Pelastusoperaatio nosti yhden Suomen vanhimmista kirjakaupoista kukoistukseen – Pasi Vainio: ”Vinhan kirjakaupasta on tullut matkailukohde”
Ruovedellä on yksi Suomen vanhimmista kirjakaupoista, josta on tullut matkailukohde. Uuden pomon otteissa Vinhan kirjakauppa elää uutta kukoistuskauttaan.
Uudelleen avattu Vinhan kirjakauppa sijaitsee Ruoveden keskustassa. © Sara Pihlaja
Kun kirjankustantamo Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio, 63, kesällä 2021 käveli lenkkipolkuja pitkin Helsingissä Nasu-koiransa kanssa, tuli Vinhan kirjakauppa Ruovedellä miehen ajatuksiin tämän tästä.
”Vinhan kirjakauppa on yksi Suomen vanhimmista. Sama suku piti sitä parhaan taitonsa mukaan neljän sukupolven ajan, mutta nyt liike oli myynnissä. Oloni oli jotenkin surkea ja mielessäni pyöri, miten kaupalle saisi vielä jatkuvuutta.”
Kokenut kirja-alan ammattilainen tiesi, että jos pieni kirjakauppa kerran lopettaa, ei sitä enää hevillä saa takaisin toimintaan saati että kukaan perustaisi uutta liikettä.
Jo 26 vuotta sitten, kun Vainio siirtyi töihin kirjankustantamoon, hänen entinen pomonsa oli todennut miehen siirtyvän auringonlaskun alalle ja ennakoinut, että CD korvaa kirjan viidessä vuodessa.
Eikä tuolloin ollut vielä tietoa kirjojen digitalisoitumisesta ja siitä, että kirjakaupat tulisivat menettämään merkittävän osan asiakkaistaan. Osansa kirjan myynnistä ovat viime vuosina verottaneet myös talouden yleinen epävarmuus ja ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat lukuisat harrastukset ja virikkeet.
”Muutokset näkyvät myös kirjakauppojen määrässä. Tällä hetkellä kirjakauppoja on Suomessa noin 140, muutama vuosikymmen sitten liikkeiden määrä liikkui neljänsadan tietämissä”, toteaa Otavan pitkäaikainen toimitusjohtaja.
Toisaalta Vainio tiesi, ettei kirjojen ja tarinoiden lumo ole mihinkään hävinnyt. Etenkin kotimainen kirjallisuus kiinnostaa suomalaisia, ja uusimman Suomi lukee -tilaston mukaan luemme kirjoja edelleen useamman tunnin viikossa.
”Ei voi sanoa, että kirja-alalla menisi huonosti. Mutta olemme murroksessa. Lukeminen muuttaa muotoaan ja painettu kirja saa rinnalleen yhä uusia digitaalisia muotoja.”
Mies muisti myös nuoruuden haaveensa.
”Kun opiskeluaikana työskentelin Turussa Akateemisen kirjakaupan kassan takana, pidin työstä valtavasti. Muistan, kuinka mietin, että olisipa hienoa, jos minulla olisi joskus oma pieni kirjakauppaa.”
Vinhan kirjakauppa sai uusia toimintoja
Kirjakauppa oli myynnissä vielä syksyllä. Silloin Vainio tarttui harmittelun sijaan puhelimeen. Hän soitti ystävälleen, antikvaariyrittäjä Mikko Vartiaiselle ja mietti, mitä asialle voisi tehdä, jottei perinteikäs kirjakauppa muuttuisi esimerkiksi asuinkiinteistöksi.
”Mikko totesi, että etköhän soittanut siksi, että me pelastaisimme kirjakaupan. Oikeassa hän oli, vaikka järjellä ajatellen lähellä nurin menemistä olevaa kirjakauppaa ei ehkä olisikaan ollut viisasta ostaa. Mutta Vinha ei ole mikä kirjakauppa tahansa, sillä on juuret.”
Miehet ryhtyivät tuumasta toimeen, ja liikkeen omistus siirtyi kaksikolle lopulta reilu vuosi myöhemmin, marraskuussa 2022. Visio oli heti alussa selvä: vaikka kirjakauppa olisi toiminnan sielu, yksistään se ei kannattaisi. Ruovedellä on vain noin 4 500 asukasta. Oli keksittävä myös muuta.
