Kasvosuojainten käyttösuositus voi tulla Suomeenkin – yhä useampi Euroopan valtio seuraa koronasodassa Aasian esimerkkiä
Seura selvitti, että suojainpakon esitaistelija Tshekki pärjää hyvin, kun sen koronalukuja vertaa Pohjoismaihin. THL:n pääjohtaja suosittaa suomalaisille kangassuojien käyttämistä julkisilla paikoilla viruksen torjumiseksi. Suomen virallinen linja on toinen, mutta se voi muuttua, arvioi toimittaja Jukka Heinonen.
Moni eurooppalainen oudoksuu aasialaisten tapaa suojata nenänsä ja suunsa virusten leviämisen torjumiseksi. Koronaepidemian myötä suhtautuminen kasvomaskeihin on kuitenkin muuttunut länsimaissa niin rajusti viime viikkoina, että on helppo povata myös virallisten suositusten ja määräysten elävän edelleen.
Reilu kaksi viikkoa haastattelin Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori Petri Lehenkaria. Aprillipäivänä julkaistussa jutussa hän suositteli Seurassa, että suomalaisten tulisi suojata kasvonsa kotikonstein kaupassa käydessään covid19-koronaviruksen torjumiseksi.
Kyse ei ollut pilasta, vaan perusteellisesti harkitusta kannanotosta. Lehenkari oli perehtynyt useampaan tutkimukseen, jotka osoittivat, että myös itse kyhätyt suojat hidastavat oikein käytettyinä virusten leviämistä.
Hän taisi olla toinen professoritason suomalainen, joka rohkeni julkisesti ehdottaa moista. Päivää aiemmin THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen oli kannustanut MTV:n haastattelussa tavallisia kansalaisia suojaamaan nenänsä ja suunsa.
Nämä kannanotot ovat ristiriidassa maailman terveysjärjestön WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjausten kanssa. Ne suosittelevat suojaimia terveille ihmisille vain, jos he hoitavat koronaan sairastuneita.
Vielä huhtikuun alussa tämä oli lähes kaikkien länsimaiden linja.
Moni valtio muuttanut kantojaan
Koronaepidemian taltuttaminen on onnistunut parhaiten Itä-Aasiassa. Alueen maiden keinot viruksen leviämisen torjumisessa ovat vaihdelleet, mutta useimpia niistä yhdistää suojainten laajamittainen käyttö.
Maaliskuussa ensimmäiset Euroopan valtiot lähtivät Aasian viitoittamalle tielle. Tshekki ja Slovakia päättivät vaatia kasvojen suojaamista julkisilla paikoilla, Itävalta kaupoissa. Myös saksalainen Jenan kaupunki julisti maskipakon.
Haastattelin maaliskuun lopussa myös virologian professori Olli Vapalahtea. Hän arvelii, että yhä useampi länsimaa ottaa suojaimet yhdeksi koronan torjumisen työkaluksi. Ennustus osui oikeaan.
Huhtikuun toisena päivänä Saksan tartuntatautivirasto muutti aiempaa suositustaan ja kannusti myös oireettomia kansalaisia suojaamaan kasvonsa. Muutaman päivän päästä saman tekivät Ranska ja Yhdysvallat, jonka korkein lääkintävirkamies näyttää videolla, kuinka kotitarpeista tehdään kasvomaski.
Israel ja Bosnia-Hertsegovina taas ovat suositusten sijaan määränneet kasvosuojat pakollisiksi julkisilla paikoilla.
Taustalla uudet tutkimustulokset
Koska terveydenhuollon ammattilaisten tarvitsemista laadukkaista suojaimista vallitsee maailmanlaajuinen pula, eri valtioiden asukkailleen antamat suositukset ja määräykset koskevat vähemmän järeitä suojauskeinoja, kuten vaatekappaleista tehtäviä suojia.
Länsimaissa tehtyihin suojainlinjausten u-käännöksiin ja vähäisempiin tarkistuksiin ovat vaikuttaneet uudet tutkimustulokset.
Useissa eri tutkimuksissa on havaittu, että merkittävä osa koronaviruksen kantajista on oireettomia. Yhdysvaltalaiset tutkijat taas todensivat, että ihmisen suusta ja nenästä purkautuvat pisarat kulkeutuvat pidemmälle kuin on aiemmin luultu.
Pisaratartuntaa pidetään koronan todennäköisimpänä tartuntatapana. Yskimisen ja aivastusten lisäksi pisaroita tulee suusta ulos silloinkin, kun ihminen puhuu. Suojainten käyttöä on perusteltu sillä, että sen avulla taudin oireettomat kantajat suojelevat ennen kaikkea muilta itseltään.
WHO:n asiantuntijaryhmä selvittää parhaillaan, tulisiko järjestön muuttaa aiempaa suositustaan uuden tutkimustiedon valossa.
