Myös akvaariokalat kärsivät ylijalostuksesta – Näyttävät evät, pullottavat silmät, erikoiset sävyt: ”Ihminen on aika kekseliäs ja armoton”
Ympäristöbiologi Markus Dernjatinin mukaan Suomessa ei yhtä helposti hankita ylijalostettuja akvaariokaloja kuin muissa maissa.
"Kala on hiljainen kärsijä", sanoo Markus Dernjatin.
Akvaariokalat kärsivät koirien tapaan ylijalostamisen seurauksista. Kalojen kohdalla jalostamiseen ja niiden ulkonäön muokkaamiseen liittyy ympäristöbiologi Markus Dernjatinin mukaan hyvin julmia piirteitä.
”Akvaariokalojen kohdalla jalostamisessa mennään vähän pidemmälle (kuin muiden eläinten), sillä kalalla ei valitettavasti ole samanlaisia oikeuksia kuin karvaisilla eläimillä”, Markus Dernjatin sanoo.
Ylijalostamisen tuotosta ovat esimerkiksi näyttävät, suuret evät, joilla kalan on vaikeaa uida sekä pullottavat silmät, joilla eläin pystyy katsomaan vain suoraan ylöspäin.
”Joitain akvaariokaloja on jalostettu niin pitkälle, että ne hädin tuskin pystyvät liikkumaan ja kärsivät selkärangan epämuodostumista. Kala saattaa joutua makaamaan akvaarion pohjalla, jolloin sen iho rikkoutuu helposti ja altistuu helpommin infektioille”, ympäristöbiologi sanoo.
Tällaiset kalat on jalostettu risteyttämällä tiettyjä ominaisuuksia omaavia kaloja keskenään, jolloin halutut ominaisuuden voimistuvat kalojen jälkeläisissä.
Hyvin sairaiksi jalostettuja kaloja myydään harvemmin Suomessa. © iStock
Kaloihin injektoidaan polttiaisten pigmenttejä
Jalostamisen lisäksi akvaariokaloja muokataan monin eri tavoin. Oranssin ja valkoisen värisiä kultakaloja saadaan repimällä elävältä kalalta suomuja irti, ja uittamalla eläintä sen jälkeen antibioottiliemessä. Tällöin suomustettu kohta kalan ihosta muuttuu valkoiseksi.
Transgeenisiin kaloihin on puolestaan siirretty polttiaisen, korallin tai meduusan fluorisoivia pigmenttejä, jolloin kala muuttuu erikoisen väriseksi.
”Ihminen on aika kekseliäs ja armoton. Kalat ovat hiljaa, eivätkä valita. Niiden kasvojen ilmeet ei muutu, kun niitä kiusataan”, kuvailee Dernjatin.
Sidoksissa kulttuuriin
Markus Dernjatinin mukaan Suomessa ylijalostetuille kaloille ei ole samanlaista kysyntää kuin muissa maissa.
Tämä johtuu akvaarioharrastajien vähyyden lisäksi kulttuurista. Esimerkiksi Aasiassa näyttävä kala on statussymboli, joten erikoiset kalat käyvät paremmin kaupaksi.
Ympäristöbiologin mielestä Suomessa jalostettujen kalojen myynnissä mennään hyvän maun rajoilla.
”Viime kädessä jää eläinkauppiaan vastuulle, mitä hän myy.”
Dernjatin ajattelee, että kalojen kärsimystä pitkässä juoksussa voidaan vähentää vastuullisten eläinkauppojen lisäksi lainsäädännöllä sekä ihmisten valistamisella.
”Eihän siitä ole kauaa, kun ajateltiin yleisesti, että eihän kala tunne kipua tai niillä ei ole tiettyjä tarpeita. Valistamisella saadaan tilannetta parannettua, mutta jos sitä ei tee koko ajan, niin asiat taas unohtuvat.”
Henrietta-kilpikonna on ollut karkumatkalla useasti. © Reetta Paavilaisen kotialbumi