Varmista D-vitamiinin saantisi – Kannattaako ylipainoisen ottaa enemmän vitamiinilisää? Lue neuvot!

Syksyllä ja talvella useimmat tarvitsevat D-vitamiinilisää purkista. Miksi osalla meistä D-vitamiini imeytyy huonosti?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

D-vitamiinin syöminen kannattaa aloittaa jo syksyllä.

Syksyllä ja talvella useimmat tarvitsevat D-vitamiinilisää purkista. Miksi osalla meistä D-vitamiini imeytyy huonosti?
Teksti:
Hanna Vilo

Onko D-vitamiini kaikille tarpeen? Mitä D-vitamiini suositus pitää sisällään ja koska vitamiinilisä on ajankohtainen? Miten ylipaino vaikuttaa vitamiinin imeytymiseen? Näin kysymyksiin vastaa ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

1. Täytyykö­ ­D-vitamiini ottaa­ lisänä purkista­, jos liikkuu ulkona­ aurinkoisella säällä?

Kyllä. Jo alkusyksystä alkaen on oikea aika ottaa D-vitamiinilisää. Suomessa auringon UV-säteily tuottaa iholla D-vitamiinia toukokuun alusta syyskuun alkuun asti. Silloinkin aurinko on riittävän korkealla D-vitamiinin tuottamiseen etelässä vain klo 10–17 ja pohjoisessa vielä lyhyemmän ajan vuorokaudesta.

Vaikka aurinko paistaisi vielä syksyllä, se ei ole enää riittävän korkealla käynnistämään D-vitamiinin tuotantoa iholla. Jos ruokavalio ei sisällä riittävästi D-vitamiinin lähteitä, on aika ryhtyä ottamaan D-vitamiinilisää purkista.

2. D-vitamiini suositus – Minkä verran vitamiinilisää suositellaan ottamaan­?

Virallisissa ravitsemussuosituksissa aikuisille suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinin saantia. Jos D-vitamiinia ei saa riittävästi ruoasta, sitä kannattaa ottaa 10 mikrogrammaa ravintolisänä.

Tilanne on kuitenkin toisenlainen 75 vuotta täyttäneillä. Kun ihminen ikääntyy, iho ei enää tuota D-vitamiinia yhtä tehokkaasti kuin nuorempana. Siksi kaikille 75 vuotta täyttäneille suositellaan 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Lue myös: D-vitamiini auttaa immuunijärjestelmää – Ota vitamiini oikein ja saat siitä tehokkaimman suojan infektioita vastaan!

D-vitamiini
D-vitamiinin hyödyt immuunipuolustukselle ovat olleet jo pitkään tutkijoiden tiedossa. © istock

3. Millaisista ruoista ­D-vitamiinia saa?

Ravinnossa D-vitamiinia on luontaisesti kalassa, ­kananmunassa ja joissain metsäsienissä, kuten kantarellissa ja suppilovahverossa. Lisäksi sitä on lisättynä monissa nestemäisissä maitoval­misteissa ja kasvirasvalevitteissä.

Kaloista parhaita D-vita­miinin lähteitä ovat lahna, ­ahven, siika, ­silakka ja särki. Lisäksi muikussa, kuhassa ja lohessa on melko runsaasti ­D-vitamiinia. Ravin­nossa ­D-vitamiinin lähteitä on siis suhteellisen vähän.

Jos ras­vaisia kaloja, nestemäisiä ­maitovalmisteita ja kasvirasva­levitteitä syö säännöllisesti, D-vitamiinia voi hyvin ­saada suositusten ­mukaan ja vielä paljon enemmänkin. Kaikki eivät tarvitse D-vitamiini­lisää.

Lue myös: Saako kalanmaksaöljystä D-vitamiinia? Näin ravitsemusterapeutti vastaa

D-vitamiinia tarvitaan yksilöllinen määrä
© istockphoto

4. Mikä on tavoiteltava ­D-vitamiinin veriarvo?

Nykytutkimusten mukaan 50 nmol/l on riittävä arvo luustoterveyden ylläpitämiseen terveillä ihmisillä. Tutkitusti tiedetään, että keskimäärin 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä riittää suurimmalla osalla suomalaisista sen saavuttamiseksi.

Osteoporoosia sairastavilla arvon pitäisi kuitenkin olla 75–120 nmol/l. Jotkut tutkijat suosittelevat terveillekin ihmisille tavoitearvoksi vähintään 75 nmol/l tai 100 nmol/l, mutta kiistatonta tieteellistä näyttöä niiden puolesta ei ole saatu.

5. Imeytyykö D-vitamiini osalla­ ihmisistä muita huonommin?

Kyllä. Tutkijat ovat havainneet, että osalla ihmisiä sekä ruoan sisältämä D-vitamiini että ravintolisien sisältämä D-vitamiini imeytyy huomattavasti keskimääräistä huonommin. Näiden ihmisten täytyy ottaa D-vitamiinia keskimääräistä isompina annoksina, jotta he saavuttavat D-vitamiinin veripitoisuuden 50 nmol/l.

Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen. Tutkijat eivät ole vielä pystyneet selvittämään, riittääkö näille ihmisille muita pienempi D-vitamiinin veripitoisuus.

