Testasimme: Näin matka sujuu halki Euroopan, kun lennon sijaan valitseekin junan
Interrail-lippu kouraan ja menoksi! Pohjois-Suomesta pääsee junalla Roomaan reilusti alle kymmenesosalla lentojen päästöistä, ja parempaa on luvassa.
Kaikki raiteet vievät Roomaan!
Edessä oli yli 3 600 kilometrin taival Roomaan kiskoilla ja saman verran takaisin, kun astelin Ruotsin Haaparannalla junaan. Katsoin tarjolla olevia lentojakin, mutta en ostaakseni lippuja. Halusin selvittää lentojen ja junareissuni hiilidioksidi- eli CO2-päästöt.
Lento Kemistä aiheuttaisi suuret päästöt, koska tarvitsisin ensin liittymälennon Helsinkiin. Lisäksi halvemmilla Rooman-reiteillä Helsingistä on yleensä välilasku. Edestakaisella matkalla nousuja ja laskuja voisi olla jopa 12, ja ne lisäävät merkittävästi päästöjä.
Pääsisin vähemmillä päästöillä, jos kävisin Roomassa henkilöautolla. Päästöt henkilöä kohti pienenisivät edelleen, mikäli autossa olisi useampi ihminen.
Junat ovat kehittymässä lähes päästöttömiksi
Junamatkani sen sijaan lupaa lähes kuun taivaalta – varsinkin alkumatkalla Ruotsin läpi. Ajattelin aluksi, että Ruotsin kansallisen rautatieyhtiön eli SJ:n viestintäjohtaja Tobbe Lundell ei ollut ymmärtänyt kysymystäni, kun hän kertoi, että päästöt ovat käytännössä nolla.
”Suomen rajalta Haaparannalta Malmöhön on matkaa noin 1 700 kilometriä, ja matkustajaa kohti hiilidioksidipäästöjä syntyy vain seitsemän grammaa”, Lundell sanoi.
EcoPassanger-laskuri vahvisti matkaa suunnitellessani hurjan väitteen: nollaa näyttää. Sähköllä kulkeva juna on ekologisin matkustustapa, ja Ruotsin junien sähkö tuotetaan päästöttömällä vesi- ja tuulienergialla.
Voin siis matkustaa hyvällä mielellä, vaikka täysi päästöttömyys ei ole koko totuus, sillä kyse on laskentamallista, joka ei ota huomioon junien ja rautatieverkoston rakentamisesta ja tukitoimista aiheutuvia päästöjä.
Junat ovat kehittymässä lähes päästöttömiksi. Euroopassa dieseljunat jäävät pian pois käytöstä, ja sähköjunat tarvitsevat aina vain vähemmän fossiilista sähköä.
Pelkkä ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan riitä houkuttelemaan ihmisiä juniin.
Juna vai lentokone?
Miksi matkustan junalla? Onko syynä ilmastoahdistus? On ja ei. Yksi tai kaksi matkaa vuodessa lentämällä ei veisi mielenrauhaa, mutta kun tuoreen eläkeläisen mieli halajaa usein maailmalle, niin kyllä niistä hiilidioksidipäästöjä ajan mittaan kertyisi. Yksikin reissu junalla laskee päästöjeni kokonaissaldoa.
Se ei ole kuitenkaan ainoa syy matkustaa junalla.
Väitän, että juna on jopa miellyttävä tapa tehdä ulkomaanmatkoja. Juna on tarvittaessa myös nopea. Sillä pääsisi esimerkiksi Roomaan parissa päivässä, mutta ainakin minulle matkanteon pitää olla kokemus.
Junalla saavutaan yleensä kaupungin keskustaan, kun taas lentojen välilaskuissa aikaa vietetään lentoasemilla tai yövytään lentokenttähotelleissa. Ja yläilmoista näkyy yleensä vain pilviä.
