Sydämen rytmihäiriöt – Milloin on syytä lähteä lääkäriin? Voiko sydäntä itse rauhoitella? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen

Jaa artikkeli
sydämen rytmihäiriö
Rytmihäiriössä sydämen rytmi voi tuntua normaalia nopeammalta, hitaammalta tai epätasaiselta. Tyypillisiä oireita ovat sydämen muljahtelu tai äkillinen, odottamaton tykytys. Rytmihäiriö voi myös olla täysin oireeton. © iStock
Vaikka sydän lyö kymmeniä kertoja minuutissa, emme tunne sen liikkeitä. Havahdumme vasta, kun sydämen rytmiin tulee ryppy. ­Osaa rytmihäiriöistä voi hoitaa itse.

Sydämen rytmihäiriöt säikäyttävät. Mikä tekee rytmihäiriöstä vaarallisen? Kysyimme 10 kysymystä sydämen epänormaalista temppuilusta. Näin vastaa ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Sydänliitosta.

1. Ovatko kaikki ­ rytmihäiriöt­ vakavia?

Sydämen rytmi voi ryppyillä ilman sairauttakin, ­eivätkä useimmat rytmihäiriöltä tuntuvat tuntemukset­ ole vaarallisia. Jokaiselle tulee­ ­jossain elämän vaiheessa­ ­tällaisia ohimeneviä tuntemuksia. ­

Sydämen rytmihäiriö voi myös olla itsenäinen ominaisuus ilman näkyvää ­sydänsairautta. Silloin puhutaan niin sanotusta­ terveen ­sydämen rytmihäiriötaipumuksesta.

2. Mistä vaarattoman­ rytmihäiriön tunnistaa?

On ihan tavallista, että sydän lähtee laukalle jännittävissä tilanteissa tai yöllä, kun herää yllättäen. Kiihdyttävässä tilanteessa sympaattinen hermosto aktivoituu ja vauhdittaa verenkiertoa ja sitä kautta sydämen sykettä. Kiihtymistilanteeseen liittyvä sykkeennousu rauhoittuu vähitellen, muutamassa minuutissa. Varsinainen rytmihäiriö sen sijaan usein alkaa ja loppuu äkillisesti.

Muljahdukset ovat myös vaarattomia, vaikka niihin voi liittyä hetkellisesti kipua. Ne tuntuvat siltä, kuin sydän heittäisi rinnassa kuperkeikan. Kyse on yleensä harmittomista lisälyönneistä.

Lue myös: 16 vinkkiä: Tunnista rytmihäiriö – Toimi näin kun sydämen rytmi muuttuu yllättäen

3. Mikä tekee rytmi­häiriöstä vaarallisen?

Rytmihäiriöistä useimmat eivät ole sydämelle vaaraksi, mutta häiriön seuraukset voivat olla vakavat.

Flimmeriksi kutsuttu eteisvärinä ei vahingoita sydäntä, mutta sen aikana sydämen sisälle voi muodostua verihyytymä. Jos hyytymä lähtee verivirrassa liikkeelle, se voi johtaa aivoinfarktiin. Ikä ja muut sairaudet kasvattavat eteisvärinän riskiä.

Muu terveydentila vaikuttaa rytmihäiriön vaarallisuuteen. Sydämen kammioista lähtevät tykyttelyt eivät ole vaaraksi terveelle sydämelle, mutta sydäninfarktin kokeneella ne voivat uhata henkeä.

Eräät harvinaiset periytyvät rytmihäiriöt voivat johtaa sellaiseen kammioperäiseen rytmihäiriöön, joka pysäyttää sydämen.

4. Miten sydäntä voi ­rauhoitella itse?

Usein rytmihäiriön laukaisija löytyy omasta arjesta tai elintavoista. Huolet, stressi ja niistä seuraava levoton olo tekevät sydämenkin levottomaksi. Huolten ja stressin purkuun ei ole yhtä, kaikille sopivaa ratkaisua, eivätkä ne helpota hetkessä. Oman elämän tarkastelu ulkopuolisen silmin ja tarvittaessa avulla voi auttaa.

Alkoholi, nikotiinia sisältävät tupakkatuotteet ja kahvin kofeiini voivat laukaista rytmihäiriön. Jotkut lääkkeet, kuten astmalääkkeet, voivat saada sydämen tykyttämään.

Vatsan puolelta käynnistyvät heijasteilmiöt voivat vaikuttaa sydämen rytmiin. Esimerkiksi vatsan turvotus ja ilmavaivat voivat laukaista eteisvärinän sille herkällä henkilöllä. Ne voivat myös hidastaa hetkellisesti sydämen sykettä. Kun välttää vatsaa turvottavia ruoka-aineita, voi välttyä rytmihäiriöiltä. Joskus kylmä juotava voi laukaista rytmihäiriön.

