Jukka Söderholm, 67, ja Auli Griinari, 59, kiertävät yhä suosikkiyhtyeidensä keikoilla: ”Musiikki ei tunne ikärajoja, vaan yhdistää sukupolvia”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Mike Monroen keikalla
Pyhtääläiset Auli Griinari ja Jussi Söderholm nauttivat Michael Monroen rock-konsertin villistä tunnelmasta. © Juha Metso
Jukka Söderholmille, 67, ja Auli Griinarille, 59, rockista tuli elämäntapa, josta ei koskaan luovuttu.

Kesäillassa räjähtää rock’n roll!

60-vuotias artisti Michael Monroe pyörittää mikrofoninjohtoa kaulansa ympärille ja kiipeää kovaäänisen päälle.

Pyhtään Kulttuuritalon monisatapäinen yleisö villiintyy heti. Pyhtääläinen aviopari Auli Griinari, 59, ja Jukka Söderholm, 67, tanssivat ja hyppivät antaumuksella tungoksessa.

Enää ei tarvitse edes puhua. Nyt eletään musiikin mukana. Rock’n’roll on kuulunut heidän elämäänsä vuosikymmenten ajan, ja kuuluu yhä.

Jukka Söderholm ja Auli Griinari eivät fanita Michael Monroeta, mutta halusivat nähdä hänen konserttinsa. ”Monroe on kuitenkin kansain­välisen luokan muusikko, jonka show herättää tunteita.” © Juha Metso

Jukka Söderholm ja Auli Griinari eivät fanita Michael Monroeta, mutta halusivat nähdä hänen konserttinsa. ”Monroe on kuitenkin kansain­välisen luokan muusikko, jonka show herättää tunteita.” © Juha Metso

Musiikki ei tunne ikärajoja

Vain viikkoa ennen Michael Monroen keikkaa Auli Griinari ja Jukka Söderholm olivat olleet Hassisen Koneen 40 vuotta myöhemmin -keikalla Joensuussa, liki 350 kilometrin päästä kotoaan.

Aviopari halusi mennä kuuntelemaan yhtyettä Joensuuhun saakka, koska Hassisen Kone on alun perin joensuulainen yhtye. Söderholm huomasi, että suurin osa Hassisen Koneen kesäkuisen konsertin yleisöstä oli samaa ikäluokkaa kuin hän ja Griinari.

”1980-luvulla Hassisen Kone oli suuri suosikkini. Keikalla ja yhtyeen musiikkia kuunnellessa tulee nuoruusmuistoja mieleen.”

Hortonomina toimivaa Söderholmia ja restonomi Griinaria ei ole koskaan häirinnyt se, jos yleisössä on ollut enemmän heitä nuorempaa kuin heidän ikäistänsä väkeä.

”Musiikki ei tunne ikärajoja, vaan parhaimmillaan yhdistää sukupolvia. Suosimamme esiintyjät ovat kuitenkin suureksi osaksi niitä, joita fanittavat myös muut ikäisemme ihmiset.”

Rock-konsertissa ei tarvitse puhua vaan tuntea. © Juha Metso

Rock-keikalla ei tarvitse puhua vaan tuntea. © Juha Metso

Vanhat suosikit

Lapsena Auli Griinarilla oli sänkynsä päädyssä David Bowien kuva.

”Tarjoilin Davidille piparkakkuja, jotka olivat yhtä punaisia kuin hänen hiuksensa 1970-luvulla.”

Teininä Griinari hengaili kotkalaisen punkbändi Ypö-Viiden keikoilla, mutta vähitellen hänen musiikkimakunsa laajeni punkin ja glamrockin kautta rhythm & bluesiin ja jazziin.

”Nykyään esimerkiksi Honey B & and the T-bones on yksi meidän yhteisistä suosikkibändeistämme.”

Söderholm sanoo olevansa musiikin suhteen ”myöhäisherännäinen.” Hän päätyi vasta reilun 20 vuoden ikäisenä ystäviensä yllyttämänä pop-musiikin pariin ja hänen ehdottomaksi suosikikseen nousi Dave ”Isokynä” Lindholm.

Söderholm haluaa nosta esille myös Tuomari Nurmion, jonka sooloesiintymisen pyhtääläisessä Club Bakkanaalissa hän nimeää parhaaksi kokemakseen keikaksi.

”Nurmion musiikki ja olemus yhdistettynä pieneen, hieman nuhjuiseen baariin tihkui suomalaista melankoliaa ja kaurismäkeläistä tunnelmaa.”

Jukalle ja Aulille rock on myös yhteisöllistä. © Juha Metso

Jukalle ja Aulille rock on myös yhteisöllistä. © Juha Metso

Musiikki ottaa vallan

Ultra Bra -yhtyeen comeback-kiertueen päätöskonsertti Helsingin Hartwall-areenalla joulukuussa 2017 on jäänyt vahvasti Auli Griinarin mieleen.

”Se oli mahtava kokoonpano, eikä keikalla ollut suurille areenoille tyypillistä kikkailua. Keikka oli yhtä aikaa nostalginen ja juuri sen hetken väkevä elämys.”

Kotimaisten artistien ja kokoonpanojen lisäksi Griinari ja Söderholm ovat käyneet katsomassa maailmanluokan tähtiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. He ovat nähneet esimerkiksi Tina Turnerin, Rolling Stonesin, Iron Maidenin ja Carlos Santanan.

Madonnaa pariskunta oli katsomassa Amsterdamissa vuonna 2006.

”Madonna oli tulitikkuaskin kokoinen hahmo isolla screenillä”, Söderholm kertoo.

Hänen ja Griinarin kodissa on yhden seinän mittainen hylly cd-levyjä. Griinari kertoo, että tutustuminen ja mieltyminen jonkun artistin tai bändin musiikkiin innostaa lähtemään myös keikalle.

”Keikalla oleminen yhdistää ihmisiä. Ensin hymyilyttää, sitten naurattaa ja polvet alkavat vähitellen notkua. Se on hieman tiedostamatonta arjesta irtaantumista, kun antaa musiikin ottaa valtaansa.”

Soitto on jo vaiennut, mutta rytmi on jäänyt vereen. Auli ja Jukka aloittavat kotimatkansa tanssien. © Juha Metso

Soitto on jo vaiennut, mutta rytmi on jäänyt vereen. Auli ja Jukka aloittavat kotimatkansa tanssien. © Juha Metso

Keikalla saa energiaa

Auli Griinari ja Jukka Söderholm eivät tietoisesti pukeudu rock’n roll -henkisesti, vaikka varsinkin Söderholmin olemus muistuttaa 1960–70-lukujen hippiaikojen muotia.

”Kerran minua luultiin Porvoossa Frank Zapaksi ja pyydettiin nimikirjoitusta. Annoin Zapan nimikirjoituksen, vaikka en hänen musiikistaan suuremmin välitä”, Söderholm kertoo.

Griinarin ja Söderholmin kaksi aikuista poikaa ovat myös intohimoisia musiikin kuluttajia. Pojat ovat mielissään siitä, että rock on tärkeä osa myös heidän vanhempiensa elämää.

”Vaikka lasten ja meidän musiikkimaut poikkeavat suurelta osin toisistaan, meillä on poikien kanssa myös yhteisiä cd-levyjä.”

Griinari ja Söderholm eivät ole miettineet sitä, miten kauan he aikovat vielä keikoilla kiertää.

Hyvästä keikasta aviopari saa latausta ja energiaa elämään.

”Musiikki on voimakas stimulantti, niin hyvässä kuin pahassa”, Söderholm sanoo.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 10/22.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X