Vieraan vallan toimijoista ei havaintoja – Droonien uhka otetaan nyt tosissaan Suomessa: ”On hyvä pitää silmät auki”
Norjassa ja Ruotsissa on tehty epäilyttäviä droonihavaintoja pitkin syksyä. Havainnot ovat lisääntyneet myös Suomessa, mutta viranomaisten mukaan syytä huoleen ei ole.
Droonin lennättäjän on aina ennen toiminnan aloitusta varmistettava aktiiviset alueet kieltojen- tai rajoitusten osalta.
Pohjolassa lähiaikoina havaitut droonit eli dronet ovat nousseet otsikoihin. Norjassa otettiin kiinni drooneja lennättäneitä venäläisiä ja Ruotsissa luvatonta droonitoimintaa on havaittu ainakin sotilasalueiden lähistöllä.
Suomessa Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti, että Nesteen Porvoon öljynjalostamon lentokieltoaluetta laajennetaan dronehavaintojen vuoksi. Aikaisemmin droonihavainnoista oltiin huolestuneita Länsi-Suomen poliisissa, mutta myöhemmin huolen kerrottiin olleen turha.
Drooneilla voidaan kuljettaa räjähteitä
Droonit ovat etäohjattavia miehittämättömiä ilma-aluksia. Perinteisiin radio-ohjattaviin lennokkeihin verrattuna droonien etu on hiljaisempi lentoääni ja se, että droonin saa lennätettäessä halutessaan pysymään vaikka lähes paikallaan.
Ukrainan sota on osoittanut, että droonit voivat olla myös vaarallisia.
”Niillä voidaan kuljettaa ja pudottaa räjähteitä, lentää suoraan kohteeseen, tehdä tiedustelua ja paljon muuta. Jos sodankäynnissä dronen torjunta on vaikeaa tai mahdotonta, niin sitä se on muutoinkin. Tämä on iso haaste kaikkialla maailmassa”, sanoo poliisin miehittämättömän ilmailun koordinaattori, ylikomisario Sami Hätönen.
Hän kuitenkin rauhoittelee, että Suomessa ei ole mitään syytä pelkoon tai huoleen.
Samaa kerrotaan kriittisen infrastruktuurin kansallista turvallisuutta valvovasta Suojelupoliisista eli Suposta.
”Suuri osa droonilennätyksistä on täysin aiheellisia, joten niistä ei ole syytä olla huolissaan. Poikkeavista havainnoista kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä voi ilmoittaa esimerkiksi poliisille”, Supon tiedotuksesta kerrotaan Seuralle.
Droonihavainnot ovat lisääntyneet Suomessa, mutta syytä huoleen ei viranomaisten mukaan ole. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Lakia lennättämisestä tiukennettiin vuoden alusta
Droonien lennättämisen säätelyä tiukennettiin vuoden alusta. Nykyään lennättäjiltä vaaditaan muun muassa lentolupaa, mikä käytännössä tarkoittaa hyväksyttyä teoriakoetta. Lisäksi EU-asetuksella rajoitetaan, minkä painoisella droonilla voi missäkin lentää.
Droonit on myös rekisteröitävä ja merkittävä. Kaikkein pienimpiin ja keveimpiin drooneihin ei rekisteröintiä tai lupakirjaa tarvita.
Kriittiseksi infrastruktuuriksi katsotaan yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät kohteet kuten esimerkiksi energiasektori, satamat, lentoliikenne ja lentokentät sekä erilaiset kriittiset tietojärjestelmät.
Suomessa esimerkiksi Presidentinlinnan ympäristö Senaatintorin kupeessa on lentokieltoaluetta, kuten myös presidentin ja pääministerin virka-asuntojen alue. Alueet on pysyvästi suojattu tiedustelun ja tietysti myös mahdollisten terrorihankkeiden estämiseksi.
Turvallisuusriski lentokentän alueella
Lentokentillä droonien lennättäminen on puolestaan kielletty ensisijaisesti sen tähden, että kentän alueella lennätettävät droonit muodostavat konkreettisen turvallisuusriskin nouseville ja laskeutuville lentokoneille.
Myös lakia poliisin roolista miehittämättömän ilmailun valvonnassa täsmennettiin hiljattain. Ilmailulakiin lisättiin muun muassa maininta, että poliisi valvoo miehittämätöntä ilmailua omalla tehtäväalueellaan liikenne-ja viestintävirasto Traficomin rinnalla.
Poliisin valvonta perustuu usein omiin tai yleisöltä tulleisiin havaintoihin sekä esimerkiksi erilaisiin yleisötapahtumiin.
”Miehittämättömän ilmailun valvonnan voi osittain rinnastaa muuhun poliisin liikennevalvontaan, mutta käytännössä poliisilla ei ole resursseja valvoa oma-aloitteisesti ja aktiivisesti miehittämätöntä ilmailua muulloin kuin edellä mainittujen tapahtumien yhteydessä tai pysyvillä rajoitusalueilla”, Sami Hätönen sanoo.
Havaintoja eri puolilta maata
Kysymykseen siitä, onko esimerkiksi jonkin vieraan vallan toimijan droonitiedustelu lisääntynyt Suomessa Ukrainan sodan tai toukokuisen Nato-hakemuksen jälkeen, ei Hätösen mukaan ole yksiselitteistä vastausta.
Hänen mukaan poliisille on tullut tietoa huolta herättävistä dronelennoista eri puolilta maata, mutta toistaiseksi tiedossa ei kuitenkaan ole mitään, mikä viittaisi vieraan valtion järjestelmälliseen vaikuttamiseen tai häirintään.
Myös se, miten paljon asiaa mediassa käsitellään, vaikuttaa ihmisten tekemien havaintojen määrään.
”Tässä maailmantilanteessa on hyvä pitää silmät auki, mutta samalla on vältettävä tarpeetonta pelon lietsontaa”, Sami Hätönen toteaa.
Pelkoon ei ole syytä
Ylikomisarion mukaan yksittäisillä droonilennoilla ei voida Suomessa aiheuttaa kuin lähinnä turhaa pelkoa, vaikka taustalla olisi joku vieraan vallan toimijakin. Poliisilla on lisäksi käytössään droonien valvontaan ja vaikuttamiseen tarvittavaa kalustoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä mahdollisimman tehokkaasti.
”Kerromme kyllä muuten avoimesti toiminnastamme, mutta tämä edellä mainittu tekninen suorituskyky on salassa pidettävää tietoa”, Sami Hätönen sanoo.
Suojelupoliisista muistutetaan, että suuri osa droonilennätyksistä on täysin aiheellisia, eikä niistä ole syytä olla huolissaan.
Lue myös: Hups, putosiko drone? Vakuutus kannattaa hankkia – tai lennättäjä korvaa kaiken