Seura selvitti: Pohjanmaalla sijaitseva Luoto on yksi Suomen parhaiten pärjäävistä kunnista – Mikä on sen menestyksen salaisuus?
Pohjanmaalla Pietarsaaren ja Kokkolan välissä sijaitsee Luodon kunta. Se on monella tapaa poikkeuksellinen paikka: sen väestö kasvaa ja melkein kaikilla on töitä. Seura kävi kylässä.
Yksi Luodon eli Larsmon nähtävyyksistä on paikkakunnan historiaa esittelevä Bjärgasin ulkoilmamuseo. Bjärgasin tila on rakennettu arvioiden mukaan 1700-luvun loppupuolella. Esillä on esimerkiksi sota-aikaiset paperista tehdyt kengät.
Portilla on varoitus. Tonttuja liikkeellä.
Lippuja myyvä tonttu ei ole paikalla, mutta yksi pitää viereisessä aitassa sekatavarakauppaa, ja ”rengin kammarissa” toinen pötköttää sängyllä. Päärakennuksessa kymmenet tontut istuvat pöydän ääressä, takan äärellä ja hyllyillä ja kaikkialla, minne päätä kääntää.
Possumukissa on tonttu, vitriineissä on tonttuja, pöydillä on tonttuja, julisteissa on tonttuja, korteissa on tonttuja, pienet tontturimpsut maksavat viisi euroa ja isot kuusi. Min bästa tid är nu, julistaa metsästäjää esittävä ristipistotyö.
”Kaikkihan täällä on myynnissä”, sanoo Eija Porkola.
Tontut käyvät kaupaksi
Porkola perusti Tyynelän tonttulan Luotoon 17 vuotta sitten. Hän on seudun harvoja suomenkielisiä, kotoisin Tampereen Teiskosta ja harrastanut keräilyä noin 50 vuotta. Ennen Tonttulaa hänellä oli Kokkolassa 15 vuotta oma antiikkikauppa.
Tyynelässä on esillä myös Porkolan keräämiä historiallisia esineitä. 1700-luvun pihapiirin rakennukset on sisustettu historiallisilla huonekaluilla, kattokruunuilla ja kyntteliköillä. Yhdessä aitassa on Merimuseo (esillä muun muassa sumutorvi ja hylkeenpyytäjien eväsrasioita), toisessa pukumuseo (1800-luvun päivänvarjoja, hattuja ja morsiushuntu).
Yksi Porkolan keräilykohteista olivat Jenny Nyströmin ja Lars Karlssonin tonttupostikortit. Ne saivat Porkolan kiinnostumaan tontuista ja ajattelemaan, että sellaiset pitäisi saada myös Tyynelän pihapiiriin, mutta sopivia ei tahtonut löytyä.
”Siihen aikaan ne olivat sellaisia kuristettuja sukkahousunaamoja, eivät ne olleet elossa.”
Piti siis tehdä itse.
Aluksi Porkola teki tonttuja vain itselleen ja Tyynelään, mutta vähitellen niitä alkoivat haluta muutkin – siinä määrin, että lopulta ystävä ehdotti, että Porkola tarjoaisi tonttujaan myyntiin lahjatavaramyymälään Saariselälle. Porkolan tontut alkoivat käydä kaupaksi ja Tyynelän tonttula kasvaa.
Tonttulasta on on tullut paikallinen nähtävyys. Tänä vuonna se pääsi myös 100 syytä matkailla Suomessa -listalle. Vieraita käy Porkolan mukaan ympäri Suomea ja maailmaa.
Ja tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion johtama Taito-palkintoraati on myöntänyt tontuille kunniakirjan tunnustuksena ”esimerkillisestä käsityöyrittäjyydestä”.
Luoto kasvaa, kiitos korkean syntyvyyden
Luoto kulkee lähes kaikilla mittareilla eri suuntaan kuin muu Suomi.
Hieman yli 5 700 asukkaan kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Pietarsaaren ja Kokkolan välissä. Pietarsaareen on matkaa kymmenisen kilometriä, Kokkolaan 25.
Luoto poikkeaa monista samankokoisista kunnista siinä, että se kasvaa. Suomen 309 kunnasta väestö lisääntyy vain 65 kunnassa. 50 vuodessa Luodon asukasluku on selvästi yli kaksinkertaistunut. Se ei johdu muuttoliikkeestä vaan korkeasta syntyvyydestä.
Paikkakunnan korkea syntyvyys on pitkälti seurausta lestadiolaisuudesta. Noin 89 prosenttia luotolaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Helsingissä luku on laskenut jo alle 50 prosenttiin, ja koko maan keskiarvo on 65 prosenttia.
Luoto on kristillisdemokraattien aluetta
Uskonto näkyy myös Luodon poliittisissa voimasuhteissa. Kristillisdemokraatteja ei kannateta missään muualla yhtä paljon kuin Luodossa.
