Pitäisikö äänestäjille jakaa ämpäreitä? Selvitimme, miksi eurovaalit eivät innosta suomalaisia: ”Ikinä en ole äänestänyt missään vaaleissa”
Viime eurovaaleissa Hyrynsalmella äänestettiin kaikkein laiskimmin Suomessa. Jalkauduimme Hyrynsalmen keskustaan selvittämään, kiinnostavatko vaalit nyt enemmän, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Vai onko sillä mitään väliä?
Veimme Hyrynsalmelle neljä eurovaaliehdokasta pahvikuvina: vihreiden Rosa Meriläisen, vasemmistoliiton Riku Niemisen, kokoomuksen Pekka Toverin ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen. Josko joku heistä kiinnostaisi Kainuun perukalla?
Hyrynsalmen kylänraitilla seisoo kolme rouvashenkilöä kävelysauvoineen. Serkukset Raija ja Esteri ovat pysähtyneet vaihtamaan kuulumisia Helenan kanssa.
Laskennallisesti yksi heistä äänesti viime eurovaaleissa – tai ei ihan yksikään. Vuoden 2019 eurovaaleissa harvempi kuin joka kolmas hyrynsalmelainen kävi pudottamassa äänensä uurnaan. Äänestysprosentti oli 29,2 eli koko maan pienin.
Ollaan yli kahdentuhannen kilometrin päässä Brysselistä, mutta vain sadan kilometrin päässä Venäjän ja EU:n rajasta. Asukkaita Hyrynsalmella on noin 2 200, mikä on 0,0005 prosenttia Euroopan unionin koko väkiluvusta.
Kokevatko hyrynsalmelaiset olevansa niin pieni rikka Euroopan rokassa, ettei heidän äänellään ole merkitystä? Kävimme eurovaalien alla kuulostelemassa hyrynsalmelaisten ajatuksia. Mukaan otimme pahvikuvat neljästä sellaisesta ehdokkaasta, jotka saattaisivat herättää kiinnostusta tai tunteita.
Hyrynsalmelaisrouvat pelkäävät leimautuvansa poliittisesti
Aamupäiväkävelyltä tavatut hyrynsalmelaisrouvat eivät halua kertoa sukunimiään, koska he pelkäävät leimautuvansa poliittisesti. Heitä arveluttaa myös asettua samaan kuvaan pahviehdokkaiden kanssa. Lopulta he valitsevat kuvakaverikseen vasemmistoliiton Riku Niemisen, onhan hän sentään kotoisin Kajaanista.
”Ja hauska poika”, Raija lisää.
Raija on aina äänestänyt eurovaaleissa ihan ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta, ja niin hän aikoo tehdä nytkin. Hyrynsalmelaisten äänestyslaiskuudesta hänellä on selkeä mielipide.
”Tämä on semmoinen nukkuva pitäjä”, Raija sanoo.
”Asiat eivät vissiin mene niin kuin ihmisten mielestä pitäisi, niin ne jättävät äänestämättä.”
”Ikinä en ole äänestänyt missään vaaleissa”
Hyrynsalmen toria ei tavallisena tiistaina heti arvaa toriksi. Sen laidalle on pysäköity kaksi autoa siten, että kuljettajat voivat keskustella ratin ääressä istuen.
”Ei, ei, ei”, sanoo Rilla Porojärvi heti, kun häneltä tiedustelee halukkuutta äänestää eurovaaleissa.
”Ikinä en ole äänestänyt missään vaaleissa enkä tule äänestämään”, säestää Marko Keränen toisesta autosta.
”Siellä on niin paljon takinkiäntäjiä, ketkä sinne peäsöö.”
Moni saattaa Hyrynsalmella ajatella kuin Keränen, sillä täällä äänestettiin manner-Suomen kunnista kaikkein vähiten myös viime presidentinvaaleissa, jotka perinteisesti ovat suomalaisia eniten kiinnostavat vaalit.
