Pekka Toveri on upseerin poika, vaan ei varuskunnan ”penska” – Sukunimestään sotilasasiantuntija on saanut kuulla kadettikouluajoista asti
Pekka Toveri nousi julkisuuteen ja eduskuntaan sotilasasiantuntijana Venäjän hyökkäyssodan alettua. Millainen mies sotilaan takana on?
Pekka Toverin mukaan eduskunnassa riitelevät yhä enemmän ihmiset kuin asiat. Todelliseen työhön ei vielä ole pitkien hallitusneuvottelujen ja kesätauon vuoksi kuitenkaan kunnolla päästy.
Eduskunnan oveton erikoishissi eli paternoster oli asia, jota kokoomuksen tuoreen kansanedustajan teki mieli kokeilla. Se kokeilu ei mennyt kuin uutiskuvissa, vaan mateleva hissi alkoi yhtäkkiä täristä sivusuunnassa, ohi vilahti kyltti ”poistukaa hissistä” ja jumiutumispelko valtasi mielen. Loppu hyvin, kaikki hyvin kuitenkin, koska nyt tapaus naurattaa.
Pekka Toveri on totuttu näkemään vakavana ja huomattavasti vakavammissa yhteyksissä. Pitkän uran tehnyt sotilasasiantuntija ja kenraalimajuri (evp) on suosittu haastateltava, jonka näkemyksiä Venäjästä, Natosta, Ukrainan sodasta ja tiedustelutoiminnasta käytetään ahkerasti mediassa.
Eduskuntatyössä Toveri on vielä aloittelija, mutta hieman yllättäen hän kehuu eduskuntaa parhaiten organisoiduksi työpaikaksi urallaan. Eikö ammattisotilaan jos kenen työelämä ole organisoitua?
”Täällä kaikki välineet lyötiin käteen ja yhteydet aukesivat tulopäivänä – laitos vetää kuin junan vessa, kaikki toimii. Intissä kun vaikka joukko-osasto vaihtuu, pari viikkoa pyöritellään peukaloita, että josko kohta pääsisi koneellekin”, Pekka Toveri virnistää.
Sujuvasta alusta huolimatta on paljon muutakin opeteltavaa kuin oikukas hissi.
”Taloon ja ihmisiin tutustuminen vie aikansa”, hän huomauttaa.
Ulostulot puhuttavat
Yhteentörmäyksiäkin on ehtinyt tulla. Reserviin siirtyminen vapauttaa puhumaan, mutta kaikki Toverin ulostulot eivät olleet miellyttäneet puolustusministeriön virkamiehiä – tai edes omaa puoluetta.
”Pitää oppia vähän miettimään, ettei heti sano kaikkea, mitä ajattelee. Sotakommentointiin kellään ei ole ollut huomauttamista, mutta pari kertaa on tullut tehtyä pieni virhe sanavalinnoissa, koska en ole muistanut, että kansanedustajan sanomisia kuunnellaan eri korvalla.”
Simputukselle nollalinja
Pekka Toveri on ollut koko työuransa puolustusvoimien palveluksessa. Häntä huvitti, kun vaalikampanjan aikana epäiltiin, miten tuolla taustalla sopeutuu eduskunnan arkeen.
”Kysyttiin, että miten kenraali voi olla takarivissä, kun se tottunut vain käskemään. Ei nykypäivän armeija ole sitä, että karjutaan kurkku suorana ja äkseerataan vaan tiimityötä. Yksin kukaan ei saa aikaan mitään. Sama pätee eduskuntaan.”
”Käskytys intissä on ylipäätään varattu taistelu- ja muihin pakkotilanteisiin, joissa ei enää voi laatia komiteamietintöjä. Rauhanajan suunnittelutyö ja toiminta on ihan toisenlaista.”
Vuonna 1961 syntynyt Toveri myöntää, että hänen palvelusaikanaan varusmiehiä simputettiin ”täysin järjettömästi”. Hänen mukaansa johtamiskulttuurissa oli ja on paikoin yhä korjattavaa suomalaisessa työelämässä yleisemminkin.
