Länsi-Ukrainan Lviv suojaa sodalta historiaansa pakolaisaallon keskellä - Avustustyöntekijä Veli-Matti: ”Mielessä pyörivät mahdolliset ohjusiskut”
Länsi-Ukrainan Lviv on toistaiseksi välttynyt Venäjän sotatoimilta, mutta niihin varustautuminen on aloitettu. Ihmisten lisäksi myös kulttuurihistoriallinen perintö on vaarassa.
Länsi-Ukrainassa Lvivin matkakeskuksen aukiolle on pystytetty avustusjärjestöjen telttoja, joissa jaetaan ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita.
Länsi-Ukrainassa sijaitseva Lviv ja sen päärautatieasema ovat yksi Ukrainasta Venäjän aloittamaa sotaa pakenevien risteyskohdista. Pommitusten ja ilmahyökkäysten kohteeksi joutuneilta paikkakunnilta kaupunkiin tulvii pakolaisia, jotka pyrkivät Lvivin kautta rajalle ja edelleen turvaan Puolan puolelle.
Suomalainen Veli-Matti Meriko kumppaneineen auttoi ukrainalaisia pakolaisia Lvivistä Puolan Krakovetsin raja-asemalle kolmen vuorokauden ajan. Torstaina 10. maaliskuuta 45-paikkaisen bussin kyytiin ahtautui 60 pakolaista.
Monella oli takanaan jo pitkä matka.
”Eräs nainen oli seissyt 35 tuntia tungokseen asti täydessä junassa matkalla Lviviin”, Veli-Matti Meriko kertoo.
Rajan yli pyrkivät ovat suurimmaksi osaksi Venäjän pommitusten kohteeksi joutuneista kaupungeista, kuten Kiovasta ja Harkovasta.
”He ovat jo kokeneet sodan kauhuja”, Veli-Matti sanoo.
Monen Lvivissä junaan pyrkivistä matka on kestänyt jo useita vuorokausia. © Veli-Matti Meriko
Suurin pakolaisruuhka on Lvivin päärautatieasemalla, kun ihmiset eri puolilta Ukrainaa pyrkivät Puolan puolelle, © Veli-Matti Meriko
Lapsille iloa Spiderman-taskulampuista
Lvivin matkakeskuksen aukiolle on pystytetty avustusjärjestöjen telttoja, missä jaetaan ruokaa, vaatteita ja muita tarvikkeita. Veli-Matti Merikon seurue vei Puolan Punaiselle Ristille vauvojen ruokia, vaippoja ja naisten hygieniatarvikkeita.
Heillä on jaettavana myös 4000 kappaletta taskulamppuja, joista lapsille lahjoitetut Spiderman-lamput tuottivat suurta iloa.
”Ne nostivat hymyn lasten kasvoille koettujen traumojen jälkeen.”
Taskulampuista on ollut apua myös tarkistuspisteillä, joilla ukrainalaiset sotilaat tarkistavat liikenteessä kulkijoiden henkilöllisyyttä.
”Lahjoitimme laatikollisen taskulamppuja sotilaille ja he olivat todella tyytyväisiä. Muutenkin meihin suhtaudutaan ystävällisesti. Linja-autossamme oli Viron rekisteritunnukset ja ikkunassa Punaisen Ristin logo. Käytössäni oli kaksi kännykkää. Toisen taustaan olin liimannut Suomen lipun ja humanitäärisestä avustustyöstä kertovan englanninkielisen tekstin. Kun näytin sitä, kaikki nyökkäilivät ja näyttivät peukkua, että tervetuloa.”
Bussipysäkin mainostaulu kertoo karua kieltään sodasta. © Veli-Matti Meriko
Toistaiseksi rauhallista, mutta pommituksiin varustaudutaan
Lviv on toistaiseksi välttynyt Venäjän sotatoimilta, mutta niihin varustautuminen on aloitettu. Kaupungin historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintölistalla. Ihmisten lisäksi myös kulttuurihistoriallinen perintö on vaarassa.