”Kaupalla ei ole tarkoitus rikastua, mutta tavoitteemme oli heti, että se pyörisi omillaan. Siksi ryhdyimme kehittämään talosta pientä kulttuurikeskusta: tänne tuli myös kahvila, antikvariaatti ja pieni taidenäyttelytila.”
Ison remontin yhteydessä yläkerran kauppiaan asunnosta remontoitiin neljä kahden hengen huonetta majoituskäyttöön.
”Kesällä vuokraamme huoneita turisteille, talvella ne toimivat kirjailijaresidensseinä.”
Vinhan kirjakaupan ensimmäinen kesä on ollut menestys. Avajaispäivänä väkeä kävi 500, enemmän kuin mahtui sisälle. Vinhan kirjajuhlissa heinäkuun lopussa 24 kirjailijaa veti väkeä, ja tapahtuma odotti kauppiaan odotukset – siitä huolimatta, että välillä satoi kaatamalla.
”Olen iloinen, että Vinhan kirjakaupasta on tullut matkailukohde. Esimerkiksi majoitustilamme on ollut koko kesän täynnä.”
Nykyinen ja mennyt kohtaavat Vinhan kirjakaupassa, jossa on hienoja yksityiskohtia, kuten vanha kynänteroitin, kävijän tutkailtavaksi. © Sara Pihlaja
Pasi Vainio omistaa Vinhan kirjakaupan yhdessä Mikko Vartiaisen kanssa. © Sara Pihlaja
Kirjakaupan yläkerrassa on huoneita, joissa voi yöpyä. © Sara Pihlaja
Majoitustiloihin vievä takapihan ovi henkii sekin nostalgiaa. © Sara Pihlaja
Työteliäs eläkeläinen
Pasi Vainio sanoo, että on valtavan innoissaan kirjakauppiaaksi ryhtymisestä, mutta myöntää, että muutokseen liittyy myös haikeutta. Pitkästä urasta Otavalla ei ole kivutonta päästää irti, vaikka hän tietääkin, että kustantamo jää Eva Reenpään hyviin käsiin.
”Otavalla aikeisiini suhtauduttiin kannustaen ja olen saanut pehmeän laskun, sillä työskentelen vuoden loppuun saakka Otavalla vielä osa-aikaisesti. Eläkkeelle jääminen ei silti ole ajatuksissani, vaan haluan tehdä vielä pitkän uran kirjakauppiaana.”
Muutosta helpottaa se, että hyvälle verkostolle kirja-alan toimijoita ja muuta kulttuuriväkeä on kirjakauppiaanakin käyttöä. Myös side Otavaan säilyy – nyt vain perspektiivi on kirjakauppiaan.
”Ajattelin, että olisi hienoa tehdä työuran aikana vielä jotakin erilaista. Kaikenlainen uusi on inspiroivaa.”
Myös Vainion elämäntilanne mahdollisti muutoksen.
”Nuorin poikani on 16-vuotias. Hän jäi asumaan pääkaupunkiseudulle, ja minä asun vuoroviikoin Ruovedellä ja Helsingissä. Toisinaan yövyn puolimatkassa kakkoskodissani Hattulassa. Nasu reissaa mukanani.”
Lisää positiivisuutta
Pasi Vainio sanoo, että kirja-ala tarvitsee positiivista julkisuutta.
”Kirjasta uutisoidaan helposti laskevien myyntilukujen valossa. Jossakin lopettaa kirjakauppa tai otsikoissa on, etteivät ihmiset enää keskity lukemaan pitkiä tarinoita tai että lukutaito laskee.”
Vainio miettii, missä ovat otsikot siitä, kuinka ihmisiä tuli satapäin tapaamaan kirjailijaa tapahtumaan tai kuinka tärkeää lapsen kehitykselle on se, että hänelle luetaan ääneen – vielä silloinkin, kun hän jo osaa lukea itse.
”Alan ahdingosta kertova keskustelu jää helposti päälle, vaikka samaan aikaan tapahtuu paljon positiivista. Edelleen on paljon lukemista harrastavia lapsia ja kaiken aikaa ilmestyy tasokasta kirjallisuutta, joka jää vähälle huomiolle.”
