Elvis ja vanha iskelmä valloittivat nykyrokkarien sydämet – Jaakko Laitinen: ”Tyyli kolahtaa sisuskaluihini”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Laulaja Jaakko Laitinen on maustanut vanhoja suomalaisia tangoja ja iskelmiä tavalla, joka vei ne uuden sukupolven Spotify-listoille.
Laulaja Jaakko Laitinen on maustanut vanhoja suomalaisia tangoja ja iskelmiä tavalla, joka vei ne uuden sukupolven Spotify-listoille. © Antti Pakkanen
Vanha iskelmä ja 60-70-lukujen musiikki inspiroivat ison rahan musabisnestä kaihtavia Jaakko Laitista ja Jani Matti Juhania. Mistä oikein on kyse?

Vanha suomalainen iskelmä ja tango saavat laulaja Jaakko Laitisen, 38, sydämen sykkimään.

”Iskelmä ja tango ovat viehättäneet minua jo teinistä saakka. Vaikka suomalainen ei tykkäisi iskelmästä tai tangosta, hän on joka tapauksessa altistunut niille niin paljon, että tango jollain lailla virtaa veressä – halusi tai ei.”

Laitisen orkesterit, Jaakko Laitinen & Väärä Raha sekä Lehtojärven Hirvenpää, yhdistelevät perinteisiä suomalaisia säveliä muun muassa argentiinalaiseen tangoon ja balkanilaiseen kansan- ja viihdemusiikkiin. Iskelmä on eräs kulmakivistä.

Väärää Rahaa Laitinen kuvailee etenkin livenä ”elämäniloiseksi hurlumheiksi”. Lehtojärven Hirvenpää puolestaan on yhdistelmä suomalaista ja argentiinalaista tangoa maustettuna synkillä, jopa maailmanlopun tunnelmissa liikkuvilla sanoituksilla.

Laulajaksi Laitinen alkoi itse nipin napin täysi-ikäisenä. Hän vietti kavereineen Rovaniemellä usein aikaa kahvilabaarissa, jonka omistajakin tuli vähitellen tutuksi. Matkailukaupunki Rovaniemellä baareissa näki usein myös turisteja.

”Yksi kaveri sanoi kerran omistajalle, että Jaakko osaa laulaa. Omistaja innostui siitä ja sanoi, että menepä laulamaan noille turisteille joku tango niin saat viisi euroa.”

Laitinen meni.

Lehtojärven Hirvenpää -orkesterin laulajan Jaakko Laitisen juuret ovat rovaniemeläisessä kahvilabaarissa.

Lehtojärven Hirvenpää -orkesterin laulajan Jaakko Laitisen juuret ovat rovaniemeläisessä kahvilabaarissa. Laitisen filosofiassa maailmanmusiikki, alakulttuurit, iskelmä ja tango kohtaavat.  © Antti Sepponen

Laitisen toinen orkesteri, Väärä Raha on vienyt suomalaisia mollisointuja Zürichiin asti.

Laitisen toinen orkesteri, Väärä Raha on vienyt suomalaisia sointuja Zürichiin asti. Suomalainen iskelmä, etenkin hurlumhei-sovituksilla toimii ulkomaillakin, kunhan lavakarisma ja -energia ovat kunnossa. © Pentti Harju

”Olin 18-vuotias laiha poika, jolla oli pitkä tukka ja jalassa nahkahousut. Lauloin tangoa, ja turistit olivat ihmeissään. Siitä se laulu-ura alkoi.”

Tähän saakka Laitisen bändit ovat kotimaassa esiintyneet enimmäkseen baareissa, klubeilla ja festivaaleilla. Laulaja lähtisi mielellään esiintymään tanssilavoille ja iskelmäpaikkoihin, jos vain kutsu kävisi. Ja on hän itsekin tarjonnut yhtyeitään keikoille.

”Niistä paikoista ei vain ole ollut hirveästi kiinnostusta yhteydenottoihini. Tuntuu olevan aika konservatiivista se, minkälaista musiikkia sinne kaivataan. Omasta puolestani olisin aivan valmis lähtemään keikalle vaikka Seinäjoen Tangomarkkinoille.”

Vanhaa mutta kovaa musaa

Pyysimme Jaakko Laitista kokoamaan suosikeistaan Top 10 -listan.

1. Ilkka Rinne: Rattaanpyörä. ­Mahtava unkarilaistunnelmainen foksi, taattua Kärki-Helismaa-tuotantoa. Tätä tapasin nuorena laulaa bravuurinumerona Rovaniemen kapakoissa.

