Ukkosen pelon voima – ”Töpselit pois pistorasioista, ikkunat kiinni ja aistit valppaina”

”Olen huomannut ihmisten suhtautuvan ukonilmaan eri tavoin juurikin taustansa takia”, kirjailija ja Seuran kolumnisti Anni Saastamoinen kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Anni Saastamoinen on kirjailija ja radiotoimittaja.

"Olen huomannut ihmisten suhtautuvan ukonilmaan eri tavoin juurikin taustansa takia", kirjailija ja Seuran kolumnisti Anni Saastamoinen kirjoittaa.
Teksti: Anni Saastamoinen

Kun kesän ensimmäinen ukkonen myrähteli vielä kaukana, pieni koirani juoksi luokseni ja ilmaisi, että nyt on muuten aivan kauheaa tämä. Istuin lattialle koirani seuraksi ja yritin kertoa, että ei ole syytä huoleen. Olemme kaupungissa, emme peltoaukealla tai esimerkiksi keskellä järveä. Asiat ovat hyvin, on turvallista.

Pieni koirani pelkäsi silti, sillä koirien ymmärrys kaupunkirakenteen sähkönjohtavuudesta ja turvallisuudesta luonnonilmiöiden äärellä noin yleisesti on ilmeisesti vieläkin heikompi kuin omani.

Pelkäsin toki itsekin vähän, sillä ukkosen pelko on valettu minuun varhaisessa vaiheessa. Vai onko se enemmän kunnioi­tusta? Muistan kysyneeni tätä äidiltäni ollessani pieni. Äiti vastasi, että ukkosen kohdalla kyse on varmasti molemmista: pelosta ja kunnioituksesta.

Ukkonen – salaman jälkeen tuntui kuin koko maailma olisi hetkeksi pysähtynyt

Minä olen maalaishiiri, peltojen ja metsien välissä kasvanut ja siellä oppinut, että ukonilman lähestyessä ilma sähköistyy muutamallakin eri tavalla.

Ensin on se ukonilman tuoma sähköistymä ilmaan, sitten on ihmisten toiminnan tuoma sähköistyminen. Töpselit pois pistorasioista, ikkunat kiinni ja aistit valppaina. Perheeni säntäili lapsuudessani pitkin kotitaloamme ukkosrintaman lähestyessä varmistellen, ettei ukkonen rikkoisi kodinkoneita.

Ukkosrintaman kulkiessa ylitsemme istuimme usein kukin tahoillamme hiljaa, laskimme sekunteja salaman välähdyksestä ukkosen jyrähdykseen. Tuntui kuin koko maailma olisi hetkeksi pysähtynyt.

Sitten ukonilman jälkeen tarkistettiin tilanne: Toimivatko sähkölaitteet? Oliko meillä ylipäätään sähköt? Toimivatko lankapuhelimet? Vanhempani tarkistivat tilukset sen varalta, että salama olisi iskenyt johonkin. Monia kertoja jokin sähkölaitteista oli mennyt salaman aikaansaaman virtapiikin vuoksi rikki.

Olen huomannut ihmisten suhtautuvan ukonilmaan eri tavoin juurikin taustansa takia. Kaupungeissa varttuneiden suhtautuminen ukkoseen on uteliaan kiinnostunut, että kas tällaistakin ovat maailmaan laittaneet, onpa komeaa ja otanpa kuvan someen. Maalla ukonilma on erilainen kuin kaupungeissa, sen huomasin itse vuosia sitten kaupunkiin muutettuani. Sähkö ei läpäise kaupunkirakennetta samaan tapaan.

Peltojen ja metsien keskellä ukkoseen on pakko suhtautua pelonsekaisella kunnioituksella. Sillä kun katot ovat matalalla, pellot ympärillä aukeita ja talot itsessään selviä kohteita salaman iskeä, on ihminen yhtälössä mitätön. Kaupungeissa korkeiden rakennusten keskellä ei ukkosella ole samanlaista pelon voimaa.

Vaikka olen asunut kaupungeissa pidempään kuin maalla, ei suhteeni ukkoseen ole muuttunut. On vaikea suhtautua noin suuriin luonnonvoimiin uteliaan välinpitämättömästi, vaikka ymmärtääkin olevansa rakenteiden suojaamana.

Toivottavasti pieni koiranikin ymmärtäisi sen jossakin vaiheessa, voisimme sitten yhdessä näennäisen rauhallisina tutista ukonilman aikaan lähinnä sisäisesti.

Lue kaikki Anni Saastamoisen kolumnit tästä!

Lue myös: Ukkonen ja salamat herättävät huolta – Muista nämä viisi asiaa ukonilmalla! Tutkija antaa myös kodin suojelemiseksi tärkeän vinkin

ukkonen ja salamat

Ukkonen ja salamat iskee toisinaan kovinkin rajusti. © iStock

X