Keräsellä on silti vahva mielipide siitä, ketä tai mitä hän ei missään tapauksessa äänestäisi – jos siis joskus vakaumuksestaan huolimatta niin tekisi.
”Vihreät voipi tunkea melko syvälle sinne, mistä vihreä kasvaa”, hän sanoo.
Samaa mieltä, joskin hiukan diplomaattisemmin asian ilmaisten on torin toisella laidalla bussia odottava Matti Heikkinen.
”Vihreiden kanssa arvot eivät kohtaa. Metsistä pitää saada päättää itse, kaikkea ei pidä suojella”, hän sanoo.
Hyrynsalmella suosituin puolue on keskusta, jolla on kunnanvaltuustossa yksinkertainen enemmistö. Kolmetoista paikkaa 21:stä. Vihreiden vastustaminen ja Hyrynsalmen puoluekartta ovat linjassa eurovaalipassiivisuuden kanssa.
Äänestysprosentti nousi viisi vuotta sitten
Helsingin yliopiston tutkijan Laura Nordströmin mukaan eurovaalit kiinnostavat eniten kokoomuksen, vihreiden ja rkp:n äänestäjiä. Viimeksi mainittuja ei Hyrynsalmella ole ihan ymmärrettävistä syistä, mutta myös kokoomus ja vihreät ovat täällä kannatuslistan häntäpäässä. Vihreät sai viime eduskuntavaaleissa 1,2 prosenttia Hyrynsalmen äänistä ja kokoomuskin vain 4,9 prosenttia.
Kokoomuksen Pekka Toveri voi siis tuskin odottaa kovin suurta äänipottia hyrynsalmelaisilta, mutta Rilla Porojärvi kelpuuttaa hänet sentään yhteiskuvaan.
”Toverilla on järkevät puheet Venäjän suhteen. Minä olen maanpuolustushenkinen viimeiseen asti”, Porojärvi sanoo.
Vaikka Ukrainan sotakaan ei saa Porojärveä eurovaaliuurnalle, Laura Nordström uskoo, että Euroopan muuttunut turvallisuustilanne vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen myös Suomessa.
”Veikkaisin, että tämä poliittinen tilanne, Ukrainan sota ja ehkä jossain määrin myös globaali kilpailu ja pandemian jälkeinen taloustilanne kannustavat ihmisiä ottamaan kantaa eurovaaleissa. Tuskin äänestysprosentti Suomessa ainakaan romahtaa”, Nordström sanoo.
Viime eurovaalit olivat siinä mielessä käänteentekevät, että äänestysprosentti nousi koko EU:ssa ensi kertaa sitten 1970-luvun ja vieläpä varsin reilusti, kahdeksan prosenttiyksikköä.
Suomessa nousu jäi pariin prosenttiin, ja aktiivisuudessa ollaan edelleen selvästi unionin keskiarvon alapuolella. Viime vaaleissa 40,8 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista kävi uurnilla, kun koko EU:n äänestysprosentti oli 50,6.
Ei ole siis kohtuullista nostaa yksin hyrynsalmelaisia tikun nokkaan ruoskittaviksi.
Pitäisikö jakaa ämpäreitä vai tarjota kahvia?
Hyrynsalmen kunnantalo näyttää suurelliselta kunnan väkilukuun nähden, mutta se onkin rakennettu 1980-luvulla, jolloin asukkaita oli kolminkertainen määrä. Talon uumenissa on hiljaista, mutta yhdessä huoneessa käy pulina.
Meneillään on valtakunnallinen eurovaalien ennakkoäänestyksen kenraaliharjoitus. Hyrynsalmen keskusvaalilautakunnan sihteeri Sari Keränen neuvoo Teija Mikkoselle ja Tuula Keräselle, miten järjestelmään rekisteröidytään verkossa.
Sari Keränen huokaa, kun häneltä kysyy Hyrynsalmen äänestysprosentista.
”Äänestäminen on täällä aina niin vaisua. Kokevatko ihmiset, että yksi ääni ei merkitse mitään? Asukkaista 50 prosenttia on ikäihmisiä, ja alkaa olla vanhusväestöä niin paljon, etteivät vaalit varmaan kiinnosta”, hän sanoo.
