Päivätyössä nukkuminen alkoi taas sujua – Selkeä vuorokausirytmi paransi Jannen elämänlaatua: ”Myin itseni liian halvalla vuorotyölle”
Kun vuorotöitä tehnyt Janne Laviranta, 53, vaihtoi työpaikkaa ja pääsi päivätöihin, höyhensaaret ovat vetäneet häntä puoleensa. Samalla elämänlaatu on kohentunut huimasti.
”Minulla on tapana tehdä päivän mittaan hengitysharjoituksia, jos koen oloni stressaantuneeksi ja jännittyneeksi. Hengittäminen auttaa myös nukahtamaan, jos käy kierroksilla”, sanoo Janne Laviranta.
Janne Laviranta oli aina pystynyt luottamaan siihen, että nukkuminen onnistuu hyvin. UPM:n Jämsänkosken paperitehtaan hiertämöllä työskennelleellä miehellä ei ollut koskaan vaikeuksia nukkua, vaikka hän teki kolmivuorotyötä.
Alkuvuodesta 2008 hän joutui kuitenkin vaihtamaan pitkästä kierrosta lyhyeen kiertoon. Pitkässä kierrossa rytmi oli seuraava: neljä aamua, vapaa, neljä iltaa, vapaa, neljä yötä ja kuusi vapaata. Lyhyt kierto oli puolestaan kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja neljä vapaata.
”Lyhyeen kiertoon siirtyminen, työtehtävissä tapahtuneet muutokset ja samanaikaiset haasteet parisuhteessa, joka sittemmin päättyi eroon, sotkivat nukkumiseni. Mieli ja keho kävivät kierroksilla, ja pahimmillaan valvoin koko yön, mitä nyt aamuyöstä saatoin nukkua vartista kahteen tuntiin.”
Janne hakeutui työterveyshuoltoon heti, koska tilanne oli hänelle poikkeuksellinen. Hän muistelee olleensa hyvin väsynyt, lähes katkeamispisteessä paineista ja valvomisesta.
”Sain nukahtamislääkkeet, jotka auttoivatkin. Eihän se lääkkeillä saatu uni samanlaista unta ole kuin luonnollinen uni, mutta sain sentään nukuttua.”
Masennus vei sairauslomalle
Saman vuoden syksyllä Janne oli tekemässä metsätöitä metsäpalstallaan, kun häneen iski hengenahdistus ja tukehtumisen tunne. Hän hyppäsi autoon ja ajoi suoraan työterveyshuoltoon. Siellä hyperventilaatiokohtaus purkautui itkuna.
Janne ohjattiin mielenterveyskeskukseen, jossa hän pääsi psykiatrisen sairaanhoitajan kriisivastaanotolle. Keskustelujen ja tutkimusten päätteeksi hänellä todettiin keskivaikea masennus.
”Se ei oikeastaan ollut yllätys. Jollain tasolla olin tiennyt jo edeltävät puoli vuotta, että jotain tuon tyyppistä kohti ollaan menossa.”
Janne jäi kolmen kuukauden sairauslomalle, jonka aikana asiat alkoivat loksahdella kohdilleen. Kun arkeen tuli normaali päivärytmi, uni palasi. Hän pystyi jättämään nukahtamislääkkeet pois ja aloitti myös Kelan tukeman kaksivuotisen psykoterapian.
”Nukkumisen olin onneksi saanut jo kuntoon, mutta psykoterapia auttoi muuten monella tavalla. Terapeutin kanssa pohdin omaa elämääni ja asioita, jotka olivat mahdollisesti masennuksen taustalla. Ei siellä mitään kauhean vakavaa ollut mutta paljon pieniä säröjä. Sain terapiassa rakennettua identiteettiäni ja vahvistettua itsetuntoani, joka oli lapsesta asti ollut heikko.”
Nukkuminen häiriintyi jälleen
Seurasi monta hyvää vuotta. Janne pärjäsi lyhyenkin kierron kanssa kohtuullisen hyvin. Joskus oli uneton yö, mutta hän pysyi rauhallisena ja luottavaisena sen suhteen, että ensi kerralla uni taas tulee. Nukahtamislääkkeitä hän ei tarvinnut edes kaiken varalta lääkekaappiin.
Kunnes kymmenen vuoden kuluttua nukkuminen häiriintyi taas. Sen laukaisi parisuhdekriisi ja eron uhka. Janne saattoi valvoa kaksi tai kolmekin yötä yhteen menoon. Unettomuus vaikutti mieleen, eikä ajatus rullannut enää rationaalisesti.
