Seura selvitti: Onko Suomi Ruotsin tiellä? – Rikollisjengit kahmivat yhä enemmän valtaa

Äkkipäätä näyttää siltä, että Suomi on samalla tiellä kuin Ruotsi. Ruotsissa rikollisjengit ja kansainvälinen mafia ovat olleet otsikoissa vuosia. Poliisijohtaja Anders Thornborg on arvioinut, että jengeihin kuuluu jopa 30 000 jäsentä.

Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on pääosin kotimaista ja pyörii moottoripyöräjengien sekä niitä jäljittelevien liivijengien ympärillä. Nyt otsikoihin ovat kuitenkin nousseet etnistä taustaa olevat katujengit ja niin sanotut klaaniperäiset rikollisryhmät.

Jengirikollisuudesta on poliisin mukaan tullut uusi normaali ainakin Helsingissä.

Rikollisiksi luokiteltuja katujengejä on tavattu pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Tampereella ja Oulussa. Jengejä on poliisin arvion mukaan kymmenkunta ja niissä yhteensä noin sata nuorta jäsentä.

Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa on lähes tuhat jäsentä.

Luvut ovat vielä pieniä – kuten aikoinaan Ruotsissa.

Kunnes kaikki kuolevat

Viisitoista vuotta sitten Ruotsissa ilmestyi raporttikirja, jota lukiessa tuntuu kuin kahlaisi läpi viime aikojen uutisia suomalaisista rikollisjengeistä. Lasse Wierupin ja Matti Larssonin toimittama kirja julkaistiin suomeksi nimellä Ruotsin mafia – Prosentti- vankila- ja siirtolaisjengit lahden takana (Johnny Kniga, 2011).

Nyt naapurimaan katujengisodat ovat edenneet niin pitkälle, että uusimman kirjan nimikin on pahaenteisesti Kunnes kaikki kuolevat (Johnny Kniga, 2022).

Nimi on napattu suoraan nuoren räppärin vastauksesta poliisin kysymykseen, miten pitkään jengisodat jatkuvat.

Kirjan kirjoittanut Diamant Salihu muistuttaa, että vielä 2000-luvun alussa järjestäytynyt rikollisuus yhdistettiin Ruotsissakin lähinnä moottoripyöräjengeihin. Kesällä 2015 tapahtui katujengien välillä ensimmäinen kuolemaan johtanut ampumavälikohtaus.

”Nyt jengien tekemien henkirikosten määrä on moninkertaistunut. Pääosissa ovat ongelmalähiöissä asuvat nuoret miehet, joilla on ulkomaalaistausta. Yhä suurempi osa heistä on alaikäisiä”, Salihu summaa.

Viime vuonna jengirikosten yhteydessä Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi yli 60 henkilöä. Se on kuusi kertaa niin paljon kuin Suomessa, Tanskassa ja Norjassa yhteensä. Tämän vuoden alkupuoliskon aikana Ruotsin katuammuskeluissa sai surmansa 22 ihmistä.

Suomessa katujengien välienselvittelyt nousivat otsikoihin viime vuonna, kun helsinkiläisen jengin johtaja Milan Jaff ja Mohamud Yahue Mahdi tuomittiin tapon yrityksestä sekä useista muista rikoksista kymmenen ja yhdeksän vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Lisää ”Suomi Ruotsin tiellä” -viitteitä tuli tänä kesänä.

Räppäri Milan Jaff Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla 10. lokakuuta 2022. Oikeudenkäynnissä selvitettiin katujengien välistä ammuskelua ja rikosnimikkeinä oli muun muassa murhan yrityksiä ja törkeitä ampuma-aserikoksia. © Vesa Moilanen/Lehtikuva

Vakavia rikoksia

Pari kuukautta sitten itähelsinkiläisen katujengin 18 jäsentä sai vankeustuomion muun muassa ampuma-ase- ja huumausainerikoksista, ryöstöistä, törkeistä pahoinpitelyistä ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Tuomioista 11 oli yli kahden vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia, joista kovimpina ryhmän johtohahmona pidetyn Abdinashir Mohamud Alin kahdeksan vuotta sekä Ayuub Hassanin ja Abubakar Isse Mohamedin neljä vuotta vankeutta.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan ryhmittymä täytti järjestäytyneen rikollisryhmän tunnusmerkit, minkä perusteella rangaistuksia kovennettiin noin kolmasosalla verrattuna samankaltaisista rikoksista normaalisti määrättäviin rangaistuksiin.