2. Tapio Rautavaara: Ruusuja lurjukselta. Koskettava tulkinta Veikko Lavin riipaisevan kauniista sanoituksesta.

3. Taisto Saaresaho: Matkalla kotiin Mahtavaa 70-luvun lopun tunnelmaa Rauno Lehtisen orkesterilta ja Saaresahon mahtavalla romaniäänellä.

4. Hannu Merkku: Sompiolaista verta. Lappi-humpan ohittamaton klassikko. Sanoitus todella hienoa Lapin kuvailua.

5. Hortto Kaalo: Vapaa mustalainen. Suosikkibiisejäni Hortto Kaalolta. Mahtavaa kiihdyttelyä ja hidastelua moldavialaisissa tunnelmissa.

6. Laila Kinnunen: Tiet. Yksi upeimpia laulajia koskaan venäläisen klassikkosävelen kimpussa.

7. Veikko Lavi: Väärä vitonen. Upea laulaja ja sanoittaja tykittelee menemään.

8. Juha ”Watt” Vainio: Elämää ja erotiikkaa. Hieno sanoittaja elämän ydinkysymysten äärellä!

9. Olavi Virta: Yksinäisyys. Myöhäiskauden surullisenkaunista Virtaa.

10. Eero Aven: Naltioon. Lappi-humpan suurin klassikko, poromiesten kansallis­laulu.

Tehosekoitin hyödynsi musiikissaan 70-lukua. Tunnelmoimassa laulaja Otto Grundström.

Tehosekoitin hyödynsi musiikissaan 70-lukua. Tunnelmoimassa laulaja Otto Grundström. © Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Elvistä suomeksi

Perinnetietoisilla linjoilla liikkuu myös tamperelainen Jani Tuovinen eli artisti Jani Matti Juhani, 38, joka ammentaa vaikutteensa 60-70-luvuilta tutusta tunnelmasta. Hän esittää sekä omia kappaleitaan että uudelleensovitettuja Elvis-käännöksiä eli coverbiisejä.

Elviksen lauluja esittäessään Jani Matti Juhani laulaa tuoreella tavalla aivan omanlaisensa tulkinnat, eikä lainkaan pyri kopioimaan Elviksen ääntä tai laulutapaa. Myös kappaleiden sävellajit on vaihdettu, joten ne kuulostavat uusilta kappaleilta.

”En halua kuulostaa Elvikseltä. Enkä tosin tiedä, että olisiko se edes suomeksi mahdollista.”

Alun perin Jani Matti Juhani teki Elvis-kappaleet omaksi huvikseen, ja ajatteli arkistoida ne pöytälaatikkoon.

Vuonna 1977 kuolleen Elviksen musiikissa on laulaja Jani Matti Juhanin mielestä sitä jotakin.

Vuonna 1977 kuolleen Elviksen musiikissa on laulaja Jani Matti Juhanin mielestä sitä jotakin. © Mary Evans Picture Library / Lehtikuva

”Vähän pelkäsin, että kaikki inhoavat lopputulosta. Että ajatellaan, että minä nyt jotenkin mollaisin tässä monien suurta sankaria.”

Levyarvostelujen palaute on ollut kuitenkin positiivista ja kuuntelijoiden yhteydenotot lämpimiä. Se ilahduttaa artistia, vaikka hän sanookin, ettei tee musiikkia yleisöä ajatellen, vaan omien halujensa mukaan.

Elviksen tyylisessä vanhemmassa musiikissa Tuoviseen vetoaa ajattomuus.

”Vähän hankala sitä on selittää, mutta vaikkapa 50-, 60- ja 70-luvun artistien soundissa, meiningissä ja tunnelmassa on vain jotakin, joka on puhutellut minua ihan lapsesta saakka.”

Eikä Tuovinen ole ajatustensa kanssa yksin, onhan esimerkiksi Rauli Badding Somerjoen kappale Paratiisi edelleen eräs radiokanavien soitetuimmista teoksista.

”Jotain aitoa siinä vain on.”

Iskelmä kauneimmillaan

Vanhassa musiikissa Jaakko Laitista viehättää myös iskelmälaulajiin ja tanssilavabändeihin liittyvä 70-lukulainen estetiikka. Siinä lähes kaurismäkeläisessä tyylissä soittajilla on puvut päällä, ahtaissa takahuoneissa tupakansavu on sakeaa ja juomalaseissa jaloviinaa.

”Ihanaa kuvastoa, josta on vaikea olla tykkäämättä. Se tyyli kolahtaa sisuskaluihini.”

”Tanssilava­bändeihin ­liittyvä 70-lukulainen ­estetiikka kolahtaa sisuskaluihini.”

Juuri oma tyyli on seikka, josta Laitinen haluaa musiikkia tehdessään pitää kiinni. Hän ei mieti, minkälainen musiikki – oli kyseessä sitten iskelmä, tango tai rock – kuulijoita voisi miellyttää.