On mahdollista, että he saavat samat fysiologiset vaikutukset kuin muut pienemmillä D-vitamiinin veripitoisuuksilla. Valtavan suuria D-vitamiinilisiä ei siis kannata ottaa siitäkään huolimatta, että veriarvo ei tunnu nousevan.

6. Kannattaako oma D-vitamiini­taso mittauttaa?

Nykyään on mahdollista mittauttaa paljon erilaisia terveydestä kertovia arvoja. On täysin luonnollista, että ihmiset ovat kiinnostuneita niistä.

Oman D-vitamiiniarvon voi hyvin käydä mittauttamassa. Samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että D-vitamiinin mittaaminen verestä on vielä melko epätarkkaa, sillä tarkkaa mittausmenetelmää ei ole vielä pystytty kehittämään.

Nykytilanteessa samatkin mittausmenetelmät voivat eri laboratorioissa antaa eri tuloksen. D-vitamiinimittausten tulokset ovat siis aina vain suuntaa antavia.

Jos omaa D-vitamiinitasoa kuitenkin haluaa seurata, on hyvä käydä mittauksissa aina samassa laboratoriossa. Silloin tulokset ovat paremmin vertailukelpoisia, ja niistä pystyy esimerkiksi seuraamaan, nouseeko arvo.

Lue myös: Verikoe on yleinen toimenpide, mutta tiesitkö mitä kaikkea sillä voidaan selvittää?

7. Miten D-vitamiinilisä kannattaa ottaa?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, eli se tarvitsee rasvaa imeytyäkseen. Siksi se on hyvä ottaa jonkin aterian yhteydessä. Jos esimerkiksi aamulla ottaa lääkkeet aamupalan kanssa, D-vitamiinilisän voi ottaa samalla. Yhtä hyvin D-vitamiinilisän voi kuitenkin ottaa vaikka lounaan yhteydessä.

Tarjolla on valtava määrä erilaisia D-vitamiinivalmisteita, tabletteja ja kapseleita. Ne kaikki imeytyvät suurin piirtein yhtä hyvin, kun ne otetaan aterian yhteydessä.

8. Mihin D-vitamiinia tarvitaan?

D-vitamiini on itse asiassa hormonin esiaste, jota tarvitaan kaikkialla elimistön kudoksissa. Se muun muassa osallistuu satojen eri geenien toimintaan.

D-vitamiinia tarvitaan muun muassa luuston terveyden ylläpitämiseen mutta myös immuunipuolustuksen toimintaan sekä solujen ja kasvun säätelyyn. Siksi matala D-vitamiinitaso voi olla yhteydessä hyvin moniin erilaisiin terveysongelmiin.

9. Riittävätkö viralliset ­D-vitamiinisuositukset vai olisiko hyvä ottaa vähän­ ylimääräistä?

Yksinkertaista vastausta ei ole. D-vitamiinitutkimusta on viime vuosina tehty paljon. Kiistatonta näyttöä, että nykyistä korkeammilla suosituksilla pystyttäisiin alentamaan esimerkiksi jotakin tautiriskiä, ei ole saatu.

Melko tuoreessa suomalaistutkimuksessa saatiin viitteitä, että suosituksia suurempi ­D-vitamiiniannos, 40–80 mikrogrammaa, saattaa auttaa eteisvärinäriskin pienentämisessä.

Lisäksi joissakin tutkimuksissa on havaittu, että päivittäin otettu 20 mikrogramman D-vitamiinilisä auttoi ehkäisemään hengitystieinfektioita. Sitä suuremmista päiväannoksista tai kerralla otetuista jättiannoksista ei taas havaittu olevan hyötyä.

Yleisesti D-vitamiini on hyvin turvallinen yhdiste ihmisille. Turvallisen päiväsaannin yläraja on 100 mikrogrammaa. Sitä suuremmilla annoksilla ei ole havaittu terveyshyötyjä.

Lue myös: Vastustuskyky kohoaa, kun ravintoaineet tuovat suojaa! Näillä vinkeillä myös torjut flunssaa sekä helpotat yskivän ja niiskuttavan oloa

Vastustuskyky syntyy eri ravintoaineista
Vastustuskyky jaetaan yleensä kahteen osaan: luontainen eli synnynnäinen ja adaptiivinen eli hankittu immuniteetti. © iStock

10. Kannattaisiko ylipainoisten ottaa enemmän D-vitamiinia?

Tutkitusti tiedetään, että sama annos D-vitamiinia nostaa ylipainoisilla veripitoisuuksia vähemmän kuin normaalipainoisilla. Ylipainoisilla onkin yleensä matalammat D-vitamiinin veriarvot kuin normaalipainoisilla.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että D-vitamiinia varastoituu paljon rasvakudoksiin, jolloin se ei ole elimistön käytettävissä. Varsinkin jos ylipainoa on paljon, suosituksia suuremmasta D-vitamiinilisästä voi olla hyötyä. Silloin sopiva määrä kannattaa selvittää D-vitamiinimittauksen avulla, sillä kaikille sopivaa suositusta on mahdotonta antaa. 

Lue myös: Viskeraalirasva vyötäröllä sulaa liikkumalla – Painonpudotus parantaa sisäelimien toimintaa, kun rasvakudos vatsaontelossa vähenee

X