Kukkiva Tukholma on upea matkakohde

Jaa artikkeli
Rosendalin puutarhan tavoite on levittää tietoa luonnon kiertokulusta ja biodynaamisesta viljelystä. © istock
Upea kukkaloisto ja vehreys leimaavat Tukholman kesää. Jopa kolmannes kaupungista on viheralueita. Jo päiväreissulla ehtii nähdä paljon.

Rosendalin puutarhaan johtava tie on aamuvarhaisella hiljainen. Kauniisti kukkivat kultasadepuut reunustavat kävelytietä. On kuin taivaasta sataisi hiljalleen kultaa. Vaikutelma on rauhallinen ja arvokas.

Rentouttava puutarhakeidas sijaitsee Djurgårdenin saarella vain kivenheiton päässä Tukholman vilinästä. Ei siis ihme, että Rosendalin puutarha muuttuu kesäisin tukholmalaisten vihreäksi olohuoneeksi.

Ihastelen kaikessa rauhassa tienvarrella ylväinä seisovia lehtikuusia, pähkinäpensaita ja varjoliljoja. Aidan takana laiduntaa lampaita. Ne näyttävät hyvinvoivilta, eivätkä välitä ohikulkijoista vähääkään.

Saavun vaaleanpunaiselle vartijantalolle, jonka takaa nousee Ruotsin ja Norjan kuningas Kaarle XIV Juhanan rakennuttama empiretyylinen Rosendalin linna.

Linnan takana aukeaa pieni mutta kaunis puutarha, jonka keskipiste on valtava porfyyrivaasi. Näyttävät kukkaistutukset hehkuvat sen ympärillä.

Sinivioletteja heliotrooppeja, mehevävartisia ja punasävyisiä daalioita sekä leijonankitoja. Hurmaavaa – ja niin mahtipontista!

 

Kävelen nurmikentän halki Rosendals Trädgårdin säätiön omistamalle alueelle. Siellä on kasvihuoneita ja viljelypalstoja, sillä säätiö haluaa edistää biodynaamista viljelyä Ruotsissa. Sieltä löytyy myös useita tunnelmallisia levähdyspaikkoja.

Rosendalin ruusutarha on täynnä erivärisiä ruusulajikkeita. Ruusupensaat tuoksuvat huumaavasti, mutta niillä on myös hyötykäyttöä. Ruusujen lehdistä valmistetaan esimerkiksi puutarhan putiikissa myytävää ruusuteetä sekä kauniita ja syötäviä koristeita.

Laajalla alueella on paljon erilaisia kukkaistutuksia, puita, humalasalkoja, nurmialueita, pensaslabyrintti ja pieni lampi. On pakahduttavan kaunista.

Kurkistan taimimyymälään, jossa myydään esimerkiksi kohtalonkukkia, perennoja, neilikkaa, kurjenpolvia, laventelia, timjamia ja lampaankorvana tunnettua nukkapähkämöä.

Hurmaavassa luomumyymälässä myydään puolestaan erilaisia leipiä ja leivonnaisia, makeisia, teetä, oman puutarhan sadosta valmistettuja mehuja ja hilloja, kirjoja ja keramiikkaa. Kaikki on luomua.

Alueella on viljelty jo satoja vuosia, ja myös osa hedelmäpuutarhan päärynä-, kirsikka- ja luumupuista on yli 150-vuotiaita.

Djurgårdenin puisto oli aikanaan kuninkaallisten suljettu metsästysalue. Nykyään kaupunkipuistosta löytyy luontoelämysten lisäksi kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin rakkauspolku. Ruotsin tuleva hallitsijapari sai polun häälahjaksi Maailman luonnonsäätiöltä. Polun varrella on lintujärvi, jalopuumetsää sekä luontotietoutta.

Vuonna 1926 perustetun Djurgårdenin puistoalueen viheriöt täyttyvät kesäisin piknik-seurueista. Lokakuun 28. päivään asti Djurgårdenissa on esillä viisi englantilaisen kuvanveistäjä Tony Craggin veistosta, jotka pääsevät Djurgårdenin vehreydessä oikeuksiinsa.

 

Djurgårdenilta suunnistan Kungsträdgårdenin puistoon, joka on yksi Tukholman tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Kungsträdsgården tai ”Kungsan” sai alkunsa 1500-luvulla perustetusta hovin yksityisestä puutarhasta. Tuolloin puisto oli ympäröity muureilla ja suljettu ulkopuolisilta, mutta kun keskustapuisto avattiin yleisölle 1700-luvun jälkipuoliskolla, muodostui siitä suosittu kävely- ja kohtaamispaikka.

Vielä tänä päivänäkin Kungsträdsgården on yksi kaupungin suosituimmista tapaamispaikoista. Taiteen ja arkkitehtuurin ystävät ihastuvat puiston patsaisiin ja veistoksiin. Puiston eteläpäässä on kauniita kukkaistutuksia ja pieni jalavametsikkö.

Kuninkaallisten hedelmätarhaksi 1500-luvulla perustettu Humlegården-puisto sijaitsee puolestaan Östermalmin hienostokaupunginosassa. Se on suurin Tukholman puistoista ja sai nimensä hedelmien lisäksi puistossa kasvatetusta humalakasvista. Julkisena puistona Humlegården on ollut vuodesta 1869.

 

Tahdon vielä viettää päivän päätteeksi kiireettömän hetken pienessä ja salaisessa keitaassa keskellä kaupunkia.

Tukholman ensimmäinen julkinen ja kaikille avoin kylpylä, vuonna 1904 avattu Centralbadet piiloutuu ovelasti kiireisen ja vilkkaan ostoskadun sisäpihalle.

Astun kaarevasta portista sisään. Keskellä vihreää keidasta on saniaisten ympäröimä lammikko. Haen itselleni ekokahvilasta terveellisen pirtelön ja istahdan nauttimaan täydessä kukassa olevan puutarhan loistosta.

Pioneja, alppiruusuja, pihasyreenejä, akileijoja, kermanvalkoista töyhtöangervoa ja keijunkukkia. Puutarhalla on todettu olevan mieltä ja kehoa hoitava vaikutus. Hetki täällä ja olo on rentoutunut. Olen saanut nauttia päivän verran puutarhaterapiaa parhaimmillaan.

Viva 8/2016

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X