.
Toukokuussa iranilainen delegaatio perehtyi Karjalaan.
”Iranilaiset kollegat panivat merkille karjalaisen kiven ja siitä valmistettujen tuotteiden korkean laadun”, tiedotti Karjalan tasavalta kotisivuillaan.
Iran-yhteistyö alkoi keväällä 2022, kun petroskoilainen delegaatio vieraili Teheranissa.
Raja sulkeutui Venäjän puulle
Heti Suomen itärajan takana oleva Karjalan tasavalta Venäjällä on presidentti Vladimir Putinin Ukrainassa aloittaman erikoisoperaation eli hyökkäyssodan jälkeen uudessa tilanteessa.
Venäjälle Ukrainan sodan takia langetettujen pakotteiden vuoksi Karjalakin joutuu haalimaan kumppaneita uusista ilmansuunnista ja mukauttamaan teollisuustuotantoaan uusiin olosuhteisiin.
Ennen sotaa tasavallan ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani oli Suomi, johon suuntautui noin 30 prosenttia viennistä. Seuraavana tuli Alankomaat reippaasti alle kymmenen prosentin osuudella, ja kolmantena oli Kiina.
Suomen-viennin arvo oli ennen sotaa lähes 20 miljoonaa euroa kuukaudessa. Se kertyi noin 85-prosenttisesti puusta ja puutavarasta, jota Suomen metsäteollisuus on joutunut hankkimaan uusista lähteistä.
Suomen metsäyhtiöiden puuntuonnista kymmenisen prosenttia tuli aiemmin Venäjältä.
Pakotteet iskivät johtajaankin
Myös Parfjontšikov joutui pakotelistalle henkilökohtaisesti. Hän joutui Yhdysvaltain pakotelistalle viime helmikuussa yhdessä 40 muun Venäjän aluejohtajan sekä lukuisien ministereiden ja sotilaiden kanssa.
Parfjontšikov vakuutti kuitenkin vähät välittävänsä pakotteista.
”Se on minulle palkinto ja osoittaa, että teemme kaiken oikein. Ylitämme pakotteita, otamme käyttöön uusia teknologioita, lisäämme investointeja, tuemme yrittäjiä”, hän kehui Stolitsa Onego -verkkolehden haastattelussa.
Parfjontšikov myös sanoi lännen laskeneen väärin.
”Jatkossakin tuemme armeijaamme täyttämään erityisoperaatiossa. Muu ei ole mahdollista, sillä on kyse Venäjän tulevaisuudesta, alueellisesta yhtenäisyydestä ja suvereenisuudesta.”
”Tätä voi sanoa väestökatastrofiksi”
Puheet ovat suuria, mutta Karjalan tasavallan konkreettiset saavutukset uusien investointien, teknologioiden tai kauppakumppaneiden suhteen näyttävät kuitenkin jääneen lähes olemattomiksi.
Tasavallan kehnoa tilannetta kuvastaa esimerkiksi väestökehitys.
20 vuotta sitten Karjalassa oli 715 000 asukasta, nyt 527 000. Erityisen paljon väestö väheni viime vuonna, peräti 76 000 hengellä. Voimakkaimmin laski työikäisen väestön määrä.
Synkkää kehitystä selittävät monet seikat: alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus, maan sisäinen ja ulkomaille suuntautuva muuttoliike sekä hyökkäyssota.
”Tällaisia lukuja voi jo luonnehtia väestökatastrofiksi. Monet lähtivät, koska katsoivat, ettei alueellamme tai koko maassa ole tulevaisuudennäkymiä”, kirjoitti Karelia News -uutistoimisto elokuussa.
Työttömyys sentään lähenee nollaa. Mutta vastapainona on työvoimapula, joka vaivaa koko Venäjää. Se on noussut talouskasvun esteeksi myös Karjalassa, missä on ankara puute terveydenhuollon, teollisuuden ja kaupan henkilöstöstä.
Seura lähetti Karjalan tasavallan hallintoon kysymyksiä muun muassa väestökehityksestä ja uusien kauppakumppanien kanssa käytävän kaupan näkymistä. Kysymyksiin ei kuitenkaan tullut vastausta.
