Pieleen mennyt historia -podcastissa tarkastellaan kehityksen kääntöpuolta – ”Aina on löytynyt hetki, jolloin ihmiskunta olisi voinut valita toisin”
Pieleen mennyt historia on toimittaja Jussi Nygrenin yritys ymmärtää historiassa toistuvia ilmiöitä.
Toimittaja Jussi Nygren luotsaa Pieleen mennyt historia -podcastia jo kuudennelle kaudelle.
”Tässä sarjassa tarkastelemme sitä roihuavaa roskistulipaloa, joka on ihmiskunnan historia. Tämä ilmiö, jota joskus kutsutaan edistykseksi, on todellisuudessa ollut tauoton marssi kohti yhä suurempaa kaaosta ja mielipahaa. Nyt kysynkin, miksi ja milloin kaikki alkoi mennä päin persettä, ja mikä tärkeintä, ketä voimme syyttää?”
Tällä juonnolla alkaa jokainen Pieleen mennyt historia -podcastin jakso, jossa toimittaja Jussi Nygren tarkastelee ilmiö kerrallaan ihmiskunnan kipukohtia ja kehityksen kääntöpuolia.
Yle Areenasta löytyvä ohjelmasarja sai alkunsa, kun Nygren halusi sekä ymmärtää historiassa toistuvia ilmiöitä. Podcastin uusin, järjestyksessään kuudes kausi alkaa 23. tammikuuta.
Ihmiskunnan kehityksellä on aina kaksi puolta, ja Nygrenin mukaan tässä sarjassa keskitytään negatiivisiin puoliin. Jokaisessa jaksossa mietitään, mitkä ovat olleet ne ratkaisevat hetket, jolloin asiat ovat ottaneet ihmiskunnan kannalta huonon käänteen. Se on riemastuttavan erilainen, huumori lähentelevä lähestymiskulma yhteiskunnallisiin kulminaatiopisteisiin.
”Tämä äärimmäisen negatiivinen käsittelytapa on osoittautunut hedelmälliseksi, sillä aina on löytynyt hetki, jolloin ihmiskunta olisi voinut valita toisin. Tavoite on luoda kokonaiskäsitystä siitä, miten kehitys on kulkenut ja tuonut tullessaan”, Nygren kertoo.
Vuosilukujen taakse
Historian perusopetus on Suomessa ollut sitä, että opetellaan sotien syttymis- ja rauhansopimusten allekirjoitusvuosia. Todellisuudessa Pähkinäsaaren rauhan vuosilukua oleellisempaa ja mielenkiintoisempaa on tämän podcastin tavoin pohtia sitä, miksi rajat kulkevat siellä missä kulkevat ja ennen kaikkea sitä, mitä rajat ovat ja mikä on kansallisvaltio.
Useimmissa sarjan jaksoissa kuullaan asiantuntijana historian opettaja Lasse Hongistoa, mutta miesten välinen pohdiskelu ei jumiudu kuivaan akateemisuuteen, vaan poimii jatkuvasti historiasta eläviä esimerkkejä.
”Pyysin Lassea ohjelmaan mukaan, sillä hän on paitsi hurmaava tyyppi, myös arvostettu opettaja. Lassella on taito selittää ilmiöitä ymmärrettävällä ja innostavalla tavalla.”
Tähän saakka podcastin jaksojen nimiä ovat olleet muun muassa Kansallisvaltio – ihmiskunnan verisin keksintö?, Miten palkkatyö alkoi hallita ihmisen elämää?, Masennus on aivojen reaktiohulluun maailmaan, jossa elämme ja Olemmeko tyhmempiä kuin kivikauden ihmiset?
Lisäksi Pieleen mennyt historia on käsitellyt muun muassa talouskasvua ilmiönä, joka ihmiskunnan kannalta oli monin tavoin virhe ja synti. Varsinainen asiasisältö ei kuitenkaan ole tuonut Nygrenille kiihtynyttä palautetta, jonkin verran valitusta on sen sijaan tullut siitä, että ohjelman introssa mainitaan sana perse.
”Kun ohjelma lähetettiin myös Yle Puheen radiokanavalla, se on tavoittanut sellaisiakin kuulijoita, joita kieliasu ei ole miellyttänyt.”
Tarjolla työttömyyden historiaa
Yksi uuden kauden jaksoista käsittelee työttömyyden historiaa ja sitä, miksi työttömiin suhtaudutaan niin kuin kulloisenakin aikana suhtaudutaan. Vaikka nykyajan julkisessa keskustelussa työttömiä syyllistetään usein omasta tilanteestaan, on historiassa heitä kohtaa oltu paljon jyrkempiäkin. Nygren kertoo, että entisaikoina työttömyyteen on suhtauduttu välillä laittomuutena, mutta aina kuitenkin syntinä.
Kun ihmiskunta siirtyi maanviljely-yhteiskunnasta teolliseen aikaan, murroksessa syntyi ensimmäisen kerran valtavasti työttömyyttä, jonka takana oli teknologinen murros. Siitä alkanut työttömyyden ilmiö on jäänyt voimaan ja työttömistä on tullut yhteiskunnan pysyvä osa.
Kyseisessä jaksossa esitellään sitäkin, miten työttömyyden ongelmaa on eri aikakausina pyritty ratkomaan.
”Aika pitkään työttömyys nähtiin sellaisena ongelmana, että valtio kehitti työttömille väkisin jotain työtä. Katsottiin, että mitkä tahansa turhatkin lapiohommat olivat parempia kuin työttömyys.”
Pieleen mennyt historia, Yle Areena