Voiko likinäköisyyttä ehkäistä? Entä lisääkö ruutuaika silmäongelmia? Näin silmälääkäri vastaa 10 kysymykseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Silmävaivojen ennaltaehkäisy
© istockphoto
Silmät rakastavat ulkoilua. Aikuisilla katseen kohdistaminen kauas lepuuttaa silmien lisäksi myös aivoja, mutta perheen nuorison se saattaa säästää jopa etenevältä likinäköisyydeltä.

1. Mitä ihmettä, voiko likinäköisyyttä ehkäistä?

Kyllä, tutkimuksissa on havaittu, että ulkona liikkuminen voi vähentää miinustaitteisuuden kehittymistä kasvuiässä. Tarkalleen ottaen havaittiin, että sisätiloissa lukeminen lisäsi miinustaitteisuuden kehittymistä nuorilla, mutta vain niillä, jotka eivät juurikaan liikkuneet ulkona.

Niillä, jotka lukivat paljon sisällä, mutta liikkuivat myös usein ulkona, miinustaitteisuus eteni hitaammin.

Aikuisten silmille ulkona liikkumisesta on muuten hyötyä. Ulkona liikkuessa katse kohdistuu luonnostaan kauas, jolloin sekä silmän toimintaan osallistuvat lihakset että aivot lepäävät. Silmille ulkoliikunta on erinomaista hoitoa.

2. Menevätkö silmät pilalle, jos ei käytä aurinkolaseja?

Silmät eivät mene pilalle ilman aurinkolaseja, mutta aurinkolasien käytöstä kirkkaalla ja aurinkoisella ilmalla on paljon hyötyä. Esimerkiksi Lapin kirkkailla keväthangilla aurinkolasien käyttö voi ehkäistä lumisokeutta. Se on tulehduksellinen tila, josta silmä toipuu ajan myötä, mutta muutaman päivän ajan vaiva voi olla kiusallinen.

Lisäksi aurinkolasit parantavat näön tarkkuutta vesillä liikkuessa ja autolla ajaessa varsinkin silloin, kun aurinko paistaa matalalta. Ulkomailla aurinkolasien käyttö on tärkeämpää kuin Suomessa, sillä aurinko porottaa siellä huomattavasti voimakkaammin.

Pitkäaikainen altistus auringon ultraviolettisäteilylle voi aikaistaa silmän oman linssin samentumista eli aiheuttaa kaihia.

3. Lisääkö ruutuaika silmäongelmia?

Silmät toipuvat erilaisista rasituksista melko nopeasti. Ruudun äärellä vietetty aika ei tutkimusten mukaan aiheuta pysyviä silmähaittoja, mutta silmät saattavat väsyä. Lähelle katsoessa silmät joutuvat tekemään aina vähän enemmän työtä kuin kauas katsoessa.

Rasitusta voi ehkäistä varmistamalla, että silmälaseissa on oikeat vahvuudet.

Ruutuaikaa kannattaa myös tauottaa niin, että 30–60 minuutin välein pitää muutaman minuutin jaloittelutauon, jonka aikana räpyttelee silmiä ja katsoo jonnekin kauas. Räpyttely voitelee silmiä.

4. Mitä tehdä, jos riesana on kuivat silmät?

Kuivasilmäisyys on hyvin yleinen silmäsairaus, joka vaivaa erityisen pohjoisen ilmaston asukkaita. Se oireilee hiekan tai roskan tunteena silmässä, vetistämisenä tai punoituksena. Sitä on helppo hoitaa silmätipoilla, mutta aika usein tippoja käytetään liian vähän.

Satunnainen tippojen käyttö ei auta kostuttamaan kuivia silmiä tarpeeksi, vaan tippoja täytyy käyttää 4–6 kertaa päivässä vähintään kuukauden ajan. Vasta sen jälkeen alkaa huomata muutoksia olossa.

Aika usein tippojen käyttö kirvelee ensimmäiset pari viikkoa, kun silmän pinta on vielä hyvin kuiva. Käyttöä ei kuitenkaan kannata lopettaa, sillä vähitellen silmät alkavat voida paremmin.

Markkinoilla on sekä geelimäisiä että juoksevia tippoja. Geelimäiset kostuttavat paremmin, mutta juoksevat voivat tuntua mukavammilta. Tippoja voi huoletta käyttää pitkiäkin aikoja, sillä ne eivät vähennä silmän omaa kyyneltuotantoa.

5. Milloin silmien punoituksesta pitää huolestua?

Silmien punoitus on yleinen oire kuivasilmäisillä ja allergisilla. Heillä se menee onneksi kotihoidolla itsekseen ohi.