Oli juhannusaika, ja heti ensimmäisenä arkipäivänä Janne hakeutui työterveyshuoltoon, josta hän sai taas nukahtamislääkkeet. Ne eivät kuitenkaan alussa auttaneet.
”Valvotun yön jälkeen menin unilääketokkurassa aamuvuoroon. Kerroin esimiehelle tilanteestani, ja hän oli tukenani, kunnes sain varattua uuden ajan lääkärille. Jäin kolmen viikon sairauslomalle.”
Kesän aikana nukkuminen korjaantui pikkuhiljaa. Parisuhde ei kuitenkaan korjaantunut vaan päättyi eroon syksyllä.
”Eron jälkeisenä yönä nukuin 13 tuntia. Kun ero konkretisoitui, epätietoisuus ja hätä siitä, miten meidän käy, helpotti. Sitä tajusi, että henkiin jäätiin, ja että asiat kyllä järjestyvät.”
Aivosumu hävisi päivätyössä
Kaksi vuotta myöhemmin Janne pääsi muutamiksi kuukausiksi tekemään omaa suosikkiaan, pitkää kiertoa. Kun hän palasi lyhyeen kieroon, hän tajusi, millaisessa aivosumussa ja rasituksessa hän oikeasti elää.
”Samaan aikaan paperiteollisuudessa oli epävarmuustekijöitä, oli raskas liittokierros tulossa ja ilmapiiri turhautunut. Olin vuosina 2014–2016 opiskellut työn ohessa sähköasentajaksi ja ajattelin, että nyt on se hetki, kun kokeilen, olisiko viisikymppiselle kaverille vielä muita mahdollisuuksia.”
Janne laittoi kymmenkunta hakemusta menemään, ja hänet kutsuttiin neljään haastatteluun. Hän olisi päässyt kaikkiin, mutta hän valitsi ISS:n. Siellä hän aloitti loppuvuodesta 2021. Hän tekee teollisuuden urakointeja ja kuvailee olevansa työstään innostunut kuin teinipoika.
Säännölliseen päivätyöhön siirtyminen on ollut Jannelle käänteentekevä hyvien yöunien ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Hän menee nukkumaan kymmenen maissa illalla ja herää kuudelta.
Joskus hän saattaa herätä hetkeksi aamuyöstä, jos joku asia on jäänyt mielen päälle, mutta pääsääntöisesti hän nukkuu läpi yön.
Janne kertoo, että päivätyön aloittamisen jälkeen aivosumu hävisi noin puolessa vuodessa.
”Nyt ajattelen, että myin itseni liian halvalla vuorotyölle. Korkeampi ansiotaso oli tärkein vaikuttimeni, mutta nettoansioissa ero jää lopulta aika pieneksi. Lisäksi päivätyö tuo elämään sellaista elämänlaatua, jota ei voi rahassa mitata.”
Myös vuorovanhemmuus – Jannella on kolme lasta aiemmista liitoista – onnistuu paremmin päivätöissä.
Koko paketti on kunnossa
Jannella on omat rutiininsa, joiden avulla hän rauhoittuu illalla. Takan lämmittäminen, ruutuajan rajoittaminen, iltapala ja hampaidenpesu auttavat laskeutumaan kohti nukkuma-aikaa.
Häntä ei häiritse luonnonvalo, joten makuuhuoneessa ei tarvitse olla pimennysverhoja vaan kaihtimet riittävät. Lisäksi hän pyrkii pitämään makuuhuoneen suht viileänä, mielellään 18 asteessa. Janne tykkää myös siitä, että petivaatteet ovat puhtaat ja raikkaat, joten hän vaihtaa niitä usein.
”Kun käyn nukkumaan, käyn kyljelleni, vedän jalat vähän kippuraan ja nukahdan heti. Puolisoni sanoo, että jaaha – Janne ottaa uniasennon. Hän puolestaan jää kuuntelemaan tuhinaani ja odottamaan omaa untaan.”
Suorastaan täydellistä. Näin Janne kuvailee nukkumistaan tällä hetkellä. Hän kokee, että uni on tärkein yksittäinen osa-alue ihmisen hyvinvoinnissa.
”Kun uni on kunnossa, mieli jaksaa pysyä kunnossa, ja kun on levännyt ja tasapainoinen olo, on helppo myös ylläpitää säännöllistä ruokailurytmiä. Siinä ovat ne elementit, joista syntyy hyvä olo ja onnellisuuden tunne.”
Lue myös: Hyvä uni rakennetaan jo päivällä – Lue unilääkärin neuvot, jotta nukut paremmin