Linda Lampenius alkoi työstää elämäkertadokumenttiaan jo 26 vuotta sitten – ”Mietin, miten näin paljon voi tapahtua pienelle Lindalle Suomesta”
Linda Lampeniuksen elämäkertadokumentissa yhdistyvät vanhat arkistomateriaalit ja tuoreet haastattelut. Peter Nygårdin kanssa käyty oikeustaistelu laittoi dokumenttihankkeen vuosiksi jäihin.
Linda Lampenius on jättänyt vastoinkäymiset taakseen. Hän asuu Ruotsissa yhdessä aviomiehensä Martin Cullbergin ja pariskunnan kahden yhteisen lapsen kanssa ja on on kysytty klassisen musiikin esittäjä.
Tätä dokumenttisarjaa Linda Lampenius alkoi tehdä jo 26 vuotta sitten.
”Seisoin vuonna 1997 Andrew Lloyd Webberin linnan pihalla, ja näyttelijä Rowan Atkinson tuli kysymään, lähtisinkö ajelemaan hänen McLaren-autollaan. Jenkeissä minua odottivat Fame L.A. -sarjan ja Playboyn kuvaukset. Mietin siinä, että miten näin paljon voi tapahtua pienelle Lindalle Suomesta. Ajattelin, että tästä pitäisi tehdä dokumentti”, Lampenius kertoo.
Jo aiemmin Lampenius oli tallentanut elämäänsä kalentereiden ja valokuvien lisäksi videoihin, joiden kuvaamista hän jatkoi dokumentti-idean keksittyään.
”Kuvasin satoja tunteja. Sitten tuli Nygård”, Lampenius huokaa.
Julkinen anteeksipyyntö ja salassapitosopimus
Liikemies Peter Nygård haastoi Lampeniuksen oikeuteen kunnianloukkauksesta, koska tämä oli kertonut julkisuudessa kokemuksistaan Nygårdin vieraana. Laajasti uutisoitu oikeustaistelu päättyi, kun Lampeniuksen rahat loppuivat. Hän suostui sopimaan asian Nygårdin kanssa.
Vuonna 2001 solmittuun sopimukseen kuului julkinen anteeksipyyntö ja salassapitosopimus.
”Tuli määräys, että en saa puhua mistään, en myöskään manageritoimistostani, sillä hän oli siinä osakkaana. Ymmärsin, että en siis voi tehdä dokumenttiani. Raahasin kaikkea siihen asti kertynyttä materiaalia isoissa kasseissa, kun muutin maasta toiseen. Niitä säilöttiin eri kaapeissa, kassakaapeissa, sängyn alla, ties missä”, Lampenius muistelee.
Linda ja Peter Nygård Los Angelesissa. © MTV Oy / Wille Wilenius
Postia New York Timesilta
Huhtikuussa 2019 Lampenius sai sähköpostia New York Times -lehdestä.
”Meili tuli rikostoimittajanaiselta, yhdeltä niistä, jotka starttasivat #metoon. Hän oli tekemässä juttua Nygårdista kanadalaisen kollegansa kanssa. ’Olemme haastatelleet 90 naista, ja suurin osa on kertonut raiskauksista. Nyt haluaisimme kuulla sinun tarinasi’, toimittaja kirjoitti. Luulin ensin, että se on Nygårdin ansa. Pelkäsin häntä vielä silloin niin paljon.”
Lampenius selvitti juristipuolisonsa Martin Cullbergin kanssa toimittajien taustoja, ennen kuin uskalsi vastata sähköpostiin.
”Onneksi jatkoin keskustelua toimittajien kanssa. Ymmärsin, että se mies tulee päätymään telkien taakse. Se oli vapauttava hetki, yksi suurimmista käännekohdista elämässäni. Ja samalla ymmärsin, että nyt voin tehdä dokumenttini”, Lampenius sanoo.
Lopputulos hermostutti
Lampenius alkoi keräillä eri paikkoihin kertynyttä aineistoaan. Äiti ja ystävätkin olivat tallentaneet lehtileikkeitä ja muuta materiaalia hänen uransa varrelta.
Neuvoteltuaan kolmen tuotantoyhtiön kanssa Lampenius päätyi yhteistyöhön Moskito Televisionin kanssa. Hän alkoi kesällä 2020 käydä videomateriaalejaan läpi ohjaaja Sarri Schonertin kanssa.
”Sarri myös haastatteli 20 eri ihmistä. Minä en tiennyt, mitä he sanoivat, ennen kuin näin valmiin dokumentin toukokuussa. Silloin hermostutti”, Lampenius kertoo nauraen.