Rikoslaki määrittelee järjestäytyneeksi rikollisuudeksi vähintään kolmesta henkilöstä koostuvat ryhmät, jotka tekevät yhteistuumin vakavia rikoksia. Taloudellinen hyöty on toiminnan ykköstavoite.

Ammattirikollisryhmät toimivat yleensä verkostomaisesti.

Kolmen K:n malli

Keskusrikospoliisi kuvaa järjestäytyneen rikollisuuden kehittymistä kolmen K:n mallilla: kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee.

Globalisaation, rajojen avautumisen ja kasvaneen ulkomaalaisväestön myötä rikolliset ovat päässeet luomaan yhteistyöverkostoja samalla, kun heillä on edelleen siteitä kotimaissaan tai muualla asuviin rikoskumppaneihin ja -verkostoihin.

Kansainvälisiä kytköksiä on eniten itäeurooppalaisten ja Baltiassa toimivien rikollisryhmien kanssa. Noin 80 prosenttia rikoksista liittyy huumeisiin. Ulkomaalaiset organisaatiot tuovat huumausaineet maahan. Suomalaiset toimijat myyvät erät eteenpäin omien myynti- ja jakeluverkostojensa kautta.

Yrityspuolella rikollisjengien kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti rakennustoiminta, ravintola-ala, kuljetus- ja siivoustoiminta sekä telakkateollisuus.

Kesällä nimitetty Petteri Orpon hallitus on ottanut rikollisuuden ehkäisemisen yhdeksi kärkikohteekseen. Se lupaa vuoden loppuun mennessä laajan toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden kitkemiseksi.

Suunnitelmissa on muun muassa säätää rikoksen liittyminen katujengin toimintaan erilliseksi rangaistuksen koventamisperusteeksi. Myös ennaltaehkäisevää toimintaa aiotaan kehittää.

Mutta onko Ruotsin tie enää vältettävissä?

”Ongelmat esiin oikeilla nimillä”

Kysytään Ruotsista. Toimittaja-tietokirjailija Diamant Salihun ensisijainen neuvo suomalaisille on, että jengirikollisuuden haaste pitää ottaa vakavasti ja sen syistä ja seurauksista on puhuttava oikeilla nimillä.

”Rasistiksi leimautumisen pelko on Ruotsissa hiljentänyt ihmisiä. Pitää uskaltaa puhua esimerkiksi ongelmalähiöiden, korkean työttömyyden, ulkomaalaistaustan ja huonojen koulutulosten seurauksista”, Salihu tiivistää Seuralle.

Hän patistaa jo ennakolta torjumaan kaikin mahdollisin keinoin sosiaalista eriytymistä niin koulussa kuin asuinalueillakin. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus tehdä myös laillista työtä.

Ruotsissa olisi Salihun mukaan pitänyt ymmärtää, mitä seuraa, kun jo eristyneiltä alueilta lopetetaan tärkeitä yhteiskunnallisia toimintoja kuten vakuutuskassa, työvoimatoimisto, pankkikonttorit ja poliisiasema.

”Kun paikallisten kosketus kansalaisten enemmistöön ja yhteiskunnan instituutioihin katkeaa, pieni vähemmistö yrittää ansaita elantonsa huumekaupalla, radikalisoituu ja hankkii lopulta aseita ja väkivaltapääomaa”, hän sanoo.

Salihu myös varoittaa ajattelemasta maahanmuuttajia, muslimeja tai etnisiä vähemmistöjä yhtenäisenä joukkona, joka uhkaa kansalaisten turvallisuushakuista enemmistöä. Ongelmat juontavat juurensa yksilöiden pitkäaikaiseen syrjäytymiseen.

”Jos emme saa mobilisoiduksi koko yhteiskuntaa – koulua, sosiaalipalveluja, poliisia, vanhempia ja paikallisia yrittäjiä – yhteistyöhön, uhkana on nuorten yhä pahempi radikalisoituminen ja hakeutuminen rikollisjengeihin”, Salihu sanoo.

Monet uskovat löytävänsä jengeistä turvatun tulevaisuuden. Ruotsissa rikollisliigat levittävät lonkeroitaan myös lailliseen liiketoimintaan ja yhä lähemmäs yhteiskunnan rakenteita ja vallankäyttöä.

Lailliset bisnekset tavoitteena

Järjestäytyneen rikollisuuden vuosisatainen historia kertoo, kuinka se etsii koko ajan uusia ansaintakeinoja.

