Timo sai hylkeenpyyntireissun jälkeen polttavan kivun – Sietämätön hyljesormi oli jäädä lääkäriltäkin tunnistamatta

Timo Lehtonen käsitteli hyljettä ilman suojakäsineitä tutkimusnäytteiden ottoa varten. Pari viikkoa sen jälkeen pikkurilli alkoi turvota ja tulehdus levitä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Timo Lehtosen oikea pikkurilli on edelleen hieman kippurassa hyljesormi-sairauden jälkeen. Hän on onnellinen, että sairaudesta ei jäänyt muita pysyviä merkkejä.

Timo Lehtonen käsitteli hyljettä ilman suojakäsineitä tutkimusnäytteiden ottoa varten. Pari viikkoa sen jälkeen pikkurilli alkoi turvota ja tulehdus levitä.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Vuosituhannen alussa himankalainen Timo Lehtonen, 67, lähti kylän muiden miesten kanssa perinteiselle hylkeenpyyntireissulle. Tarkoituksena oli pyytää muutama yksilö Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tutkimuskäyttöön. Kotona Timo erehtyi kuitenkin nylkemään hylkeen ilman suojakäsineitä – siitä seurasi kivulias hyljesormi.

Pikkurilli kipeä ja turvonnut

”Tutkimusnäytteiden ottoa varten hylje täytyy nylkeä, eli sen nahka otetaan pois. Sen jälkeen tutkittavat osat irrotetaan.

Hylkeellä on paksu rasvakerros, eikä homma ole aina kovin helppo. Siinä vaiheessa luultavasti otin suojakäsineet pois.

Näytteidenoton jälkeen jatkoin normaalia elämääni kiinteistönhoitajana. Hylkeenpyynti ei ole minulle työtä, vaan vanha perinne. Haluan pitää yllä rannikkokalastajien tapaa käydä keväisin hylkeenpyynnissä.

Pari viikkoa myöhemmin oikea pikkurillini alkoi kuitenkin vihoitella. Aluksi se oli vain kipeä, mutta vähitellen se alkoi myös turvota. Ajattelin, että se menisi itsekseen ohi.

Kipu kuitenkin vain paheni, ja vähitellen myös turvotus alkoi laajeta nimettömään sormeen ja siitä koko käteen. Ymmärsin, että jokin oli pahasti vialla, ja varasin ajan lääkärille.”

Hyljesormi on bakteerin aiheuttama myrkytys

”Lääkäri arveli, että kyseessä oli jonkin bakteerin aiheuttama tulehdus ja määräsi sen hoitoon antibioottia. Aloin ottaa lääkkeitä ohjeiden mukaan, mutta viikossa kipu vain yltyi ja koko käsi paisui kyynärpäähän asti.

Onneksi satuin lukemaan silloin Metsästäjä-lehdestä jutun hyljesormi-nimisestä sairaudesta.

Kyseessä on bakteerin aiheuttama myrkytys, jonka ihminen voi saada hylkeistä. Tauti tarttuu yleensä hylkeen puremasta tai ihokontaktista silloin, kun kädessä on haava tai naarmu. Muistin, että minulla oli ollut pikkurillissä pieni haava hylkeen käsittelyn aikaan.

Varasin uudelleen ajan lääkärille, jossa kerroin lukemastani lehtijutusta.

Hyljesormi on hyvin harvinainen sairaus, eikä lääkäri ollut koskaan kuullutkaan siitä. Onneksi hän otti asian tosissaan ja soitti Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan vielä samana päivänä. Sieltä annettiin tarvittavat hoito-ohjeet.

Sairauteen auttaa vain yksi tietty antibiootti, ja sain siihen reseptin.”

Viikkojen sairausloma ja säteilevä kipu

”Aloin ottaa lääkettä, jolloin käden turvotus alkoi laskea muutamassa päivässä. Kipu sen sijaan jatkui siitä huolimatta.

Se tuntui hyvin polttavalta, kuin kädessä olisi ollut tuore palohaava. Ainoa keino helpottaa sitä oli pitää kättä kylmän juoksevan veden alla. Kun otin käden pois vedestä, kipu alkoi säteillä joka puolelle kehoon. Jouduin olemaan monta viikkoa sairauslomalla, enkä pystynyt tekemään juuri mitään.

Vasta parin viikon päästä kipu alkoi lieventyä, ja noin kuukauden päästä se oli kokonaan poissa. Käsi parani muuten ennalleen, mutta pikkusormen ensimmäinen nivel on edelleen vähän kippurassa.”

Lue myös: Älä silitä hyljettä tai suloista kuuttia! Kivulias traanimyrkytys on saanut hylkeenpyytäjät jopa lyömään kirveellä sormensa irti

Tässä ja nyt

”Hylkeenpyynnissä olen ollut mukana jo 1960-luvun lopulta lähtien. Vaikka hylkeet ovat söpön näköisiä, ne ovat myös vahinkoeläimiä, jotka haittaavat kalastusta. Ne käyvät usein kalastajien verkoilla syömässä. Kantoja on pakko rajoittaa, jotta ne eivät pääse lisääntymään liikaa.

Hylkeenpyynnissä olen ollut mukana joka vuosi sairauden jälkeenkin. Nykyään olen käsittelyssä entistä tarkempi, ja käytän aina suojakäsineitä. On myös rauhoittavaa tietää, että hyljesormea voidaan hoitaa tehokkaasti.

Joskus 50-luvulla hylkeenpyytäjiä oli vielä paljon enemmän, ja myös sairaus oli paljon yleisempi. Silloin moni joutui katkaisemaan koko sormen, koska kipu yltyi niin kovaksi. Itse olen kiitollinen siitä, että lääkehoito tehosi hyvin.”

X