Elokuva-arvio: Kaunis poikani kertoo painavan tarinan isästä ja huumeriippuvaisesta pojasta

Belgialaisen Felix van Groeningenin ohjaus kuvaa, miten teinistä täysi-ikäiseksi varttuvan pojan metamfetamiiniriippuvuus vaikuttaa hänen koko perheeseensä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Belgialaisen Felix van Groeningenin ohjaus kuvaa, miten teinistä täysi-ikäiseksi varttuvan pojan metamfetamiiniriippuvuus vaikuttaa hänen koko perheeseensä.
Teksti: Milla Olkkonen-Lind

Draama perustuu isän ja pojan, David ja Nic Sheffin, omaelämäkerrallisiin muistelmateoksiin. Kaunis poikani tavoittaa riippuvuudesta irti pyristelyn ja yhä uudelleen retkahtamisen pitkän prosessin, mutta ennen kaikkea addiktin läheisten huolen ja hädän.

Steve Carell taitaa vakuuttavasti vakavan roolin Davidina, eikä Timothée Chalamet jää Nicinä kakkoseksi. David ajelee pitkin kaupunkia poikaansa etsien ja janoaa tietoa. Hän tivaa käytön syitä myös Niciltä, mutta kovinkaan syvällisesti ei pysähdytä pohtimaan riippuvuuden taustoja.

Vaikka elokuva koskettaa, on se myös kääräisty hollywoodmaiseen pumpuliin – sellaisissakin kohdissa, joissa Chalamet toikkaroi uskottavasti päihtyneenä tai vieroitusoireiden riivaamana. Elokuvalla on painava sanoma, minkä vuoksi se olisi voinut olla rosoisempikin.

Musiikkina soi niin suomalaista Pan Sonicia kuin Nirvanaakin.

****

Kaunis poikani, keskiviikko 15.2. klo. 23.05, Teema & Fem

Lue myös: Poliisina Tom Packalén näki huumemaailman arjen, poliitikkona hän haluaa valvotut tilat huumeiden käyttäjille: ”Sijoittaminen on kaupunkien asia”

X