Väestön iäkkyyden pitäisi tosin nostaa äänestysprosenttia, ei laskea sitä. Äänestysaktiivisuus kasvaa vanhenemisen myötä, mikä koskee myös eurovaaleja. Tutkija Laura Nordström arvioi, että Hyrynsalmen äänestysprosenttiin vaikuttaa enemmän se, että kunta sijaitsee maaseudulla, jossa väestö on keskimäärin vähemmän koulutettua.
Sari Keränenkin on joka tapauksessa pohtinut, mitä asialle voisi tehdä.
”En tiedä, miten ihmisiä saisi houkuteltua. Pitäisikö niille jakaa ämpäreitä vai tarjota kahvia? Olen miettinyt, että ensi vuonna kunta- ja aluevaaleissa voisimme sitten vaikka tarjota kahvit.”
Laajemmassa kuvassa ämpärit eivät taida auttaa. Nordströmin mukaan suomalaisten matala äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on ristiriidassa sen kanssa, että eurobarometrin mukaan 80 prosenttia kansasta kokee hyötyneensä Euroopan unionista.
Toisaalta voi olla, että juuri kriittisyyden puute passivoi. Eurovaalien äänestysprosentti on Suomea tuntuvasti korkeampi Ruotsissa ja Tanskassa, joiden kanssa miellämme itsemme kuulumaan samaan pohjoismaiseen perheeseen.
”EU on Ruotsissa ja Tanskassa keskeisemmin osa poliittista keskustelua kuin meillä, ja keskustelu on myös kriittisempää. Kyllä suomalaisetkin ovat tavallaan kriittisiä, mutta meillä on myös sellainen perusmyönteinen suhde, joka ei sitten kai innosta äänestämään vaaleissa”, Nordström sanoo.
EU on tavalliselle suomalaiselle ihan jees mutta vähän hällä väliä.
Lue myös: Reportaasi: Poliittisten perinteiden Honkajoki – Näin ajatellaan maan perussuomalaisimmassa kunnassa
Euroopasta tulee vain ”pöljiä lakeja”
Keijo Romppainen päräyttää pulttipyssyn käyntiin Autohuolto M. Väkiparran hallissa. Hyrynsalmella vaihdetaan kesärenkaita vasta pitkästi toukokuun puolella.
Romppainen ei muista, äänestikö viime eurovaaleissa, mutta nyt hän ei ainakaan aio äänestää. Kotiin postissa tulleen ilmoituksen äänioikeudesta hän on jo heittänyt roskiin.
”Minä emännälle näytin niitä lappuja ja se sanoi, että ei äänestetä. Ei minua kiinnosta sellainen”, Romppainen sanoo.
Mutta eivätkös EU:n päätökset vaikuta tänne Hyrynsalmellekin asti?
”Ei yhtään vaikuta”, sanoo autohuoltamon yrittäjä Mika Väkiparta.
”Me ollaan pisara meressä, niin pieni maa ja kansa, ja aina joudutaan vain maksumiehiksi.”
Keijo Romppainen tosin keksii yhden asian, jossa EU on tehnyt Hyrynsalmen elämään vaikuttavia ”pöljiä lakeja”. Kyse on suurpetojen suojelusta. EU:n luontodirektiivi säätelee tiukasti esimerkiksi karhun metsästystä, mikä kismittää poronhoitoalueella.
”Ja sehän on täällä Kainuussa ihan herkkuhommaa se karhunpyynti”, Romppainen sanoo.
Muissa kuin eurovaaleissa sekä Väkiparta että Romppainen vakuuttavat kyllä äänestävänsä.
Tutkija Laura Nordströmin mielestä on ymmärrettävää, että oman maan edustajien määrä voi tuntua pieneltä ja oma ääni hukkaan heitetyltä.