Viime kunnallisvaaleissa 52,1 prosenttia luotolaisista äänesti kristillisdemokraatteja, kun puolueen ääniosuus koko maassa oli 3,6 prosenttia. Toiseksi eniten, 32,2 prosenttia, kristillisdemokraatteja äänestettiin Luodon naapurikunnassa Pedersöressä.
Luotolaisista 31,9 prosenttia äänesti RKP:ta ja 14,2 prosenttia SDP:tä. Kolme suurinta puoluetta jakavat keskenään kunnanvaltuuston 27 paikkaa.
Kesäkuusta lähtien valtuustoa on johtanut kristillisdemokraattien Andreas Hjulfors. Kokouksia on tähän mennessä ollut yksi. Aiemmin tehtävää hoiti luotolainen kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman.
”Helt bra början”, Hjulfors sanoo.
Melkein kaikilla on töitä
Luoto eli Larsmo on Manner-Suomen kunnista paitsi kristillisdemokraattisin myös ruotsinkielisin. Noin 95 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä, viisi prosenttia suomenkielisiä. Muualla Suomessa suhdeluku on päinvastainen.
Hjulforsin mukaan yhteistyö sujuu valtuustossa hyvin. Äänestämään joudutaan harvoin: viimeksi toukokuussa, kun pohdittiin, osallistuuko Luodon kunta Pride-liputukseen vai ei. Äänin 5–4 päätettiin, että ei.
Kunnolla puheenjohtajan työt alkavat syksyllä, kun käsittelyyn tulee kunnan budjetti.
Luoto on paitsi väestöllisesti myös taloudellisesti elinvoimaisempi kuin samankokoiset kunnat keskimäärin, kertoo aluekehityksen asiantuntija Timo Aro. Kunnassa on lähestulkoon täystyöllisyys – työttömiä on vain pari prosenttia, kun koko Suomessa 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli helmikuussa 6,7 prosenttia.
Muutkin taloudellisen elinvoiman mittarit ovat vahvoja. Suomen elinvoimaiset kunnat löytyvät yleensä suurten kaupunkien vierestä, mutta Luoto ei näytä tarvitsevan niitäkään vetoavukseen.
Noin puolet luotolaisista käy töissä Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Alueen suurimpia työllistäjiä ovat UPM, Snellman ja purjehdusveneitä rakentava Baltic Yachts. Osa työllistyy Perämeren toiselle puolelle Luulajaan ja Uumajaan. Veneenrakennusteollisuudella on merenrantaseudulla pitkät perinteet, ja kaikissa perheissä on ainakin kaksi venettä, Hjulfors tokaisee.
Kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan Luodossa joudutaankin miettimään, pitäisikö rakentaa uusia päiväkoteja ja kouluja. Kun yksi päiväkoti saadaan valmiiksi, aletaan suunnitella seuraavaa, Hjulfors kuvailee ravintola Strandiksen terassilla.
Saarista koostuvassa Luodossa on tällä hetkellä neljä alakoulua, yksi jokaisessa kylässä, ja yksi yläkoulu. Oppilaita on jokaisessa noin 150. Toiselle asteelle matkustetaan Pietarsaareen, Kokkolaan ja Kruunupyyhyn.
”Det kostar att växa, brukar vi säga här.” Kasvattaminen maksaa.
Baareja ei kylässä näy
Hjulfors toimii siviilissä luotolaisen Näs skolanin peruskoulun rehtorina.
Myös hänen isänsä oli ammatiltaan rehtori ja mukana kunnallispolitiikassa yli 20 vuotta, tosin naapurikunnan Pedersören puolella. Puoluekin heillä oli pitkään sama, RKP, kunnes poika vaihtoi vuonna 2016 kristillisdemokraatteihin. Konservatiivisemmin ajattelevan puolueen arvot sopivat hänelle paremmin, ja äänimääräkin kolminkertaistui.
Viime kuntavaaleissa Hjulfors sai toiseksi eniten ääniä kansanedustaja Östmanin jälkeen.
Hjulfors on vanhin kymmenestä sisaruksesta ja viiden lapsen isä. He ja heidän perheensä ovat monien luotolaisten tapaan rauhansanalaisia. Rauhan sana on Suomessa lestadiolaisuuden haaroista kolmanneksi suurin vanhoillislestadiolaisuuden ja esikoislestadiolaisuuden jälkeen. Jäseniä on noin kymmenen tuhatta.
Liikkeen taustoja ja filosofiaa käsiteltiin julkisuudessa paljon vuonna 2015, kun Juha Sipilä (kesk) oli nousemassa pääministeriksi. Sipilä kuuluu rauhansanalaisiin, ja liikkeen hallituksen puheenjohtajana toimi niihin aikoihin Sipilän vaimon veli, jonka isoisä oli yksi liikkeen perustajista.
