Migreenin hoito mullistuu – tulossa uutta apua

Jos päänsärky haittaa arkea, kyse on usein migreenistä. Uusi, nykyistä tehokkaampi estolääkitys voi mullistaa hankalan migreenin hoidon jo lähivuosina.
Tiina Laaninen
10 kysymystä Terveys & hyvä olo 25.3.2017 07:34

Migreenin hoito voi mullistua. © Colourbox

1 Miten migreenisärky eroaa tavallisesta päänsärystä?

Migreenisärylle on tyypillistä, että se aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä, mitä niin sanottu tavallinen päänsärky ei aiheuta. Arjessa migreeni voi näkyä esimerkiksi siten, että sen takia joutuu lähtemään kotiin kesken työpäivän.

2 Miten migreeni diagnosoidaan?

Migreenidiagnoosia tehdessä mietitään erityisesti neljää piirrettä. Migreenisärylle on ominaista toispuoleinen särky, joka on kovaa tai kohtalaisen kovaa, sykkeen mukaan tuntuva kipu ja säryn paheneminen arkiponnisteluissa. Jos näistä piirteistä kaksi täyttyy, kyse on yleensä migreenistä.

Migreeniin liittyy myös valo- ja ääniherkkyyttä tai pahoinvointia ja toisinaan oksenteluakin.

Mikäli epäilee itsellään migreeniä, kannattaa jo ennen lääkärille menoa kiinnittää huomiota päänsäryn luonteeseen. Lääkäri tekee diagnoosin pitkälti potilaan kertoman perusteella. On siis tärkeä osata kuvailla päänsärkyään ja yleistä oloaan ennen ja jälkeen varsinaisen kivun.

3 Millainen on migreenikohtaus?

Migreenikohtauksessa on neljä vaihetta. Ennen varsinaista kipua ilmaantuu ennakoivia oireita, jotka voivat alkaa vuorokausi tai kaksi ennen kipua. Tyypillisiä oireita ovat makeanhimo, keskittymiskyvyttömyys, uupumuksen tunne ja mielialan heilahtelut.

Toinen vaihe ajoittuu kivun alkuun, jolloin noin 10−15 prosenttia migreeniä sairastavista kärsii auroista. Näköön liittyvät aurat voivat olla esimerkiksi sahalaitoja, kirkkaita valoja, näkökenttäpuutoksia tai näköhavaintojen vääristymiä.

Kipu alkaa yleensä toiselta puolelta päätä tai lihassärkynä niskasta. Särky kestää yleensä muutamasta tunnista pariin vuorokauteen. Särkyyn liittyy usein valo- tai ääniarkuutta, joka pahenee ponnisteluista. On myös potilaita, jotka oksentavat, mutta se on melko harvinaista.

Migreenin neljättä vaihetta voidaan kutsua aivosumuksi. Tähän päänsäryn jälkeiseen vaiheeseen liittyy muun muassa uupumus, lihasten voimattomuus ja mielialan vaihtelut. Käytännön lääkärintyössä olen havainnut kotikonstin: aivosumuvaihetta helpottaa ja lyhentää monella potilaalla salmiakin tai lakritsin syöminen.

4 Millainen on migreenin hoito?

Ensisijainen migreenin hoito on kipulääke, joka otetaan, kun potilas tunnistaa migreenikohtauksen alkaneen. Jos mahdollista, lääke kannattaa ottaa jo ennen kivun alkamista.

Joillakin migreenipotilailla auttavat apteekin reseptivapaat särkylääkkeet, mutta useimmiten tarvitaan reseptillä määrättäviä kipulääkkeitä tai kovissa kohtauksissa migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja.

5 Mitkä kotikonstit auttavat migreenissä?

Tärkeintä on ottaa lääke, mennä makuulle ja hakeutua tilaan, jossa on mahdollisimman vähän ärsykkeitä.

Yleensä potilaat hakeutuvat automaattisesti pimeään ja hiljaiseen huoneeseen ja välttävät liikkumista. Jos saa unenpäästä kiinni, nukkuminen on hyvää lepoa.

Migreenipotilaan läheisten ei kannata kesken kohtauksen yrittää käydä keskusteluja potilaan kanssa, vaan mieluummin auttaa siinä, että koti on mahdollisimman hiljainen.