Ruotsin poliisin mukaan jengien palkkalistoilta löytyy niin tilintarkastajia, veroeksperttejä, kiinteistövälittäjiä, valuutanvaihtajia, konkurssipesän hoitajia kuin lääkäreitäkin.

Göteborgin kaupungin pari vuotta sitten julkaisema raportti kertoo, että rikolliset olivat saaneet painostamalla, kiristämällä ja uhkailemalla kaupungin viranomaisia esimerkiksi itselleen edullisia oleskelu-, kansalaisuus-, asunto-oikeus- ja rakennuslupapäätöksiä.

Ruotsin viime vuoden eduskuntavaaliehdokkaista 64:llä oli selviä yhteyksiä moottoripyöräjengeihin.

Tämän vuoden alussa Tukholman lähellä sijaitseva Botkyrka nousi valtakunnallisiin uutisiin, kun jengirikollisten epäiltiin soluttautuneen sosiaalidemokraattisen puoleen paikallisjärjestöön.

Samaan aikaan kun Turkki vaatii Ruotsia palauttamaan terroristeinaan pitämiä henkilöitä osana Nato-jäsenyyden ratifioimista, Ruotsi on jo pitkään pyytänyt Turkkia luovuttamaan kansainvälisesti etsintäkuulutettua Rawa ”Kurdikettu” Majidia oikeuden eteen.

Majid on laajasti verkostoituneen Foxtrot-rikollisryhmän pomo. Hän on ostanut Turkin kansalaisuuden ja organisoi etänä Ruotsin huumekauppaa.

Suomessa Helvetin enkelien Helsingin osaston jäsen on toiminut oikeusavustajana ja Lahdessa Cannonball-jäsen kaupunginvaltuutettuna. Kumpikin joutui luopumaan toimestaan, vaikka rikolliseen järjestöön kuulumista ei ole meillä kriminalisoitu.

Kierre poikki heti alkuunsa

Myös Suomessa on asiantuntijoita, jotka ovat pohtineet ratkaisuja jengirikollisuuden kitkemiseksi.

Tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta jakaa keinot kolmeen ryhmään: jengien rekrytointimahdollisuuksien eliminoiminen, jengien toiminnan estäminen ja jengiläisten auttaminen ulos rikollisorganisaatioista.

”Tarvitaan moniammatillisia väliintuloja, joilla katkaistaan huolestuttava kehitys heti alkuunsa. Ajatuksena on estää nuorten rekrytoituminen rikolliselle polulle”, Kaakinen sanoo.

Tehokkainta hänen mukaansa on yksilötason varhainen puuttuminen. Se on parasta aloittaa jo ennen lapsen syntymää tukemalla perheiden kasvuolosuhteita.

”Jos kotona huomataan lapsen huolta herättäviä käyttäytymisoireita, tuetaan vanhemmuutta ja turvataan lapsen kasvu. Kun koulussa heräävät ensimmäiset huolet tai epäilyt käyttäytymis- tai oppimisvaikeuksista, tuetaan oppilasta siellä. Sama juttu ensimmäisten päihde- ja rikostapausten yhteydessä.”

Lupaava esimerkki vieroitusratkaisuista on Rikosseuraamuslaitoksen 2015 käynnistämä EXIT-ohjelma, joka auttaa vankeja irtautumaan rikollisorganisaa­tioista. Siinä oli vuoteen 2021 mennessä onnistuttu noin parinkymmenen rikollisen kohdalla.

Helsinki Mission Aggredi -verkosto tekee vastaavaa työtä yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa. Se kohtaa vuodessa keskimäärin 100–150 asiakasta, joista parhaimmillaan kolme neljästä lopettaa väkivaltarikokset.

Rikoskierteen katkaisemisen ja ennaltaehkäisyn uranuurtaja on Ankkuri-toiminta. Se ohjaa väkivallan osapuolia tuen ja kuntoutuksen piiriin poliisin sekä sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen yhteistyönä. Autettavina on ollut esimerkiksi radikalisoituneita nuoria ja Suomeen palanneita kriisialueilla olleita nuoria.

Pelkät yksilötason ennalta estävät toimet eivät silti riitä. Rikollisjengien toiminnan estämiseksi Kaakinen suosittelee myös poliisille riittäviä toimintaresursseja niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin.

Hän pitää hyvänä keinona myös järjestäytyneen rikollisuuden huomioimista lainsäädännössä. Suomessa järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä tehty rikos voi olla rangaistuksen koventamisperuste.

