Vaellus Santiago de Compostelaan on matka pyhiinvaeltajien jalanjäljillä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vaeltajia menossa kohti Aubracin kylää.

Pyhiinvaelluksen Santiago de Compostelaan on vuosisatoja uskottu vapauttavan vaeltajan synneistä. Nykyään pyhiinvaellusreitille houkuttelevat yhä usemmin kauniit maisemat ja ranskalainen maalaisidylli.

Vaeltajia menossa kohti Aubracin kylää.

Vaeltajia menossa kohti Aubracin kylää.

 

Jo 1100-luvulla uskottiin, että pyhiinvaellus Länsi-Espanjassa sijaitsevaan Santiago de Compostelan katedraaliin vapauttaisi vaeltajan synneistä. Reitti onkin ollut yksi merkittävimmistä kristillisistä pyhiinvaellusreiteistä keskiajalta lähtien.

Tänä päivänä Compostelan eri reittejä vaeltaa joka vuosi tuhansia ihmisiä – osa perinteisessä kristillisessä mielessä, osa enemmänkin kuntoilun ja kulttuurimatkailun kannalta.  Yksi monen mielestä kauneimmista etapeista kulkee eteläisessä Ranskassa, Aveyronin läänissä. Täällä maisemat vaihtelevat keskikorkeista vuorista jokilaaksoihin, ja lehmien laiduntamilta niityiltä keskiaikaisiin kyliin.  Noin kahdeksankymmenen kilometrin reitin Nasbinalsista Conquesiin voi kulkea viidessä päivässä – tai ottaa rennosti ja tutustua ihastuttaviin maisemiin, historiallisiin kohteisiin ja makuelämyksiin perusteellisemminkin.

St Come d'Oltin kapeita kujia.

St Come d’Oltin kapeita kujia.

Matkaan jo aamulla

Seitsemäntoista kilometrin etappi alkaa Nasbinalsin kylästä Aubracin tasangolla. Jo aamukahdeksalta kylän päätiellä käyskentelee vaeltajia pienet päiväreput selässään, puinen kävelykeppi käsissään ja sadeviitat yllään.

Puolentoista kilometrin korkeudessa sijaitseva Aubrac on kuuluisa kylmistä viimoista ja sateesta. Kesäisin aurinkokin toki paistaa, mutta vain harvoin helle nousee tuskaisen kuumaksi.  Alkuperäinen reitti kulkee kylän kirkon edestä ja pientä sivutietä pitkin niitylle

ja jatkuu aaltoilevan maiseman halki milloin aukealla, milloin varjoisissa pyökkimetsissä. Välillä voi törmätä märehtivään Aubracin karjaan, joka on alueen erikoisuus. Karjan vuoksi reitti on kielletty koirilta ja moottoriajoneuvoilta. Matkan puolivälissä voi pysähtyä leivokselle Aubracin kylän viihtyisään brasseriehen ja tutustua 1100-luvulla rakennettuun kirkkoon ja sen kellotorniin. Aubracista reitti laskeutuu kapeaa laaksoa pitkin kohti St Chely d’Aubracia. Jos lähdit matkaan aamuvarhaisella, saavut tänne juuri sopivasti lounaalle. Paikallisen erikoisuuden, valkosipulilla ja kermaisella juustolla höystetyn perunamuusin eli Aligot’n jälkeen uni maittaa varmasti.

Aubracin ylänköä

Aubracin ylänköä

 

Maalaisidylliä

Kahden päivän alamäen jälkeen tuntuu mukavalta kävellä taas kuta kuinkin tasaisella tiellä. Reitti kulkee pitkin Lot-joen vehreää laaksoa, ensin reilun neljäntuhannen asukkaan Espalionin läpi, sitten niittyjä ja metsäisiä kyläteitä pitkin hurmaavaan Bessuejoulsin kylään.

Kylän vanhoja kivitaloja on kunnostettu huolella ja joka puolella näkee kukkaistutuksia. Kukot kiekuvat, kanat kotkottavat ja kauempana niityllä kilkattaa lehmänkello.  Estaingiin reitti saapuu verrattain rauhallista maantietä pitkin. Jo kaukaa puiden takaa pilkistää linnoitus, joka on rakennettu kylän korkeimmalle kohdalle. Lot-joen yli kulkeva kivisilta vie Estaingin keskustaan.  Täältä löydät herkullisia ravintoloita ja voit maistaa alueen omaa viiniä. Estaingin viinialue on Ranskan pienin, ja paikalliset ovat syystä ylpeitä punaviinistään, jota tarjoillaan myös maukkaiden kala-aterioiden kyytipoikana.  Kylän ympäristöstä löytyy majoitusvaihtoehtoja vaatimattomista makuusaleista tyylikkäästi kunnostettuun vanhaan linnaan.

Metsän hämärässä

Päivän etappi on vain 13 kilometrin mittainen, mutta se pistää lihakset töihin. Ensimmäiset pari kilometriä kävellään päällystettyä tietä pitkin jokea myötäillen, mutta pikkuhiljaa tie alkaa nousta.

Lopulta reitti sukeltaa hämyisään metsään, jonka polkuja ansoittavat kiemuraiset puunjuuret. Metsän hämärässä on helpottavaa istahtaa puunrungolle nauttimaan virvoittavasta tuulenvireestä ja keräämään voimia loppunousuun. Nousua jatkuu perille asti, mutta loppumatka kuljetaan osin päällystetyllä maalaistiellä. Golinhacista avautuu huikaisevan kaunis maisema Aubracin ylängölle ja alas jokilaaksoon.  Aivan kirkon kupeessa on viihtyisä brasserie, jonka terassilla voi ihastella näkymiä ja syödä vaatimattoman mutta herkullisen kotiruuan. Rauhallisen ja vaatimattoman kylän tunnelmaan on helppo rakastua.

Reitin helmi

Viimeinen etappi kulkee uneliaan maalaismaiseman halki. Reitin varrella voi nähdä vanhoja hylättyjä maatiloja, valtavia niittyjä lehmineen sekä kastanjapuumetsiä

Välillä poiketaan Campagnacin ja Espeyracin kylissä, joissa kannattaa istahtaa lounaalle.

Neljässä päivässä on nähty Ranskan kauneimpiin lukeutuvia kyliä, mutta helmi on vielä edessäpäin. Conques on alueen suurimpia nähtävyyksiä ilmiömäisen kauneutensa ansiosta. Pääsy kylään on estetty autoilta, eivätkä linja-autoilla saapuvat turistilaumatkaan estä nauttimasta tämän Unescon maailmanperintölistallekin päässeen kylän tunnelmasta.  Pyhiinvaeltajat suuntaavat kylän tuhatluvun taitteessa rakennettuun St Foyn kirkkoon. Kirkko on kuuluisa paitsi pyhän Foyn jäännöksistä, myös romaanisesta arkkitehtuuristaan sekä koristeellisista ikkunoistaan, jotka ranskalainen taiteilija Pierre Soulages on maalannut.  Pyhiinvaellus tai ei, kynttilän sytyttäminen täällä yhdessä muiden vaeltajien kanssa viiden päivän taivalluksen päätteeksi on tunteikas tapahtuma, joka säilyy mielessä vielä pitkään.

 

Kotilääkäri 11-12/2015

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X