Turvatarkastusten puuttuminen leppoistaa junamatkaa. Toisaalta lentäminen on yksinkertaista. Matkustaja tarvitsee yleensä vain lentoliput ja hotellivarauksen, kun taas junamatkustajalla on iso nippu lippuja juniin ja majoituksia matkan varrella olevissa kaupungeissa.
Maata pitkin matkustaminen vaatii perehtymistä ja suunnittelua. Täytyy myös tietää, mitä kautta pääsee etenemään haluamaansa suuntaan ja milloin reitillä on esimerkiksi radan kunnostustöitä. Vuoroja perutaan ja myöhästymiset ovat yleisiä, mikä voi aiheuttaa ongelmia jatkoyhteyksien kanssa.
Matkustamisesta saa sujuvampaa, kun hyödyntää myös Euroopan tiheää bussiliikenneverkostoa. Uusissa busseissa matkustaminen on mukavaa, ja hiilidioksidipäästöt ovat niissäkin pieniä.
Hiilidioksidipäästöt vähenevät vaikka vain osa matkasta taittuisi junalla
Jatkoin Tukholmassa vietetyn päivän jälkeen toisenkin yön – Tanskan läpi Hampuriin – halvemman luokan makuuvaunussa. Junayhtiöt tarjoavat nykyään vaunuosastoja, joissa istumapenkit pystyy muuttamaan illan koittaessa makuupaikoiksi.
Ruotsin junissa ne ovat nimellä liggvagn, Saksassa liegewagen ja muualla Euroopassa nimellä couchette. Ne ovat lähes varsinaisen makuuvaunun veroisia, mutta vaativat omatoimisuutta. Koko osaston vuodevaatteet on pinottu yhteen läjään, josta yösija rakennetaan.
Samassa hytissä istui tukholmalainen arkkitehti Andreas Jonasson. Hän oli matkalla Hampuriin ja sieltä edelleen junalla eri puolille Pohjois-Saksaa koulutustilaisuuksiin.
”Täytyy myöntää, että tunnen lentohäpeää. Menomatka taittuu nyt junalla, ja Saksassa liikun junalla, mutta palaan kyllä Tukholmaan lentämällä. Junamatkoilla saan päästöjä kuitenkin vähemmäksi”, hän kertoi.
Jonasson on laskenut oikein. Yksi suora lento ei juuri lisää hänen matkansa päästöjen kokonaismäärää. Pohdimme, kuinka lyhyet vuosilomat estävät useimmilta aikaa vievän maata pitkin matkailun. Päästöjä voi kuitenkin vähentää myös matkaamalla osan taipaleesta Jonassonin tapaan junalla. Jos matkakohteeseen ei löydy suoraa lentoa, voi ottaa lennon jonnekin lähelle ja matkustaa junalla loppumatkan.
Tukholmalaisena Jonasson pääsisi junilla ja busseilla minne tahansa Eurooppaan, jopa saarivaltio Britanniaan on voinut jo pitkään matkustaa junalla. Suomalaisilla on yhä meri esteenä, ellei satu asumaan pohjoisessa lähellä länsirajaa kuten minä.
Nouse laivaan mieluummin Turusta kuin Helsingistä
Rail Baltica -junayhteyttä Tallinnasta Varsovaan rakennetaan parhaillaan, ja se valmistunee kymmenen vuoden kuluttua. Baltican raiteille pääsee jossain vaiheessa myös Helsingistä, mikäli Suomenlahden alittava tunnelihanke toteutuu. Toistaiseksi Tallinnan tai Pietarin kautta matkustaminen on kuitenkin vaivalloista.
Ekomatkailijan kannattaa nousta laivaan Helsingin sijasta Turusta. Junamatkustajan hiilidioksidipäästöt Helsingistä Turkuun ovat vain muutama gramma. Laivat Turun ja Tukholman välillä ovat diesel- ja niin sanottuja LNG-laivoja, jotka kulkevat nesteytetyllä maakaasulla ja tarvittaessa myös dieselillä.