Toisaalta perusteita suojainten laajamittaiseen käyttöön olisi ollut jo aiemmin tiedetyn perusteella. Eri maissa on epäilty, että terveysviranomaisten pidättyvyyteen suositella kasvosuojaimia kansalaisilleen on vaikuttanut huoli niiden riittävyydestä lääkäreille ja kansalaisille. Esimerkiksi Ranskassa lääkäri Marina Carrère d’Encausse on kuvaillut hallituksensa aiempaa linjaa hyvässä tarkoituksessa tehdyksi valehteluksi.
THL on jo tarkistanut maskisuositustaan
Suomen virallinen linja kansalaisten kasvosuojaimiin kerrotaan THL:n nettisivulla:
Kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Sen sijaan se voi estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita. Ei ole kuitenkaan tutkimusnäyttöä siitä, että maskin laaja käyttö terveillä henkilöillä auttaisi vähentämään tartuntoja.
Kankaista kasvomaskia voi käyttää paikoissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä tai kaupoissa.
Tämä THL:n uusin suositus julkaistiin 9. huhtikuuta.
Siihen asti voimassa ollut suositus suhtautui kasvojen suojaamisen mahdollisiin hyötyihin astetta torjuvammin. Suojaimia suositeltiin terveydenhuollon ammattilaisille sekä koronaan sairastuneille ja heidän lähikontakteilleen, mutta ei niinkään muille:
”Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät eivät todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä.”
Uusi suositus poikkeaa edellisestä ainakin kolmessa suhteessa:
Nykyään THL ei enää erikseen korosteta sitä, että maski on todennäköisesti hyödytön osalle ihmisistä.
Aiemmin THL kyseenalaisti suojusten laajan käytön mahdollisuudet tartuntojen estämisessä ylimalkaan, nyt sama epäily koskee enää terveiden ihmisten maskinkäyttöä.
Lisäksi THL kertoo nykyään, toisin kuin ennen, esimerkkejä vilkkaista paikoista, joissa kangasmaskia voisi ehkä käyttää.
Edelleenkään THL ei varsinaisesti suosita maskien käyttämistä. Reilu viikko sitten tehdyt tarkistukset maskitekstiin kuitenkin osoittavat, että nykylinjakaan ei ole välttämättä pysyvä.
STM ohjeisti käyttämään vaikka huivia
Viranomaisten ja yksittäisten virkamiesten käsitykset ovat muutenkin eläneet Suomessa viime viikkoina.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suhtautuminen itse tehtyihin koronasuojiin muuttui maaliskuun viimeisenä päivänä. Se antoi silloin kotihoidon työntekijöille ohjeen suojata kasvonsa aina käydessään korona-riskiryhmiin kuuluvien asiakkaidensa luona, jos ei muuten, niin vähintään esimerkiksi huivilla.
Tosin Seuran selvityksen perusteella ainakin Helsingissä STM:n ohjeeseen on viitattu kintaalla.
Huhtikuun kolmantena päivänä kolme viranomaista, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisivat yhteistiedotteen, jonka mukaan katukuvassa yleistyneistä suojaimista voi olla hyötyä:
Maski saattaa suojata muita maskin käyttäjän hengitysteistä leviäviltä pisaroilta. Oireettoman taudinkantajan maskin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi liikennevälineissä, kaupoissa jne, mutta siitä ei ole olemassa tieteellistä näyttöä.
Tiedotteessa myös korostettiin, että väärin käytettynä itse tehdyt maskit voivat olla jopa taudinlevittäjiä.
Virkamiesten irtiottoja
Huhtikuun kahdeksana päivänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ehdotti Suomeen hengityssuojainpakkoa ja muita kiristyksiä koronan torjumiseksi. Hieman myöhemmin HUS tiedotti ”viestinnän keskittämisestä” ja siitä, ettei se kannata lisätoimia.
Pitkäperjantaina, 10. huhtikuuta THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta yllätti monet. Hän jakoi Twitterissä linkin kiinalaistutkimuksesta kertovaan Ylen juttuun, jossa todettiin ison osan koronan kantajista olevan oireettomia. Sen perään hän totesi:
”Tästä tarvitaan lisää tutkimusta, jota varmasti pian kertyy. Jos löydökset toistuvat, puoltaa iso oireettomien tartuttajien osuus kirurgisten tai kangasmaskien käyttöä ihmisten ilmoilla liikkuaksemme. Suojataksemme muita.”
Pääsiäispäivinä Tervahauta kertoi samassa keskusteluketjussa skotlantilaisesta ja saksalaisesta tutkimuksesta, joissa sama tulos toistui. Lopulta hän totesi, että maskien laajan käytön puolesta ei tarvita enää lisädataa.