Lue myös: Tiedätkö, mitä kaikkea syke kertoo terveydestäsi? Näin kardiologi vastaa 10 kysymykseen

5. Koska rytmihäiriössä­ tarvitaan nopeasti lääkäriä?

Jos rytmihäiriön liittyy tajunnan menetys, soitetaan hätänumeroon 112. Iäkkäillä ihmisillä myös läheltä piti -tilanteet kannattaa selvittää. Ne ovat tilanteita, joissa sydän tykyttää ja pyörryttää. Ihminen säilyy tajuissaan, vaikka tajunnan menetys tuntuu olevan lähellä. Näissä tilanteissa kyse saattaa olla sydämen sähkörataongelmista.

Hätänumeroon tulee soittaa myös, jos rytmihäiriön lisäksi tulee uutena oireena rintakipua tai hengenahdistusta.

6. Voiko ihmisellä­ olla­ rytmihäiriö tietämättään?

Rytmihäiriö voi olla täysin oireeton, ja joskus tajunnan menetys on ainoa merkki rytmihäiriöstä.

Rytmihäiriö ei välttämättä tunnu sydänalassa. Eteisvärinässä oireet voivat olla hyvin epämääräisiä. Ihminen hengästyy ja väsyy rasituksessa, ja olo yleisesti uupunut.

7. Miten rytmihäiriötä tutkitaan?

Jotta rytmihäiriötä voitaisiin hoitaa, sillä pitää olla nimi. Useimmat rytmihäiriöt ovat ajoittaisia, ja harvoin ne pukkaavat päälle lääkärin vastaanotolla. Sydämen rytmihäiriöt näkyvät sydänfilmi EKG:ssa, mutta koska nauhoitus kestää vain muutamia sekunteja, rytmihäiriö ei useinkaan osu tallenteeseen. EKG kannattaa silti ottaa, sillä lääkäri saa siitä muuta tietoa sydämen toiminnasta.

Pidempiaikaiseen rytmin seurantaan on erilaisia, kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita. Tavallisin näistä on Holter-tutkimus, jossa tutkittava käyttää laitetta vuorokaudesta kahteen.

8. Voiko rytmi­häiriötä tutkia itse luotettavasti?

Viime vuosina markkinoille on tullut laitteita, joilla ihminen voi nauhoittaa sydämen rytmiä kotona juuri silloin, kun rytmihäiriö on päällä. Menetelmistä yksi hyödyntää puhelimen toimintoja ja ilmoittaa esimerkiksi eteisvärinän mahdollisuudesta.

On olemassa myös laitteita, jotka nauhoittavat EKG:tä ja nauhoitteen voi tuoda tullessaan vastaanotolle lääkärin tutkittavaksi. Nämä laitteet pitää hankkia ja maksaa itse. Laitteet maksavat 250–500 euroa.

Lue myös: Sydämen rytmihäiriöt – Näin EKG-mittauslaite huojensi Lassen epävarmaa arkea kotona

9. Pitääkö rytmihäiriön­ tunnistamista varten­ hankkia erityinen laite?

Sykkeen mittaaminen laitteella tai pulssin tunnustelu käsin auttavat tunnistamaan eteisvärinän ajoissa. Jos mittaa sykettä käsin, helpoiten se onnistuu ranteesta.

Verenpainemittari näyttää tärkeän verenpaineen lisäksi sykkeen. Osa niistä hälyttää, jos ne epäilevät rytmihäiriötä. Eteisvärinässä syke on usein vähintään 20–30 lyöntiä normaalia korkeampi. Eli jos syke on normaalisti esimerkiksi 60, mutta nousee 90:ään ja on sitä vielä muutaman tunnin päästä, kyse voi olla eteisvärinästä. Tällöin pitää lähteä sydänfilmiin.

Päivittäiseen käyttöön pulssin tunnustelu ranteesta on verenpainemittaria parempi. Mittari näyttää verenpaineen normaalin vuorokaudenaikaisen vaihtelun, ja osa ihmisistä huolestuu lukemista turhaan.

10. Millaisilla elintavoilla voi ehkäistä rytmihäiriöitä?

Lähes kaikki sydänsairaudet ja kohonnut verenpaine altistavat rytmihäiriöille. Jokaisessa kotitaloudessa pitäisi olla verenpainemittari. Kohonnut verenpaine on hyvin yleinen sairaus, jota moni sairastaa tietämättään. Hoitamaton verenpaine voi aiheuttaa eteisvärinää ja lisälyöntisyyttä. Pelkkä verenpaineen mittaaminen ei kuitenkaan laske verenpainetta, vaan siihen tarvitaan terveellisiä elämäntapoja.

Terveelliset elämäntavat ehkäisevät sydänsairauksien lisäksi muun muassa uniapneaa, ja uniapnea voi laukaista eteisvärinän. Uniapneaan liittyvä ylipaino on myös itsenäinen eteisvärinän riski.

Lue myös: Olga Temonen kärsii rytmihäiriöstä: ”Keskityn vain sellaisiin töihin, joista todella pidän ja jotka innostavat”

Olga Temonen

”Kuolemanpelkoahdistuksenikin liittyvät niihin hetkiin, kun minulla ei ole riittävästi mielekästä puuhaa”, Olga Temonen paljastaa. © Tommi Tuomi

X