Jorma Uotisen pitkä joulunperinne ei enää jatku – ”Olen pohtinut, pitäisikö minun laittaa jouluaatoksi pystyyn tällainen pukkipalvelu”

Jorma Uotinen viettää joulua lähipiirinsä kanssa. Uotisen monivuotinen pesti Hyrsylän mutkan pukkina katkesi pitkäaikaisen ystävän, Aira Samulinin kuolemaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jorma Uotinen viihtyi vuosia häjyn pukin roolissaan.

Jorma Uotinen viettää joulua lähipiirinsä kanssa. Uotisen monivuotinen pesti Hyrsylän mutkan pukkina katkesi pitkäaikaisen ystävän, Aira Samulinin kuolemaan.
Teksti:
Linda Martikainen

Tanssilegenda Aira Samulinin perinteinen Hyrsylän Mutkan joulujuhla tuli tänä vuonna päätökseen Samulinin kuoltua kunnioitettavassa 96 vuoden iässä. Samulinin ystävä, tanssitaiteilija-koreografi Jorma Uotinen tapasi viettää joulunsa Hyrsylän Mutkassa aina 80-luvun alusta alkaen useimmiten yhdessä entisen puolisonsa Helena Lindgrenin ja hänen Niklas-poikansa kanssa. 

”Usein mukana oli myös Airan poika Jari perheineen. Ystävien joulumme alkoi saada muotonsa niihin aikoihin. Ja kun Aira ei jaksanut enää lähteä Hyrsylään, vietimme joulua minun luonani”, Jorma Uotinen muistelee. 

Mannekiinit ja tanssinopettajat Aira ja Jari Samulin tanssivat vuonna 1973.
Mannekiinit ja tanssinopettajat Aira ja Jari Samulin tanssivat vuonna 1973. © Kari Rainer / Museovirasto

Häijyn pukin paluu – ”Aikuisille annettiin keppiä!”

Jorma Uotinen ei ole perinteinen jouluihminen, mutta hänen roolinsa Hyrsylän Mutkan joulupukkina ehti tulla monelle tutuksi. 

”Olin siellä aina häijynä pukkina. Se tarkoitti sitä, että kakarat saivat kuulla kunniansa. Lapset laitettiin esiintymään, niiaamaan ja laulamaan joulupukille. Ja aikuisille annettiin keppiä!”

Häijyn joulupukin rooli sopi Uotiselle niin hyvin, että hän on miettinyt, pitäisikö roolia vielä jatkaa. 

”Olen pohtinut, pitäisikö minun laittaa jouluaatoksi pystyyn tällainen pukkipalvelu. Tuhat euroa kerta! Mutta en ole vielä tätä yritystoimintaa lähtenyt tekemään”, Uotinen nauraa. 

Hyrsylän Mutkan joulujuhlassa kävi paljon ihmisiä, joita kaikkia Uotinen ei suinkaan tuntenut. 

”Airalla kun oli niin laaja ystäväpiiri.”

Nyt edessä on kuitenkin Uotisen ensimmäinen joulu ilman Airaa. Läheisen ystävän poismenoon Uotinen suhtautuu hyvin pragmaattisesti, elihän Aira pitkän ja hienon elämän.

”Harva meistä edes pääsee sinne asti! Aira sai elää intensiivisen ja pitkän elämän. Sen ikäisenä ihmisen kuuluu jo kuollakin, niin se vain on”, Uotinen sanoo. 

Lue myös: Huumori yhdisti ystäviä – Jorma Uotinen vietti Aira Samulinin kanssa joulut ja juhannukset: ”Aira pyysi, että olisin hävytön ja ilkeä joulupukki”

Jorma Uotinen ja Aira Samulin
”Aira nauroi paljon ja oli hyvä kertomaan vitsejä”, Jorma Uotinen kuvailee edesmennyttä ystäväänsä. © Tiia Ahjotuli

Joulu lähipiirin kesken

Tänäkin jouluaattona Jorma Uotisen luokse tulee ihan vain lähipiiri, ainakin Helena, Niklas ja maskeeraaja Tuija Luukkainen sekä varmaankin Jorman pitkäaikainen ystävä Désirée.