Tiistaina hän vahvisti kantansa Helsingin Sanomille:
”Suosittelen, että kangasmaskia käytetään muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta. Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä”.
Markku Tervahaudan suositus oli siis selvässä ristiriidassa hänen johtamansa tutkimuslaitoksen suosituksen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi saman päivän iltana Ylellä, että kyse on Tervahaudan omasta ajattelusta, ja että ministeriö ei edelleenkään suosita maskien käyttöä julkisilla paikoilla.
Hämmentävä asetelma
Asetelma on hämmentävä, sillä THL on STM:n alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimuslaitos, jonka asiantuntemukseen hallituksen pitäisi nojata koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä. Tervahaudan ulostulo on Iltalehden mukaan aiheuttanut hämmennystä ja ärtymystä ministeriössä.
Keskiviikkona hallitus purki Uudenmaan eristyksen. Lähipäivinä hallituksen on määrä käydä läpi sitä, jatkaako se yhteiskunnan avaamista edelleen tilanteessa, jossa sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrän hallitsematon kasvu ei enää näytä kovin todennäköiseltä uhkakuvalta.
Tätä pohdintaa tehdessään hallitus joutuu huomioimaan myös EU:n komission keskiviikkona antaman rajoitusten purkamista koskevan ohjeen, jonka mukaan yhteiskunnan vapauttamisen vastapainoksi jäsenmaiden tulisi harkita sitä, että kansalaiset käyttäisivät kankaisia kasvosuojia vilkkailla julkisilla paikoilla.
Jos Suomessa esimerkiksi päätettäisiin ryhtyä koulujen tai ravintolatoiminnan vähittäiseen avaamiseen, kasvojen suojaaminen esimerkiksi joukkoliikennevälineissä tai ruokakaupassa, koko maassa tai alueellisesti, on suurella todennäköisyydellä yksi vapautusten vastapainoksi harkittavista keinoista – semminkin kun THL:n pääjohtaja on jo valmiiksi maskien kannalla.
Asialle voi löytyä myös poliittista kannatusta. Ainakin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen ovat peränneet oppositiosta käsin hallitukselta suojainsuositusta.
Maskiharkinnassa huomioidaan epäilemättä myös se, miten suojainpakkoa soveltaneet Euroopan valtiot ovat onnistuneet koronan torjunnassa. Seura päätti selvittää, miten kansalaisilleen ensimmäisinä maskipakon määränneet maat ovat pärjänneet koronan torjunnassa.
Slovakian menestystarina
Tshekki käski kansalaistensa suojata kasvonsa kaikissa julkisissa tiloissa 19. maaliskuuta – siis lähes neljä viikkoa sitten. Se oli Euroopan ensimmäinen täydellinen maskipakko.
Naapurivaltio Slovakia oli jo neljä päivää aiemmin määrännyt asukkaansa suojaamaan kasvonsa kaupoissa ja julkisessa liikenteessä. Siellä kokonaisvaltaiseen pakkoon siirryttiin 25. maaliskuuta.
Koska koronatartunnan itäminen ja oireiden paheneminen vievät aikansa, rajoitustoimien vaikutukset näkyvät sairaalatilastoissa aikaisintaan kahden tai kahden puolen viikon jälkeen. Toisin sanoen Tshekin ja Slovakian viimeisen viikon lukuihin kuukauden takaiset toimet voivat jo hyvinkin vaikuttaa.
Heti kärkeen on syytä korostaa, että maskipakon itsenäistä vaikutusta sairastumisiin on käytännössä mahdotonta selvittää luotettavasti. Hallitukset taistelevat koronan leviämistä vastaan lukuisin eri menetelmin eikä yksittäisten keinojen tarkkaa vaikutusta ole mahdollista tutkia. Myös matkustamisen määrällä ja silkalla sattumalla on suuri vaikutus siihen, miten eri maat selviytyvät koronan torjunnasta.
Mutta silti olisi epäviisasta olla katsomatta, miten erilaisen tien valinneet Euroopan valtiot ovat pärjänneet koronasodassaan. Luvut voivat antaa viitteitä siitä, ovatko niiden valitsemat keinot toimineet.
Slovakiassa on menehtynyt yksi henkilö miljoonasta koronaan. Suhdeluku on koko maanosan paras, jos kuolonuhreitta selvinnyttä piskuista Vatikaanivaltiota ei huomioida.
Tshekissä on 16 koronaan menehtynyttä miljoonaa asukasta kohti. Sekin alittaa kirkkaasti eurooppalaisen keskiarvon.
Vertailun vuoksi Suomessa on 13 koronakuolemaa miljoonaa asukasta kohden. Norjan suhdeluku on 28, Tanskan 53 ja Ruotsin 119. Belgiassa sama lukema on 383 ja Espanjassa 402.