Suomesta valitaan kesäkuun alussa viisitoista edustajaa eli meppiä europarlamenttiin, jossa on yhteensä 720 jäsentä unionin 27 jäsenmaasta. Yksittäisellä mepillä voi kuitenkin olla paljonkin valtaa – enemmän kuin kansanedustajalla Suomen eduskunnassa useimmiten on.
”Esimerkiksi kun jokin lainsäädäntöhanke tulee parlamenttiin, yksittäinen meppi esittelee sen. Ja tällä mepillä on silloin todella paljon valtaa. Siksi on oikeasti väliä, ketä sinne äänestetään, kuinka taitavia oman maan edustajat ovat verkostoitumaan ja minkälainen poliittinen pääoma heillä on”, Nordström sanoo.
Eurovaalit kiinnostavat tänä vuonna
Ruokakaupan pihalta löytyy viimein pari sellaista hyrynsalmelaista, jotka nukkuivat eurovaaleissa viisi vuotta sitten, mutta haluavat nyt olla mukana vaikuttamassa.
”Viime kerralla en äänestänyt, mutta nyt olen ajatellut. Päätökseen vaikuttaa varmaan tämä maailmantilanne. Joka puolella on sotia, niin se on alkanut kiinnostaa”, sanoo Elleniksi esittäytyvä nainen.
Hoitokodissa työskentelevä Ellen on viettämässä tyky-iltapäivää yhdessä Henna Heikkisen ja Valtteri Honkalan kanssa. Mukaan on haettu myös Honkalan kahdeksankuinen Venla-tytär – tuore hyrynsalmelainen ja tuleva äänestäjä.
Myös Heikkinen muistelee jättäneensä viimeksi eurovaalit väliin, mutta aikoo nyt äänestää. Honkala sen sijaan ei lupaa mitään, vaikka hänkin on huolissaan maailmantilanteesta.
”Tuntuu, että jossain vaiheessa paukkuu, ja sille ei voi mitään”, Honkala sanoo.
Sellainen tunne, ettei asioille voi mitään, ei koske vain äänestämistä tai yksittäistä kansalaista.
Kesäkuussa eurokriisin päätöksenteosta väittelevä Laura Nordström on aiemmin tehnyt kollegoineen Sitralle selvityksen, jossa arvioitiin Suomen EU-lainsäädäntöprosessia erityisesti kansalaisten osallistumisen näkökulmasta.
”Kun muodostetaan Suomen kantoja EU:n suuntaan, niin kansalaisten osallistuminen siihen on tosi vaikeaa”, Nordström sanoo.
”Toisekseen eduskunnan asema on teoriassa tosi vahva, mutta käytännössä eduskunta ei ole ollut niin aktiivisesti mukana kuin pitäisi.”
Kun EU:n komissiolta tulee lakialoite, Suomen hallitus ja eduskunta muodostavat siihen virallisen kannan, joka viedään EU:n neuvoston käsittelyyn.
Suomi osaa Nordströmin mukaan kyllä hyvin muodostaa kantoja aloitteisiin. Mutta kun pitäisi vaikuttaa siihen, mitä aloitteita EU:sta tulee ja mitkä ovat pitkän aikavälin tavoitteet, niin siinä Suomi on ollut heikompi.
Kansalaisille tämä luo mielikuvaa, että Brysselistä vain tippuu tänne jotain direktiivejä, vaikka todellisuudessa Suomi on yhtä lailla mukana muokkaamassa unionin politiikkaa ja suuntaa.
Nordström vastuuttaa ennen kaikkea poliitikkoja siitä, miten eduskunnassa ja julkisuudessa keskustellaan EU-asioista, Sillä on iso merkitys kansalaisten aktiivisuuden kannalta.
”Jos keskustelu olisi enemmän sellaista, että mitä me suomalaiset haluamme EU:sta, se tekisi asian kiinnostavammaksi.”
Ehkä jopa Hyrynsalmella asti.
Eurovaalit alkaa ennakkoäänestyksellä 29.5. Varsinainen vaalipäivä on Suomessa 9. kesäkuuta.