Rauhansanalaisuus irtautui vanhoillislestadiolaisesta 1930-luvulla. Teologisesti liikkeet eroavat hieman yksinkertaistaen niin, että rauhansanalaiset ajattelevat, että jokainen Jeesukseen uskova pelastuu, kun taas vanhoillislestadiolaisen katsantokannan mukaan vain vanhoillislestadiolaisuuden kautta voi pelastua.
Uskonnollisuus näkyy Luodon seudulla esimerkiksi Manner-Suomen toiseksi matalimpana alkoholinkulutuksena. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna alkoholia myytiin vuonna 2021 eniten Utsjoella, 31,2 litraa. Luodossa vastaava luku oli 1,1 litraa.
Baareja, yökerhoista puhumattakaan, ei kylällä näy. Kaupoissa alkoholia sentään myydään, nykyään. Luoto oli keväällä 1995 Helsingin Sanomien mukaan Euroopan unionin ainoa kunta, jossa keskioluen myynti kaupoissa oli kielletty. Sittemmin sääntely on vapautunut. Strandiksellakin on viinilista ja tarjolla pietarsaarelaista pienpanimo-olutta.
Rokotuskriittisyys toi kiusallista julkisuutta
Vuonna 2018 Luoto nousi otsikoihin kiusallisessa valossa.
Esikouluikäinen lapsi sairastui ulkomaanmatkan jälkeen tuhkarokkoon, ja kuntaa uhkasi tuhkarokkoepidemia. Noin 300 ihmistä altistui tuhkarokolle. Lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan kuten ei monia muitakaan. Luodon rokotuskattavuus on maan matalimpia.
Tuhkarokko on erittäin tarttuva sairaus, joka on laajojen MPR-rokotusohjelmien (tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti) ansiosta onnistuttu hävittämään Suomesta lähes kokonaan. Jotta laumasuoja toimisi, pitäisi rokotuskattavuuden olla 95 prosenttia. Luodon MPR rokotusaste oli tuolloin vain 75 prosenttia.
Hjulforsin mielestä rokotuskriittisyys ei liity niinkään uskonnollisuuteen vaan suuriin perhekokoihin ja tiiviiseen yhteisöllisyyteen. Jos yksi perhe päättää olla rokottamatta lapsiaan ja toinen seuraa sen esimerkkiä, vaikutus on suuri.
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on paljon rokotevastaisuutta. Sen yksi lähde on Luodon naapurikunnassa Kruunupyyssä vaikuttava Suomen johtava rokotekriitikko Linda Karlström, joka pitää rokotteita uuteen maailmanjärjestykseen pyrkivän New World Order -valtaeliitin salaliittona ja holokaustia satuna.
Hjulfors kertoo, että seudun rokotevastaiset aktivoituivat uudelleen koronapandemian aikaan. He levittivät väitteitä, joiden mukaan koronarokotuksen ottaminen on vaarallista muun muassa sivuvaikutusten, geenimanipulaation ja mikrosirujen takia.
Kunta on yrittänyt torjua rokotevastaisuutta tiedottamalla. Koronan aikaan poliitikot kertoivat sosiaalisessa mediassa ottaneensa rokotteen, ja Hjulforsin mukaan tilanne on tuhkarokkotapausten jälkeen parantunut.
Luoto riittää
Sateen kastelemalle ilmoitustaululle on kiinnitetty kaksi lappua. Toisessa on aukioloajat, toisessa kaksi puhelinnumeroa. Niistä tavoittaa båt-taxin. Sitä ajaa Andreas Grankulla, ja se vie pienelle Köpmanholmenin saarelle. Numeroita on kaksi kuten puhelimia siltä varalta, ettei toisen kuule soivan, hän selittää. Taivas on harmaa, vettä ropisee.
Grankulla aloitti yritystoiminnan Köpmanholmenissa nelisen vuotta sitten. Köpmanholmenissa järjestetään esimerkiksi yritysten ja organisaatioiden kokouksia ja virkistyspäiviä.
Köpmanholmenin saaren omistaa Luodon kunta. Saarella on ravintola, sauna, näköalatorni, ulkoilureitti, minigolfrata ja uimaranta. Maankohoamisnäyttely on tilapäisesti suljettu. Pihalla voi pelata puupölkyillä ristinollaa, rannasta lainata kanootteja tai vuokrata sup-lautoja.
Grankulla asuu Luodossa perheensä kanssa. Yksi Grankullan neljästä lapsesta käy Pietarsaaressa ratsastamassa. Siellä on myös lähin elokuvateatteri ja muita palveluita. Grankulla ei kuitenkaan haikaile kaupunkiin.
”Meillä on pankkiautomaatti, tankki ja isot kaupat lähellä Kokkolassa”, Grankulla sanoo.
Urheilukenttääkin on laajennettu hiljattain. On hiihtoreittejä, kaksi jalkapallokenttää, 1700-luvulla rakennettu puukirkko, ampumarata ja seikkailupuisto.
”En mä kaipaa enää mitään.”
Svenska Kulturfonden on tukenut jutun kirjoittamista.