Jouluna monelle on tärkeintä viettää aikaa lähimmäisten kanssa, ja se toteutuu myös Uotisen joulussa. Laulaja-maskeeraaja Helena Lindgrenin kanssa Uotisella on liki elämänpituinen historia, eikä heidän yhteinen ajanviettonsa ole juhlapäivistä kiinni.

”Mehän tapaamme lähes joka päivä muutenkin. Käytän Helenasta nimitystä elinkautisystävä. Saatte tulkita sitä, miten haluatte”, Uotinen hymyili.

Lue myös: Jorma Uotisen ja Helena Lindgrenin suhde oli täynnä intohimoista rakkautta, ristiriitoja – ja petturuuttakin

Helena Lindgrenin ja Jorma Uotisen rakkaustarina
Helena Lindgren ja Jorma Uotinen olivat vuonna 1984 aikansa kiinnostavimpia pareja.  © Kari Hautala / Otavamedia

Pakoton, yhteinen ajanvietto ei myöskään tarvitse jouluaattona lahjoja.  

”Ei tässä iässä mitään lahjoja laitella. Jos kynttilä sytytetään, niin se on jo hyvä!”

Uotinen on aina viettänyt joulun Suomessa. Vaikka joulua Uotinen ei juuri kotiinsa rakennakaan, hankki hän viime jouluna kuitenkin jotain, jota hänellä ei ole yli 20 vuoteen ollut, nimittäin joulukuusen.

”Asun Töölöntorin vieressä, ja päätin silloin hakea torilta kuusen, kun minulla oli huoneistossa sopiva kohta sille. Siitä kun vain tulee sitä roskaa. Niitä neulasia saa keräillä sitten vielä pääsiäisenäkin.”

Kattaus kuntoon

Jouluaattona ystävykset kohottavat ensin joko glögimukit tai samppanjalasit. Puheita ei pidetä, mutta pian katetaan pöytä sen mukaan, mitä kukakin on tuonut. Jouluaaton menu rakentuu nyyttikestit-hengessä.

”Sinappisilakat on sellainen, mitä minä aina vaadin. Minun jouluni muodostuu sinappisilakoista ja keitetyistä perunoista. Jotain muuta kalaa ja mätiä on usein myös. Désirée tuo muutaman siivun kinkkua, mutta mitään paksuja laatikoita ei meillä ole.” 

Jälkiruokakin on Uotisen joulupöydässä varsin simppeli. 

”Ostan varmaan joulupitkon, niin siitä saa jokainen lohkaista oman pullapalan. Että siinä se on”, Uotinen nauroi.

Joulupöydän kattauksesta Uotinen sen sijaan on tarkka. Sen täytyy olla ihan millilleen. 

”Hyvä, etten mittanauhan kanssa asettele kaikkia paikoilleen. Niklaksen 15-vuotias poika on myös äärettömän tarkka kattauksessa. Hän tykkää myös kaunokirjoituksestakin, joka on todella hieno piirre! Minusta se on todella arvostettavaa näinä aikoina, kun allekirjoituksetkin voidaan tehdä sähköisesti.” 

Kuplivasti uuteen vuoteen

Joulu on Uotiselle yksi vuoden tapahtuma muiden joukossa. Sen kummempaa painoarvoa sillä ei juhlana juurikaan ole.

”Ihan niin kuin pääsiäinen, juhannus ja vappukin. Niputan ne samaan.” 

Joulun sijaan Uotinen juhlii näyttävästi uuttavuotta.

”Uudenvuodenaattona minulla on oma vastaanotto. Se on listallani ehdottomasti tärkeämpi kuin joulu. Kutsun luokseni vieraita uudenvuodenyönä. Tilaisuus alkaa luonani puoli yhdeltätoista ja se päättyy kuudelta aamulla. Jokainen saa tulla, milloin tulee. Tarjoan samppanja-hernekeittoa, ja ovikoodi on Veuve Clicquot!” 

Lue myös: Jorma Uotinen ei vello murheissa, vaikka arki on yllättänyt rajustikin – ”Nuoruuden halvaantuminen on ollut suurin käännekohtani”

X