”Kun rikollinen toiminta muuttuu vaikeammaksi, se yleensä myös vähenee”, Kaakinen tiivistää.

Lue myös: Suvun piirissä Reinon huhuttiin uusivan rikoksensa, jotta hän pääsisi talveksi lämpimään – Miksi osa uusii rikoksensa ja palaa vankilaan?

Houkutteleva uravaihtoehto

Jengirikollisuuden torjunta vaatii paljon muutakin kuin esitutkinta- ja oikeusviranomaisten toimenpiteitä, korostaa sisäministeriön poliisiylitarkastaja Sami Nevalainen.

”Yksittäisiin tekoihin puuttuminen ei riitä. On keskityttävä laajemmin järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiin ja taustasyihin, joiden perusteella jotkut yksilöt näkevät rikollisuuden houkuttelevana uravaihtoehtona”, hän sanoo.

Järjestäytyneen rikollisuuden toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteena on yleensä huomattava taloudellinen hyöty.

”Jos rikolliseen toimintaan osallistuvat kokevat, ettei toiminta pysty tuottamaan merkittävää taloudellista hyötyä, tärkein kannustin toiminnalle poistuu.”

Siinä onnistuminen edellyttää Nevalaisen mukaan laaja-alaista yhteiskunnallista yhteistyötä, tietojen vaihtoa, monipuolisia keinoja ja mahdollisimman varhaista puuttumista.

EU arvioi, että rikollisen liiketoiminnan osuus jäsenmaiden bruttokansantuotteesta on keskimäärin yhden prosentin luokkaa.

Suomessa arviot rikollisuuden yhteiskunnalle ai­heuttamista taloudellisista menetyksistä vaihtelevat muutamasta sadasta miljoonasta eurosta viiteen miljardiin euroon vuodessa.

Järjestäytyneen rikollisuuden ”liikevaihtoa” kukaan tähän juttuun haastatelluista ei kuitenkaan osannut arvioida.

Yhden jengiläisen yhteiskunnalle aiheutta­mien elinkaarikustannusten sen sijaan on arvioitu olevan noin 2,6 miljoonaa euroa.

Tiedonvaihto hankaloitunut

Käytännössä viranomaisten toimintaresurssit vakavan piilorikollisuuden paljastamiseen ovat rajalliset, vaikka rikollisuuden muodot moninaistuvat.

Syynä on se, että lainvalvontaviranomaisten toiminta on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tarkasti säädeltyä, sanoo rikoskomisario Antti Hyyryläinen keskusrikospoliisin tiedusteluosastosta.

”Pohjoismaissa toimitaan kansainvälisestä näkökulmasta myös sensitiivisesti ja vältetään viranomaistoimia, jotka ovat syrjiviä tai etnisesti profiloivia. Tämän takia järjestäytynyt rikollisuus voi kokea helpommaksi toimia esimerkiksi Suomessa kuin monissa Etelä-Euroopan maissa.”

Myös viranomaisten ja elinkeinoelämän välinen tiedonvaihto on Hyyryläisen mukaan hankaloitunut, vaikka rikollisuuden hallinnollista torjuntaa pidetään Euroopassa yleisesti tehokkaana keinona vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta.

”Hovioikeuden mukaan rikollisjengin jäsenyys on ehdottomasti salassa pidettävää, vahvan yksityisyydensuojan piiriin kuuluvaa tietoa. Jotta edellytykset viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyölle tehostuisivat, tiedonvaihtoa mahdollistavaa lainsäädäntöä olisi kehitettävä vastaamaan toimintaympäristön edellyttämiä vaatimuksia ja haasteita.”

Onko järjestäytynyt rikollisuus siis karkaamassa viranomaisten käsistä?

Lue myös: Helsingin kohutut teinijengit – Mitä nuorisoporukat etsivät kaduilta?

Paniikkiin ei ole syytä

Keskustelua uhkakuvista rauhoittaa kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja, professori Kimmo Nuotio 30 vuoden juristi- ja tutkijakokemuksensa pohjalta.

Suomi on hänen mukaansa osannut kitkeä jengirikollisuutta verrattain hyvin. Tuomioistuimet ovat esimerkiksi määränneet Cannonball- ja United Brotherhood -liivijengit rikollisjärjestöinä lakkautettaviksi.