Tshekissä tehohoito yleistyi maltillisesti
Vertailin koronan leviämistä Tshekissä ja Pohjoismaissa tarkastelemalla taudin takia tehohoidossa olevien ja siihen menehtyneiden henkilöiden lukumäärän kehitystä. Slovakiaa ei ollut mahdollista ottaa mukaan vertailuun, koska sen luvut ovat niin pieniä.
Tehohoidon kohdalla vertailun lähtöpisteeksi valittiin se päivä, jolloin potilaiden lukumäärä saavutti maassa vähintään kahdenkymmenen henkilön rajapyykin. Tshekissä tämä koettiin 24. maaliskuuta. Kaksikymmentäkaksi päivää myöhemmin koronan takia oli tehohoidossa 72 tshekkiä.
Tanskassa tehohoitopotilaita oli samassa vaiheessa 120 ja Ruotsissa 464. Sen sijaan Norjassa vastaava lukema oli 64. Suomessa saavutetaan ajallisesti sama piste tänään torstaina, mutta aiemmat luvut osoittavat, että täällä tehohoitopotilaiden määrän kehitys on karkeasti ottaen myötäillyt Tshekkiä.
Toisaalta kymmenen miljoonan asukkaan Tshekissä on väkeä lähes yhtä paljon kuin Suomessa ja Norjassa yhteensä. Väkilukuun suhteutettuna siellä on selvästi vähemmän tehohoitopotilaita kuin yhdessäkään vertailun Pohjoismaassa.
Taulukosta ilmenee, että tehohoitopotilaiden määrä on kääntynyt laskuun Tshekissä, Tanskassa ja Norjassa. Suomessa taas eletään tasannevaihetta. Ruotsissa tehopotilaiden määrä oli vertailupisteen kohdalla vielä vahvassa kasvussa, mutta laantui sittemmin.
Kuolleiden määrä nousi Suomea nopeammin
Kymmenen koronaan menehtyneen rajapyykki saavutettiin Tshekissä 26. maaliskuuta. Kaksikymmentä päivää myöhemmin heidän lukumääränsä oli kohonnut 166:een.
Saman ajan kuluttua koronaan oli menehtynyt yhteensä 591 ruotsalaista ja 247 tanskalaista.
Toisaalta Suomessa ja Norjassa kuolleiden määrä on kasvanut hillitymmin kuin Tshekissä.
Keskiviikkona tuli kuluneeksi kuusitoista päivää siitä, kun Suomessa kuolleiden määrä oli noussut kymmeneen. Eiliseen mennessä koronaan oli menehtynyt 72 suomalaista, kun taas Tshekissä kuolleita oli samassa pisteessä 132.
Johtopäätösten teko vaikeaa
Koronatapausten määrän kehityksen vertailussa Tshekki siis sijoittuu viiden maan joukossa kahdesti keskimmäiseksi.
Toisaalta, jos tarkastelun kohteeksi otetaan tapausten tämän hetkinen lukumäärä suhteessa väkilukuun, Tsekki on kuolleiden määrässä vertailun kakkonen ja tehohoitopotilaiden määrässä paras.
Tuloksia tulkitessa kannattaa huomioida se, että Pohjoismaat ovat Ruotsia lukuun ottamatta pärjänneet koronan torjunnassa selvästi eurooppalaista keskitasoa paremmin. Osa alueen maista hyötyy taistelussa myös harvasta asutuksestaan. Tshekin menestyminen tässä joukossa on hyvä saavutus.
Kaiken kaikkiaan Tshekin voi katsoa onnistuneen pitämään koronan takia vakavasti kärsineiden asukkaidensa määrän eurooppalaisittain hyvin matalana. Mutta on vaikea sanoa, missä määrin kohta kuukauden jatkunut maskikielto on vaikuttanut tähän.
Esimerkiksi kahdessa muussa itäisen Keski-Euroopan maassa, Puolassa ja Unkarissa, on väkilukuun suhteutettuna vähemmän menehtyneitä kuin Tshekissä, vaikka niissä ei ole annettu määräyksiä kasvojen suojaamisesta.
Toisaalta ensimmäisenä eurooppalaisena maana maskimääräyksen antanut Slovakia painii maanosan koronatilastoissa aivan omassa sarjassaan.
Tarkkoja näkemyksiä ensi maiden koronastrategioiden toimivuudesta saataneen vasta vuosien päästä. Mutta sitä ennen pitää tehdä useita tärkeitä torjuntapäätöksiä epävarman ja puutteellisen tiedon pohjalta. Suomessa ja muualla.
Juttuun on päivitetty 17.4. klo 15.45 THL:n maskisuositukseensa tekemät tarkistukset.