6 Milloin tarvitaan estolääkitystä?

Mikäli migreenikohtauksia tulee kuukausittain enemmän kuin viisi eli kohtausten välillä on keskimäärin alle viikko, määrää lääkäri potilaalle yleensä estolääkkeitä. Vaihtoehtoja on monia, mutta kokeilemalla löytyy yleensä hyvä ratkaisu.

Estolääkkeitä kokeillaan tavallisesti kolmesta kuukaudesta vuoteen, jonka jälkeen lääkitys puretaan varovaisesti ja tarkkaillaan, ovatko lääkkeet rauhoittaneet tilanteen niin, ettei estolääkkeitä enää tarvita.

7 Koska migreeniä päästään Suomessa hoitamaan biologisilla estolääkkeillä?

Hankalan migreenin hoidon odotetaan mullistuvan lähitulevaisuudessa. Ensimmäiset biologiset estolääkkeet tulevat apteekkeihin ehkä jo ensi vuonna. Kela-korvattavuus ja muut käytännön asiat ratkaisevat, kuinka nopeasti niistä tulee yleinen hoitomuoto.

Uudet lääkkeet ovat kivunvälittäjäaineiden vasta-aineita. Niiden avulla kivunvälittäjäaineet eivät pääse sitoutumaan vaikutuskohtaansa, jolloin ei synny kipusignaaleja, jotka potilas tuntee särkynä.

Biologiset estolääkkeet ruiskutetaan kerran kuukaudessa iho alle esimerkiksi käsivarteen. Tutkimuksissa sivuvaikutukset vaikuttavat vähäisiltä ja teho hyvältä. Lääkkeet näyttäisivät toimivan myös sarjoittaisessa päänsäryssä ja ehkä muissakin päänsäryissä.

Migreenin hoito mullistuu biologisten estolääkkeiden myötä. Muutos on yhtä iso kuin täsmälääkkeiden tulo markkinoille 25 vuotta sitten.

8 Mistä migreeni johtuu?

Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta migreeni on geneettinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Yksittäisen kohtauksen voi toisinaan laukaista esimerkiksi kirkas valo, stressi, stressin laukeaminen tai punaviinin runsas nauttiminen. Toisaalta kohtaus voi tulla täysin riippumatta siitä, mitä on tekemässä tai millainen elämäntilanne on.

Kirjailija ja neurologi Oliver Sacks on verrannut migreeniä pienten eläinten, kuten pesukarhujen valekuolemaan.

Tutkimuksissa on todettu, että migreeni-ihmisten kaukoaistit ovat herkemmät kuin muilla. Ehkä migreeni on evoluution aikana säilynyt siksi, että yleensä juuri vaaran ajoissa havainneet ovat säilyneet parhaiten hengissä.

9 Helpottaako migreeni iän myötä?

Migreeni alkaa tyypillisesti teini-iässä tai sen kynnyksellä. Prosentuaalisesti migreenistä kärsiviä on eniten noin kolmikymppisissä. Ikä helpottaa oireita usein, mutta toisaalta migreeni voi säilyä vanhuuteen saakka.

10 Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Jos migreenikohtaus kestää yli kolme vuorokautta tai olo on sietämätön, kannattaa hakeutua päivystykseen.

Kynnys lähteä päivystykseen kesken kohtauksen on migreeniä sairastavilla usein iso, sillä lähteminen on kova ponnistus, ja päivystyksessä on vaikea välttää ääniä ja valoja.

Toisinaan päivystyksessä migreeniin saatetaan määrätä virheellisesti opiaattia, mutta opiaatit eivät kuulu minkään päänsäryn hoitoon. Opiaatteihin kehittyy helposti riippuvuus, ne eivät vie särkyä pois kuin hetkellisesti, ja lääkkeen vaikutuksen jälkeen kipu palaa takaisin entistä kovempana.

Lääketieteellisesti katsoen migreeni on alidiagnosoitu sairaus, jota ei pitäisi vähätellä. Jos joutuu päänsäryn takia esimerkiksi sairauslomalle, on kyse lähes aina migreenistä. Esimerkiksi pelkkä lihasjännityspäänsärky ei tyypillisesti ole niin voimakasta, että estäisi työn teon. Lääkäriin kannattaa hakeutua rohkeasti, jos päänsärky haittaa arjesta selviytymistä.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Turun Terveystalosta. Lähteenä myös Suomen migreeniyhdistyksen kotisivut migreeni.org

Lue myös:

Miten migreenin tunnistaa?

”Kärsin turhaan, sillä luulin migreeniä vain lihasjumiksi”