Sen sijaan punoituksesta täytyy huolestua, jos silmissä on samaan aikaan kipua tai märkivää tai vetistä vuotoa. Lisäksi huolestuttava merkki on, jos näön tarkkuus alenee lyhyessä ajassa. Nämä oireet voivat olla merkkejä esimerkiksi äkillisestä silmänpainekohtauksesta tai sarveiskalvon tai värikalvon tulehduksesta. Silloin on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin.

6. Mistä tietää, pitääkö mennä optikolle vai silmälääkäriin?

Optikko pystyy tarkistamaan näön tarkkuuden, ja varsinkin alle 45-vuotiailla optikkokäynti riittää usein hyvin.

Noin 45-vuotiaana on hyvä käydä ensimmäisen kerran silmälääkärillä, jos ei ole aikaisemmin käynyt. Sen jälkeen silmälääkärissä on hyvä käydä noin kolmen vuoden välein, jollei silmälääkäri suosittele lyhyempää aikaa.

Monien silmäsairauksien, kuten glaukooman, esiintyvyys alkaa nousta jo 45 ikävuoden jälkeen. Kuudenkympin jälkeen taas silmänpohjan ikärappeuma alkaa yleistyä. Mitä nopeammin sairaudet havaitaan, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan ja estämään näkökyvyn heikentymistä.

7. Miten silmäsairauksia voi ehkäistä?

Viidenkympin jälkeen on hyvä tehdä säännöllisesti omaseurantaa niin, että kerran kuukaudessa peittää yhden silmän kerrallaan ja katsoo, onko silmien näkökyvyssä eroa.

Katse on tärkeää kohdistaa kummallakin silmällä samaan kohteeseen. Esimerkiksi viivojen vääristyminen voi olla merkki kosteasta ikärappeumasta, ja silloin silmälääkäriin on syytä lähteä melko nopeasti. Jos sairaus havaitaan tarpeeksi varhain, pystytään usein säilyttämään ajokorttinäkö.

8. Millaisia muita sairauksia silmistä voi havaita?

Hyvin monet eri sairaudet näkyvät silmissä. Esimerkiksi verenpainetauti ja pitkälle edennyt aikuisiän diabetes voivat näkyä erilaisina silmien verisuonten muutoksina.

Joskus myös kilpirauhasen toimintahäiriön tai sarkoidoosin ensimmäiset oireet löytyvät silmälääkärin vastaanotolla.

Sarkoidoosi on salakavala sairaus, joka voi oireilla monin eri tavoin kehon eri osissa.

Potilaat voivat joutua käymään monilla eri lääkäreillä, ja diagnoosin tekeminen saattaa joskus pitkittyä. Silmälääkäri saattaa huomata sarkoidoosiin viittaavia oireita silmän biomikroskooppitutkimuksessa, jos silmässä on sillä hetkellä aktiivisia sarkoidoosiin liittyviä tulehduksellisia muutoksia.

9. Minkälaista ravintoa silmät tarvitsevat?

Yksinkertaistaen voi sanoa, että kaikki mikä edistää verisuonten terveyttä, on hyödyllistä myös silmille. Silmät nauttivat monipuolisesta, terveellisestä ruokavaliosta, jossa on paljon kasviksia ja marjoja. Lisäksi silmät tarvitsevat paljon hyvälaatuisia rasvoja, kuten kalaöljyä ja oliiviöljyä.

Kalaöljyjen omega-3-rasvahapot voivat auttaa ehkäisemään kuivasilmäisyyttä. Runsaasti huonolaatuista rasvaa sisältävä ruokavalio voi näkyä silmissä esimerkiksi verkkokalvon verisuonimuutoksina.

10. Kannattaako sinnitellä mahdollisimman pitkään ilman lukulaseja?

Ei tietenkään. Lasit kannattaa ottaa käyttöön, kun lukeminen muuttuu vaikeaksi. Useimmilla se on jossakin vaiheessa edessä joka tapauksessa. Keskimäärin 45 ikävuoden paikkeilla silmän oma linssi alkaa jäykistyä niin, että mukauttajalihakset eivät enää onnistu tarkentamaan katsetta kovin lähelle. Ainoastaan jos silmissä on voimakas likitaitteisuus, lähilaseja ei välttämättä tarvita.

Ilman laseja sinnittelystä ei kuitenkaan todennäköisesti tule pysyviä haittoja. Yleensä se oireilee päänsärkyinä ja pinnistelyn tunteena lukiessa, mitkä lähinnä laskevat elämänlaatua.

Asiantuntijana silmätautien erikoisalajohtaja, ylilääkäri Matti Seppänen Terveystalosta. Seppänen työskentelee myös Duodecimin Silmätautien Käsikirjan päätoimittajana.

X