Historiallisesti merkittäviä patsaita on kääritty suojamateriaaleihin ja kirkkojen ikkunoiden lasimaalauksia suojattu vanereilla. Rakennusten ikkunoiden suojaksi on kasattu hiekkasäkkejä pommien paineaaltoja vastaan.
© Kaupungissa varaudutaan pommi-iskuihin. © Veli-Matti Meriko
Veli-Matti Merikon mukaan tunnelma kaupungissa on silti rauhallinen.
”Kaupungissa on toistaiseksi turvallista. Paikalliset asukkaat elävät kuten ennenkin.”
Pakolaisten tulva näkyy matkakeskuksessa ja esimerkiksi siinä, ettei yösijaa ole helppo löytää. Tynnyreissä palaa tuli, jonka äärellä pakolaiset lämmittelevät iltaisin ja öisin. Veli-Matti ja hänen kumppaninsa ovat viettäneet viime yönsä hotellin sänkyvarastossa.
”Mutta jossain vaiheessa Lvivissä voi tulla kriisi. Mielestäni kaupunki kannattaisi evakuoida ennen iskuja.”
Huoli näkyy kasvoilla Lvivin kaduilla. © Veli-Matti Meriko
Myös siviilejä on ammuttu
Suomalainen Veli-Matti Meriko saapui Lviviin myöhään tiistai-iltana 8. maaliskuuta. Hän oli edellisenä viikkona tehnyt vapaaehtoistyötä pakolaisten hyväksi raja-seudulla Puolan puolella.
”Siellä avustustyö sujui jo hyvin. Halusin nähdä, on Ukrainan puolella hätä ja avuntarve”, hän sanoo.
Veli-Matin mukana Lvivissä oli kaksi suomalaismiestä ja Suomessa asuva, puolalainen lääkäri.
”Halusimme varustautua rajan toisella puolella lääkärin apua tarvitseviin, mahdollisesti haavoittuneisiin pakolaisiin.”
Veli-Matti kertoi heidän kohdanneen Puolassa rajan ylittäneen ukrainalaismiehen, jolla oli kolme ampumahaavaa. Ne oli sidottu, mutta vuotivat yhä.
”Hän oli vanha mies. En tiedä, mitä oli tapahtunut, mutta venäläisethän ampuvat myös siviilejä.”
Avustusjoukon mukana on muun muassa insuliinia ja nitroja. Ylimääräiset jätetään lähtiessä Puolan Punaisen Ristin käyttöön.
Lviv tarjoaa ruokaa ja avustustarvikkeita asukkailleen. © Veli-Matti Meriko
Halu auttaa on pelkoja suurempi
Veli-Matti Meriko sanoo suoraan, että Ukrainan puolelle meneminen pelotti.
”Mielessä pyörivät mahdolliset ohjusiskut.”
Vakuutusturvakin on kysymysmerkki.
”Olemme suurimmaksi osaksi omalla riskillä. Jos jotain tapahtuu, pistetään kolehti pystyyn.”
Halu auttaa oli silti pelkoja suurempi.
”Yksikin pelastettu on kaiken arvoinen. Mietin, miten kiitollinen olisin, jos olisin kolmen lapseni kanssa sodan keskellä ja joku meidät pelastaisi. Pöytä pitää kääntää aina toisin päin ja kuvitella itsensä sen toiselle puolelle.”
Perjantaina 11. maaliskuuta Veli-Matti palaa Puolan puolelle ja edelleen Viroon. Hän jatkaa vapaaehtoistyötä neuvonantajana.
”Olen yrittäjä, mutta koronapandemian vuoksi minulla ei ole ollut mahdollisuutta nostaa yrityksistäni palkkaa pitkään aikaan. Tarvitsen palkkatuloja perheen elättämiseen, joten nyt etsin työpaikkaa.”
Puolassa Medykan rajakylässä läheiset hyvästelevät sotaan lähtijöitä. Ukrainaa puolustavia vastaan rajalla tulee pakenevien siviilien virta. © Veli-Matti Meriko
Tetyana oli pakannut pakomatkalle perheelle vaatteita ja pari nyssäkkää ruokaa Oscarille ja Iidalle. © Kai Widell