”Loppuvaiheessa mukaan tuli myös ohjaaja Viivi Huuska, joka toi dokumentin tänä vuonna kuvattuihin osuuksiin nuorta näkemystä. Hänen ansiostaan minulla esimerkiksi on haastatteluissa suunnittelija Anni Ruuthin kauniit vaatteet.”
”Niin julma ihminen”
Ohjaaja Schonertin käsittelyssä Lampeniuksen elämäntarinasta muotoutui neliosainen dokumenttisarja, jonka jokaisella jaksolla on oma teemansa. Ensimmäisessä jaksossa käsitellään sitä, kuinka Lampeniuksesta rakennettiin ilmiö, toisessa keskitytään hänen uraansa viulistina ja kolmannen teemana on Playboy.
Neljännen jakson nimi on Totuus. Siinä Lampenius palaa Peter Nygårdin tapaukseen, jonka taustoja on valotettu jo aiemmissa osissa.
Lampenius sanoo, ettei voi koskaan unohtaa epämiellyttäviä kokemuksiaan Nygårdin kanssa.
”Kyseessä on niin julma ihminen. Hän on pilannut minun urani, terveyteni ja elämäni. Välillä tuntui, ettei siitä kaaoksesta ole mitään tietä ulos, ja kaikkein kamalinta oli, että äitini ja isäni voivat silloin niin huonosti. Äitini sortui uudelleen alkoholin ja pillereiden väärinkäyttöön, joka oli ollut pahin asia lapsuudessani.”
Linda esittelee iltalehdelle toimittamaansa tiedotetta. © MTV Oy / Moskito Television
Ohjat omissa käsissä
Lampenius päätyi alun perin Nygårdin vieraaksi, koska hänet oli asemoitu julkisuudessa seksikkään nuoren naisen rooliin. Julkisuusmylläkkä hänen ympärillään alkoi vuoden 1996 Jussi-gaalasta, ja Lampeniuksesta tuntui, että ohjat karkasivat nopeasti hänen omista käsistään.
”Nyt minusta tuntuu, että ohjat ovat taas minun käsissäni, että minä ohjaan ja minä päätän. Kun Nygård vangittiin, tiesin, että nyt voin ruveta tekemään elämässäni mitä tahansa”, Lampenius sanoo.
”Minulle tapahtuu nyt paljon, ja olen todella iloinen siitä, että minulle tapahtuu nimenomaan Suomessa: konsertteja, tämä dokumentti ja kirjani pokkariversion julkaisu. Mitä enemmän projekteja minulla on, sitä onnellisempi olen, sillä teen nykyisin vain niitä töitä, joita rakastan.”
Suu kiinni, bimbo
Linda-dokumenttisarja nostaa esiin 1990-luvun rakenteellisen naisvihan, jota myös Pamela Anderson käsitteli elämäkertadokumentissaan. Jos kaunis nuori nainen saatiin kerran pukeutumaan kuvauksissa ahtaisiin vaatteisiin, seksikkyydestä tuli hänen päätyönsä ja kenellä tahansa oli lupa kommentoida häntä.
”Elimme silloin aikaa, jolloin naisten haluttiin olevan hyvännäköisiä bimboja ja suu kiinni. Emme me itse saaneet sanoa mitään”, Lampenius sanoo.
Hän mainitsee esimerkkinä vierailunsa Minä ja Sarasvuo -ohjelmassa 1996.
”Sarasvuo spiikkasi minut sisään: ’Hyvät naiset ja herrat, ja aivan erityisesti herrat. Tällä kertaa hän tulee, ikävä kyllä, täysissä pukeissa.’ Ei siihen voinut sanoa mitään. Jos jotain tuollaista tapahtuisi tänä päivänä, kävelisin ulos. Tai sitten kysyisin toimittajalta, että mitä ihmettä sinä juuri sanoit, sinä saat tämän vuoksi potkut”, Lampenius toteaa.
”Teimme kyllä myöhemmin yhteistyötä Jarin kanssa. Soitin hänen luennoillaan viulua, ja kävin hänen kotonaankin ja juttelimme elämästä. Mutta ohjelmassaan hän teki noin, koska silloin sai tehdä noin.”
Toisena esimerkkinä Lampenius muistaa Nyt-liitteen jutun, jossa häneltä kysyttiin ”vitsikkäitä” kysymyksiä.
”’Luettele 10 viimeisimmän poikaystäväsi nimet. Mikä seuraavista myy parhaiten: uudet silikonit, uusi poikaystävä vai anoreksia?’ Tällaisia kysymyksiä, Helsingin Sanomissa. Se oli sitä aikaa.”
Lähteenä jutussa on käytetty myös Linda Lampeniuksen omaelämäkertaa Kesytön elämäni (Otava, 2021, suomennos Jaana Nikula ja Arja Gothóni).
Linda, torstai 12.10. klo. 21.00, MTV3