Vainio ei usko painetun kirjan häviävän mihinkään, mutta käsityksemme kirjan moniulotteisuudesta laventuu. Monelle on arkipäivää esimerkiksi kuunnella työmatkoilla äänikirjoja ja tarttua lomalla perinteiseen kirjaan.
Vainion mielestä kirjan ympärille tarvitaan myös kohtaamisia. Esimerkiksi Vinhan kirjakaupassa on joka toinen viikko lasten lukuhetki.
”Elokuun lopussa aloitamme aikuisten lukutunnit, joihin tulee kännykkäparkki. Lukijoiksi tulee vierailijoita, jotka valitsevat kunkin kerran luettavan teoksen.”
Vinhan kirjakaupalla on oma leima, jonka voi saada muistoksi esimerkiksi kaupasta ostamaansa kirjaan. © Sara Pihlaja
Kolme Tinttiä päivässä
Ruovedellä on helppo uskoa kirjan voimaan, sillä tavallisena arkipäivänä 1930-luvulta peräisin olevien kirjakaupan hyllyjen lomassa käy vilske. Ovi käy tiheään tahtiin ja asiakkaita riittää.
Pasi Vainio paljastaa, että hänen henkilökohtaisena tavoitteenaan on myydä jokaisena kirjakauppapäivänään vähintään kolme Tintti-sarjakuvaa. Ne ovat näkyvästi esillä kaupassa.
”Rakkauteni Tinttiin syttyi 5-vuotiaana. Katsoin sarjakuva-albumia ja yhtäkkiä tajusin ymmärtäväni, mitä puhekuplissa sanotaan. Siitä asti olen lukenut mahdollisimman paljon.”
Päävastuun kirjakaupan myynnistä kantavat työntekijät, ja Vainio iloitsee siitä, että liike tarjoaa useammalle paikkakuntalaiselle työpaikan. Myös tapahtumien tuottaja on palkattu erikseen, mutta Vainion aikaa vie paljon ideointi ja uusien verkostojen rakentaminen.
”Minut on otettu ajatuksineni hyvin vastaan. Vireillä on kunnan kanssa esimerkiksi Lukeva Ruovesi -hanke, jossa lukemisen tärkeyttä vietäisiin esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin. Seurakunnan kanssa on suunnitteilla uudenlaisien lukukinkereiden lanseeraaminen.”
Tintit ovat olleet Pasi Vainion suosikkeja lapsesta lähtien. Niitä tutkiessaan hän 5-vuotiaana hoksasi, että osaa lukea. © Sara Pihlaja
Innostusta ja tukea
Pelkkä innostusko on saanut Vinhan kirjakaupan kukoistamaan?
”Sekin. Ja rohkeus tarttua muutokseen ja toteuttaa oma unelma.”
Osansa on toki ollut myös liikekumppanilla ja esimerkiksi sillä, että Pirkanmaan Kulttuurirahasto ja Valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera tukevat Vinhaa.
”Mutta on tässä kiinni myös oma pääoma ja lainarahaa.”
Ennakkoluulottomuuttakin on tarvittu, sillä Ruovesi ei ollut seutuna pari vuotta sitten Vainiolle tuttu. Tai oli hän käynyt paikkakunnalla − yhden kerran.
”Mutta tänne on ollut helppo tulla. Olen tuntenut itseni lämpimästi tervetulleeksi.”
Kun Vainion Nasu-koira vietti alkukesällä syntymäpäiviä, omistaja kutsui kyläläisiä kauppaan merkkipäivän kunniaksi kylään. Paikalle tuli väkeä kunnanjohtajaa ja pappia myöten. Joku totesi leikillään, ettei ole ennen moisilla kekkereillä ollut, vaikka kyseessä ovatkin koiran syntymäpäivät eivätkä kissanristiäiset.
”Nasusta on hyvää vauhtia tulossa ruovesiläinen kirjakauppakoira. Kun kävelemme lenkkipoluilla, meidät pysäytetään toisinaan ja minulta kysytään, tämä onko se koira Vinhan kirjakaupasta.”
Pasi Vainion koirasta Nasusta on tullut kirjakauppakoira, jonka moni vakiasiakas tuntee hyvin. © Sara Pihlaja
Seura ja Otava kuuluvat samaan Otava-konserniin.