”Se olisi loputon suo. Kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää. Ei rockpoliiseja, iskelmäfaneja eikä omia vanhoja faneja. Kannattaa pyrkiä siihen, että oma ­musiikki miellyttää itseä.”

Ilman exceliä

Iskelmä ja tango ovat alakulttuuriversioina yllättävää kuultavaa. Musiikkiin, soittamiseen ja esiintymiseen Laitinen suhtautuu hyvin tinkimättömällä asenteella.

”Isomman rahan musiikkibisneksessä katsotaan varmaan aika tarkasti excel-taulukolla, mikä miellyttää massoja. Sitten tehdään sen mukaista tavaraa ja jengi nielee sitä pureksimatta. Se on toki voittajan strategia, jolla voi tehdä paljon rahaa, mutta sellainen musiikki ei kiinnosta minua tippaakaan.”

Jani Matti Juhani on levyttänyt oman versionsa Elviksen hitistä Burning Love. Se on nyt­ Polttava rakkaus.

Jani Matti Juhani on levyttänyt oman versionsa Elviksen hitistä Burning Love. Se on nyt­ Polttava rakkaus. © Susanna Ågren

Myös Jani Matti Juhani tekee musiikkinsa ennen kaikkea itselleen. Heinäkuun alussa julkaistiin hänen versionsa Elviksen superhitistä Burning Love, ­suomeksi Polttava rakkaus. Se oli ­ensimmäinen maistiainen toiselta Elvis-levyltä, joka ilmestyy vuoden 2021 puolella.

Toista levyä häntä ei innoittanut tekemään ensimmäisen levyn myyntimenestys, oikeastaan tarina meni juuri päinvastoin.

”Koronan takia keikat peruuntuivat, ja kaikki pysähtyi. Palasin kotistudioon ja päätin tehdä toisen levyn sukkana perään, vaikka tuolloin näytti siltä, että ensimmäinenkään levy ei liiku minnekään. Levy-yhtiöltä näytettiin kuitenkin vihreää valoa ja kannustettiin tekemään jatko-osa.

Ville Valon ja Agentsin versiot Baddingin hiteistä keräsivät kehuja kriitikoilta ja yleisöltä.

Ville Valon ja Agentsin versiot Baddingin hiteistä keräsivät kehuja kriitikoilta ja yleisöltä. © Vesa Moilanen/Lehtikuva

Vinyylin ja kasetin paluu

Jaakko Laitisen ja Jani Matti Juhanin tuotantoa on julkaistu paitsi tietenkin digitaalisesti myös c-kasetteina ja vinyylilevyinä. Kumpikin artisti arvostaa vanhoja fyysisiä julkaisuformaatteja.

Vinyyleissä ja kaseteissa heitä miellyttävät sekä musiikin soundi että kansitaide.

”Myös musiikinkuuntelijana vi­nyyli miellyttää itseäni eniten. Levyhän on myös taide-esine, parhaimmillaan tosi komean näköinen”, graafikkonakin työskentelevä Jani Matti Juhani sanoo.

Vanhassa vara parempi

Jaakko Laitinen ja Jani Matti Juhani ovat osa laajempaa musiikillista liikehdintää, jossa uutta musiikkia luodaan lainaamalla vähän tai joskus hyvin runsaastikin vanhoilta tekijöiltä.

Entinen HIM-laulaja Ville Valo julkaisi Agents-bändin kanssa 2019 levyllisen Baddingin musiikkia. Levy nousi oitis myyntilistojen kärkeen ja sai kriitikoilta varauksettomat kehut. Metallimusiikin parissa kaiken tehnyt ja nähnyt Valo sujahti täysin luonnollisesti supisuomalaiseen iskelmämusiikin maailmaan.

Lahtelainen rockyhtye Tehosekoitin nousi suursuosioon yhdistelemällä rockiinsa runsaasti vaikutteita etenkin 70-luvun iskelmästä. Bändi lopetti jo vuosia sitten, mutta Tehosekoittimen musiikki jäi elämään. Monet sen hiteistä, kun Asfaltti polttaa ja Valonkantaja soivat edelleen tiuhaan radioissa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/20.

Juttua päivitetty 6.9. kello 14.44: Lisätty pääkuvan valokuvaajan nimi.

Lue myös: Seuran arkistosta: Elääkö Elvis?

Lue myös: Muistathan vielä, kun Fredi vetäisi kappaleen Muukalainen à la David Bowie?

Lue myös: Poika säilytti Olavi Virran esineistöä: Rakastettu laulaja kokosi urastaan leikekirjaa

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X