”Kaikki johtamisessa lähtee ihmisten kohtelusta. Vihasin simputtamista, ja kapiaisena oikein metsästin siihen syyllistyviä. Joskus joutui sanomaan, että kundit hei, jos kohtelette varusmiehiä niin, että taistelutilanteessa omat ampuvat selkään, jokin on mennyt pahasti pieleen.”
Toveria ärsyttävät myös ne 1970–80-luvulla armeijan käyneet miehet, jotka vähättelevät varusmiespalveluksen nykyvaatimuksia ja jopa nostalgisoivat simputusta.
”Paskanmarjat! Nuoret miehet ja naiset tulevat oppimaan sotilas- ja elämäntaitoja, eivät sietämään jonkin idiootin karjumista ja juoksutusta ympäri kasarmia.”
Venäjä lähtee vain pakolla
Pekka Toverin mukaan Venäjän ja Ukrainan sodan huonoin vaihtoehto kaikkien kannalta on, että Venäjä saa pidettyä valtaamansa alueet ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vaihtuu valta tavalla, joka heikentää tukea Ukrainalle.
”Venäjä ei poistu alueilta vapaaehtoisesti, se lähtee sieltä vain pakolla. Jos Ukraina joutuu tekemään rauhansopimuksen, jossa Venäjä saa ryöstettyä 20 prosenttia sen alueista, Putin voimaantuu ja ajattelee, että näinhän tämän kuuluikin mennä: länsi on heikko, rakennetaan armeija uusiksi ja sitten aloitetaan seuraava sota.”
Paras vaihtoehto taas olisi Ukrainan voitto, maan integroiminen länteen, vallanvaihdos Kremlissä ja Venäjän uuden johtajan ymmärrys siitä, että lännen kanssa ei kannata tapella.
”Venäjästä ei tule liberaalia demokratiaa, ja Putinin seuraaja voi olla pahempikin diktaattori, mutta silti hänkin voisi häviön jälkeen ymmärtää, että sota maksaa maalle liikaa”, Toveri tiivistää.
Suomessa ja puolustusvoimissa on käytännössä aina tiedetty, mitä Suomen itsenäisyyttä uhkaavalla vaaralla tarkoitetaan, mutta sitä on harvemmin sanottu ääneen.
Nyt kuitenkin uskalletaan puhua. Viimeisin kohu venäjän uhkasta nousi, kun pahamaineisten Wagner-joukkojen jäsen pääsi Suomeen.
Pekka Toveri arvioi, että virhe johtui siitä, mistä Suomen byrokratiassa usein: keskenään keskustelemattomista viranomaisista ja järjestelmistä.
”Tieto ei aina kulje eri tahojen välillä. Kansainvälisellä yhteistyöllä yhdistettynä nykyaikaiseen teknologiaan voidaan tunnistaa ei-toivottuja rajanylittäjiä, mutta aukottomaksi systeemiä ei etenkään Suomen resursseilla saa.”
Sodan myötä tulleen uuden avoimen keskustelun kääntöpuolena on suomenvenäläisiin ja tahattomasti jopa ukrainalaispakolaisiin kohdistettu viha; kieltä taitamaton ei erota venäjää ja ukrainaa toisistaan.
”En minä vihaa venäläisiä ihmisiä, eikä sitä opeteta armeijassa. Lähinnä säälittää, että venäläisillä on kautta historian ollut johtajia, jotka uhkailevat, murhaavat ja käyttävät hyväksi myös omia kansalaisiaan. Putin ja muut nilkit pitää saada vastuuseen rikoksistaan, jotta kansa tajuaa, että teoilla on seurauksensa”, Toveri sanoo.
Hän muistuttaa, että Saksan kaltainen menneisyyden hirmutekojen perkaaminen ja vastuunotto teoista on Venäjällä täysin tekemättä.
