Pitkittynyt selkäkipu – Näin pääset kroonistuneesta särystä eroon! Lue fysiatrin neuvot
Pitkittynyt selkäkipu uhkaa varsinkin niitä, joilla on taipumus katastrofoida, eli joilla mieli pyörii liikaa uhkakuvien ympärillä. Fysiatri Timo Pohjolainen kertoo, mitkä asiat voivat ennustaa pitkittynyttä selkäkipua.
Pitkittynyt selkäkipu on viheliäinen vaiva.
Pitkittynyt selkäkipu uhkaa varsinkin niitä, joiden mieli pyörii synkissä vesissä. Myös unihäiriöt voivat heikentää selän hyvinvointia.
1. Voiko pitkittynyt selkäkipu parantua itsekseen, vaikka välilevytyräpotilas olisi jo leikkausjonossa?
Kyllä niinkin voi käydä. Leikkausta odotellessa esimerkiksi pullistunut välilevy voi kuivua ja kutistua jopa niin, että potilas, joka on voinut olla leikkausjonossa, ei tarvitse enää leikkausta.
Ikääntymisen myötä välilevyillä on taipumus kuivua. Selkärangan rappeuma kuuluu ikääntymiseen.
2. Mikä voi ennustaa selkäkivun pitkittymistä?
Esimerkiksi unihäiriöt – mitä vähemmän nukkuu, sitä alttiimpi on alaselän kivun pitkittymiselle. Myös psykologiset tekijät, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja katastrofointi, eli se että mieli pyörii koko ajan uhkakuvien parissa, ennustaa selkäkivun pitkittymistä.
Näihin voi liittyä sosiaalisia tekijöitä, kuten työttömyyttä tai ongelmia työpaikalla. Myös monisairaus, eli se että sairastaa useita kroonisia sairauksia, kuten diabetesta, päänsärkyä, astmaa ja mielenterveydenhäiriöitä altistaa selkäkivun pitkittymiselle.
3. Voiko selkäkivun aiheuttaa päänsärky tai astma?
Ei, näillä sairauksilla ei ole suoraa yhteyttä selkäkipuihin, mutta kun sairastaa useita kroonisia sairauksia, syntyy sellainen vyyhti, että aivot saattavat herkistyä kivulle.
Jos ajatukset pyörivät liikaa kivun ympärillä, on tärkeää ohjata ne muualle. Siksi esimerkiksi työssäkäynti kevennettynä voi olla selkäpotilaalle hyväksi. Silloin mieli keskittyy muuhunkin kun kipuun. Myös rentoutumisharjoitukset ovat tärkeitä.
4. Kuinka tavallista on, että selkäkipu pitkittyy?
Kolme neljäsosaa selkäpotilaista palaa töihin jo kuukauden kuluessa oli selkäkipua hoidettu tai ei. Suurimmalla osalla, noin 90 prosentilla selkäpotilaista selkäkivun syy on ns. epäspesifinen, eli ei löydetä muuta syytä kuin selän luonnollinen rappeuma.
5. Voiko kipulääke turruttaa liikaa selkäkipuisen suojakipua, eli saada ylittämään rajan, jonka jälkeen liikkuminen ei ole enää turvallista?
Ei. Kipulääkkeet vievät kivun huipun, mutta eivät suojakipua. Äkillisessä selkäkivussa ensisijainen itsehoitolääke on parasetamoli. Se ei ole kovinkaan tehokas, joten sitä kannattaa käyttää 3 000 mg/vrk. Annosta ei saa ylittää. Lääkkeetön hoito on kivunhoidon perusta.
6. Mikä on tehokasta lääkkeetöntä kivunhoitoa?
Siihen kuuluu se, mitä syöt, miten liikut ja nukut. Hyvä uni on erittäin tärkeä osa selän hoitoa. Sydämelle ja aivoille hyvä ruokavalio, kuten ns. Välimeren ruokavalio, on hyväksi myös selälle. Vaikka liikunta ei nopeuta akuutin selkäkivun paranemista, se voi rentouttaa mieltä sekä tuottaa endorfiinia ja mielihyvää.
Selkäkipuisen on tärkeä hakea elämäänsä asioita, jotka vievät ajatukset pois kivusta ja tuottavat mielihyvää. Lisäksi liikunta torjuu selkäkivun uusiutumista.
7. Selkäpotilaalle suositellaan, että kannattaa liikkua kivun rajoissa. Mitä se tarkoittaa?
Kivun sietäminen on yksilöllistä. Osa ihmisistä ahdistuu kivusta ja jää paikoilleen, mutta vuodelepo ei ole vaikuttavaa hoitoa. Päinvastoin, ihmisen pitäisi liikuskella vähintään tunnin välein. Turvallisia liikuntalajeja ovat ainakin kävely ja vesiliikunta. Kävely kannattaa aloitta pehmeällä alustalla, hyvät kengät jalassa. Kipulääke voi auttaa siihen, että pystyy liikkumaan.
8. Kannattaisiko selkäkipuisen satsata personal traineriin, kun aloittaa liikuntaharrastusta?
Jos ottaa PT:n, kannattaa etsiä itselle sopiva ohjaaja. Selkäkipuja tulee usein ikääntyneille. Monilla nuorilla ohjaajilla saattaa olla aika ohut koulutus eikä ehkä ymmärrystä, mitä ikä tekee ja mikä on liian kova aloitus iäkkäälle.
Selkäpotilaan kannattaa aloittaa liikunta rauhallisesti. Hyviä ohjeita löytää myös netistä Selkäliiton selkäkanavalta.