Kun Juhaa alkoi heikottaa ja kroppaa särkeä, hän luuli saaneensa koronan – syyksi paljastuikin myyräkuume: ”Olo pysyi puolikuntoisena monta viikkoa”

Jokainen tiesi, millaisia oireita korona aiheuttaa. Juuri sellaisia olivat Isojoen kunnanjohtajan Juha Herralan, 37, oireet. Plus että virtsa oli todella tummaa. Kun koronatesti toisensa jälkeen näytti miinusta eikä olo helpottanut, Juhaa alkoi huolestuttaa. Oireet aiheutti myyräkuume, mutta sitä Juha ei vielä tiennyt.

”Heikotti ja särkyä tuntui joka paikassa”

”Kun syksyllä 2021 sain outoja oireita, en ollut vielä sairastanut koronaa. Ajattelin, että kyse on siitä, sillä oireet olivat niin samanlaisia kuin koronassa: Heikotti ja särkyä tuntui joka paikassa, kuume aaltoili – välillä se nousi ja sitten taas laski normaaliksi.

Väsynytkin olin ja mahani oli sekaisin ja kipeä. Virtsa näytti tummalta, vaikka join paljon. Myös alaselkää särki ja rinnassa tuntui muljahtelua.

Tein monta koronatestiä, mutta ne olivat negatiivisia. Ihmettelin mistä oikein on kysymys.

Jos yleiskuntoa ajattelee, olin minä kipeämpikin ­ollut. Asteikolla neljästä kymmeneen olo oli jossain seiskan ja kahdeksan tietämillä. En joutunut kokonaan vuoteen omaksi ja jaksoin tehdäkin ­jotain.

Jossain vaiheessa, kun oireet eivät helpottaneet, lähdin käymään terveyskeskuksen päivystyksessä. On vähän sellainen tapa, ettei ihan heti mennä lääkäriin, joten viikon verran varmaan odottelin. Siellä tehtiin verikokeet ja otettiin sydänfilmi.

Myyräkuumeen tyypilliset oireet ovat äkillisesti alkava korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut sekä näköhäiriöt. © Jussi Partanen

Myyräkuume paljastui verikokeella

Sydän oli ihan ok, mutta verikokeen tulos kertoi, mistä oli kyse: minuun oli tarttunut myyräkuume! Diagnoosiksi kirjoitettiin munuaisoireinen verenvuotokuume. Se kuulosti pahalta! Onneksi munuaisarvot olivat silti kunnossa.

Koska myyräkuume on virustauti, parantavaa lää­kettä ei ollut. Kipuihin suositeltiin vain Buranaa ja Panadolia. Myös riittävästä nesteen saannista neuvottiin huolehtimaan.

Parin seuraavan viikon aikana kävin verikokeissa useamman kerran, sillä munuaisten toimintaa piti seurata.

Olo pysyi puolikuntoisena aika kauan, monta viikkoa akuuttien oireiden jälkeen, vaikkei kuumetta enää ollutkaan. Hengästyin helposti ja olin väsynyt.

Lue myös: Tutkimus: Suomessa myyräkuume on väkimäärään nähden maailman yleisin – Näin Puumala-virus sekoittaa kehon luontaiset vasta-aineet

Myyrien paratiisi

Meillä on sisarusten kesken sellainen 15 hehtaarin metsä- ja puuhapalsta, jossa pääsee mukavasti irti työasioista. Kun laittaa kypärän päähän ja raivaussahan laulamaan, ei tarvitse miettiä kunnan budjettia.

Se oli yksi viikonloppu syyskuussa, kun lähdin raivaamaan nuorta metsää. Olen lähes varma, että sain myyräkuumeen siltä reissulta. Keskellä aluetta oli nimittäin yksi oikein tiheä ja läpipääsemätön kuusitiheikkö, jota lähdin selvittämään. Sieltä tartunnan täytyi tulla.

Muistan kun oikein änkesin itseni sinne tiheikön sisään ja tein pienen aukon. Ilma oli todella seisahtunut, ja linnun ulosteita näkyi ympäriinsä.

Altistuin taatusti kaikelle mahdolliselle, mitä kuusipuskassa voi olla, kun tanhusin siellä hiki päässä. On ihme, jos ei sellaisessa paikassa olisi myös myyriä. Vieressä on ojanpiennarta ja vähän märkääkin, luultavasti oikea myyrien paratiisi.

Oireet eivät alkaneet heti, vaan vasta parin viikon päästä.

Olin diagnoosista ihan äimän käkenä. Ei tullut mieleenkään, että voisin enää tämän ikäisenä sairastua myyräkuumeeseen. Olin kuitenkin elänyt koko lapsuuteni ja nuoruuteni maatilalla, tonkinut vaikka missä ja välillä maistellut salaa eläinten rehujakin.

Netistä luin, että usein tartunta saadaan asumusten ulkorakennuksista hengittämällä myyrän eritteiden saastuttamaa pölyä. Minun kohdallani se pöly ei tullut ulkorakennuksesta, vaan tunkkaisesta kuusipuskasta.

Myyräkuume ei tartu

Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta, ja silloin diagnoosin saatuani pelkäsin tartuttaneeni myyräkuumeen heihin ja vaimooni. Lääkäri kuitenkin kertoi, ettei tämä ole tarttuva tauti.

Kun kerroin töissä myyräkuumeestani, oli mielenkiintoista kuulla, että yksi meidän valtuuston varapuheenjohtajista oli sairastanut aiemmin saman taudin.

Uusia verikokeita ei enää tarvittu sen jälkeen kun oireet helpottivat. Pikkuhiljaa pystyin taas tekemään töitä täysillä. Muutaman viikon kuluttua samana syksynä palasin myös takaisin raivaushommiin.

Yksi hyvä juttu myyräkuumeen sairastamisessa on: se, etten voi enää koskaan saada samaa tautia. Olen siis immuuni myyräkuumeelle.”

Lue myös: Voiko kaupunkilainen saada myyräkuumeen tai jänisruton?

Voima­varani: Metsänraivaus rentouttaa

© Jussi Partanen

”Parasta on sellainen tekeminen, jossa vaaditaan täydellistä keskittymistä hetkeen tässä ja nyt. Metsän raivaaminen on juuri sellaista, sillä jos ajattelet muuta, raivaussaha on polvessasi. Nautin myös suunnistuksesta, kesistä maaseudulla ja kalastusretkistä poikieni kanssa.”