Verenperintöä
Suomessa ammatit periytyvät vahvasti. Myös Pekka Toverin isä oli ammattiupseeri ja äiti pitkää päivää tehnyt pienyrittäjäkauppias.
”Isä ei tuputtanut omaa ammattiaan. Enkä ollut varuskunnan penska, vaan kasvoin Pohjois-Helsingissä. Mutta ehkä sitä imi samoja arvoja”, Toveri sanoo.
Yksi sysäys olivat ylipolitisoituneen 1970-luvun kouluvaalit. Äärivasemmistoa edustanut tyttö kommentoi Pekka-pojalle, kuinka ”isäsi on sotilas, sika ja sinä olet siksi myös sika – kun vallankumous tulee, me hoidetaan teidät”.
”Vastasin, että menen inttiin töihin. Pidän huolen siitä, ettet sinä ja kaltaisesi koskaan tee sitä vallankumousta.”
Afganistanissa ”ihan kaikki” meni pieleen
Pekka Toveri on palvellut useissa kansainvälisissä tehtävissä, myös Bosniassa ja Afganistanissa. Jälkimmäinen operaatio oli lähimpänä sotatoimia toisen maailmansodan jälkeen.
Pelkäsikö hän koskaan?
”Kun olin Afganistanissa, yksi suomalainen kuoli ja puolen tusinaa haavoittui. En pelännyt, mutta huoli joukoista oli joskus vahvasti läsnä.”
Afganistanista puheen ollen – Toveri myöntää, että operaatiossa meni kansainvälisesti pieleen ”ihan kaikki”.
”Lähdettiin rakentamaan vahvaa keskushallintoa maahan, joka koostuu toisiaan vihaavista heimoista, eikä puututtu siihen eeppiseen korruptioon. Liikaa painoa sotilastoimiin ja liian vähän yhteiskunnan rakentamiseen”, hän kiteyttää.
Toveri kertoo, kuinka pienet tytöt aina vilkuttivat ja hurrasivat ohikulkeville joukoille; nuoruudestaan huolimatta he näyttivät ymmärtävän, että tämä on heidän koulunkäyntinsä ja oikeuksiensa tae.
Nyt oikeuksista ei ole Talebanin hirmuvallassa jäljellä mitään.
Teot ratkaisevat, ei ulkonäkö
Pekka Toverille kansainvälisyys on luonnollinen asia, ja jo kotikasvatus lähti siitä, että ihmisissä ratkaisevat teot eikä ulkonäkö. Kokoomuksen hallituskumppani perussuomalaiset on profiloitunut maahanmuuttovastaisuudella, ja puolueen ulostulot ministeritasolta asti ovat olleet rasistiseksi luokiteltavia.
”En hyväksy ihmisten erottelua. Työuralla linjassa on ollut jos jonkin värisiä tyyppejä tekemässä samoja hommia; ei semmoisella ole mitään väliä. Mutta poliittisesti ei kannata tehdä samaa virhettä kuin vaikka Ruotsissa eli eristää ääriporukkaa nurkkaan huutelemaan. Uskon, että hallitusvastuu kasvattaa”, Toveri kommentoi.
Toverin nykyinen vaimo palveli Yhdysvaltojen ilmavoimissa everstiluutnanttina ja työskentelee nyt maan Helsingin suurlähetystössä. Yhteinen sotilastausta on helpottanut elämää, etenkin äkkilähtöjen ja muiden alaan kuuluvien asioiden ymmärtämisessä.
Toveri tuntee suurvallan armeijan ja Naton muutenkin hyvin. Hän ei usko, että Suomi joutuu jäsenenä ”peukalon alle”, saati menettää päätösvallan ja valtuudet itsenäiseen puolustukseen.
”Ei tänne väkisin mitään tuoda. Esimerkiksi pysyvät tukikohdat ovat jumalattomat kalliita: baltit ovat pyytäneet sellaista 20 vuotta, eivätkä ole saaneet. Liittouma tuo turvaa, mutta omilla mennään jatkossakin.”