”Meillä pelättiin aikanaan, että Neuvostoliiton romahtaminen johtaa venäläisen ja virolaisen järjestäytyneen rikollisuuden massiiviseen levittäytymiseen. Niin ei käynyt”, Nuotio sanoo.

”Vieraan väkivaltamafian ei ole meillä helppo saada täällä isoa tilaa. Ihmiset luottavat poliisiin ja käräyttelevät epäilyksen alaisia. Välillä jopa puolet merkittävimpien jengien avainjäsenistä istuu vankilassa.”

Lähes kaikki henkirikokset saadaan Suomessa selvitettyä – parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan valtaosa alle kuukaudessa. Ruotsissa melkein joka viides jäi kokonaan selvittämättä.

”Meillä henkirikokset liittyvät enimmäkseen ryyppyporukoihin ja perheväkivaltaan”, Nuotio muistuttaa.

Hänellä on tilastot tukenaan. Suomessa tehdään vuosittain alle sata henkirikosta, joista korkeintaan muutamassa on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Nuotion mukaan paniikkiin ei ole syytä myöskään nuoriso-, katu- ja kaupunginosajengien kohdalla. Isoista otsikoista huolimatta ne painivat toistaiseksi eri sarjassa kuin ammattimaiset, taloudellisesti motivoituneet raskaan sarjan järjestäytyneet kansainväliset rikollisjengit.

”Isompi uhkakuva on, että moottoripyöräjengityyppinen rikollisuus siirtyy perinteisestä huume- ja perintäbisneksestä esimerkiksi rakennustyömaille ja satamiin. Samalla katujengeille saattaa avautua uudenlaisia toimintamahdollisuuksia. Rikollisjengit kun hakeutuvat sinne, missä on tilaa.”

Liivijengi Cannonballiin liittyvä huumejutun käsittely alkoi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Lahdessa 5. tammikuuta 2022. Juttu liittyi Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n operaatioon, jossa selvitettiin eri maissa toimivien rikollisten salattua viestinvaihtoa. Kuvassa syytettyjä ja asianajajia. © Markku Ulander/Lehtikuva

Esikuvat Yhdysvalloista

Katujengirikollisuuden esikuvat löytyvät Yhdysvalloista – samoin kuin niiden elämään usein kiinteästi liittyvän gangstaräpin syntyhistoria.

Genren ensimmäiset levyt ilmestyivät 1983. Fanien mielestä musiikkityyli vain kuvaa katujen todellisuutta. Kritisoijat ovat alusta asti syyttäneet sitä gangsteri­elämän, väkivallan, rikollisuuden ja jengielämän ylistämisestä.

Ruotsiin asti katujengikulttuuri levisi 1990-luvun puolivälin jälkeen – ensin Tukholman, Göteborgin ja Malmön sosiaalisesti ja taloudellisesti karuihin lähiöihin. Yhteistä jengiläisille on kaipuu yhteisöön kuulumisesta, haave omasta menestyksestä, reviiriajattelu, ulkopuolisuuden tunne ja ryhmäuskollisuus kuolemaan asti.

Valtaosa jäsenistä on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Useimmilla on taustanaan huono kielitaito, matala koulutus, työttömyyttä ja köyhyyttä. Rahaa jengit tekevät kiristämällä, huumekaupalla sekä törkeillä varkauksilla ja ryöstöillä.

Ruotsin nykymuotoisten jengisotien syttymispäivänä pidetään heinäkuun 22. päivää vuonna 2015. Järvan alueella Tukholmassa tapahtunut murha käynnisti räjäytysten ja raakojen murhien sarjan, joka jatkuu edelleen.

Yksi tunnetuimmista tapetuista on gangstaräpin väkivaltaisen alalajin, drill-räpin ykköstähti Einár.

Myös suomalaiset jengirikoksista tuomitut Milan Jaff ja Mohamud Yahue Mahdi (taiteilijanimeltään Cavallini) ovat räppäreitä.

Lue myös: Palkittu toimittaja perehtyi Ruotsin jengirikollisuuden juurisyihin: ”Olemme hyväksyneet, että meillä on eriytyneitä alueita ja kouluja”

Katujen väki­valtaisuudesta laulanut räppäri Einár, oikeal­ta nimeltään Nils Grönberg, ammuttiin teloitustyyliin kuoliaaksi Hammarby Sjöstadissa Tukholman keskustassa 21. lokakuuta 2021. Murhapaikalle tuotiin kukkia, kun uutinen kuolemasta levisi. Einár oli kuollessaan 19-vuotias. © TT / Lehtikuva