LNG-laivoilla rikki- ja typpipäästöt jäävät hyvin pieniksi, ja CO2 -päästötkin ovat diesellaivoja pienemmät, mutta nyt on huomattu, että ne voivat aiheuttaa metaanipäästöjä. Metaani lämmittää ilmastoa noin 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaammin. Ruotsin-laivojen metaanipäästöjen suuruudesta ei ole vielä tietoa.
Yöjunavuoroja on lisätty
Ruotsin nollapäästöt loppuvat Kööpenhaminassa, josta Saksan rajalle Flensburgiin hiilikuormaa kertyy junassa peräti 22 kiloa matkustajaa kohti, mutta nollaa kohti ollaan sielläkin menossa.
Tanskan kansallinen rautatieyhtiö Danske Statsbaner eli DSB on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2030 junamatkailu ei aiheuta hiilipäästöjä. Silloin kaikkien junien on määrä kulkea uusiutuvalla energialla. Yhtiö jo vaihtaa viimeisiä dieseljunia sähköjuniin, ja lisäksi tavoitteena on siirtyä kokonaan uusiutuvaan sähköön.
Toisin kuin lentoliikenne, junaliikenne on pohjautunut kunkin maan omiin liikkumistarpeisiin. Euroopan unioni ajaa rautatieliikenteen sujuvoittamista läpi Euroopan. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa junat liikkuvat mutkattomasti maarajojen yli, mutta junien aikataulujen yhteensovittamisessa on vielä tekemistä.
Nyt on vireillä monia toimia junien houkuttelevuuden lisäämiseksi. Vain muutama vuosi sitten Euroopan junayhtiöt lopettivat yöjunavuorojaan kannattamattomina ja jopa romuttivat makuuvaunujaan, mutta suunta on muuttunut. Yöjunavuoroja on lisätty pohjoisen ja etelän välillä ja myös Länsi- ja Itä-Euroopan reiteille, esimerkiksi Pariisin ja Wienin välillä on vuoro.
EU haluaa helpottaa junamatkailua Euroopassa
EU haluaa yhtenäistää myös tuskastuttavan monimutkaisen varausjärjestelmän. Matkalla Roomaan joutuu käyttämään usean maan junayhtiöitä. Matkustajan pitää hallita erilaisia matkalipun varaussysteemejä, joiden käytännöt ovat yhtiöillä yhä harmillisen erilaisia.
EU haluaa jäsenmaiden panostavan myös ratojen sähköistämiseen, ja sähkö pitää tuottaa fossiilittomalla energialla. Tässä on tekemistä vielä muun muassa Pohjois-Saksassa, jossa junat käyttävät vain 62-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Deutsche Bahn kokeilee muun muassa akkujen käyttöä voimanlähteenä sähköttömillä rataosuuksilla.
Italiassa rataosuuksista on sähköistämättä vielä lähes 40 prosenttia ja myös fossiilisten osuus sähköntuotannossa on korkea. Italiakin hakee ratkaisua akku- ja vetytekniikasta.
Roomassa suuntaan Colosseumille, ja paahtavan auringon alla pohdin matkailun etiikkaa. Hinnan ja helppouden lisäksi matkustajan on tulevaisuudessa pakko pohtia keinoja välttää päästöjä.
Grafiikan lähteet
Lentojen päästöt on laskettu Atmosfair-laskurilla 30. heinäkuuta. Sen jälkeen laskurin toimintaa on jonkin verran muutettu. Atmosfair ottaa huomioon myös sen, että päästöt tapahtuvat kilometrien korkeudessa, jolloin ilmastovaikutus on suurempi. Osa laskureista huomioi vain lennon polttoaineen hiilidioksidipäästöt, jolloin ne antavat pienempiä päästölukemia.
Jutun kirjoittamisen jälkeen lähteinä käytettyjä verkkosivuja ja laskureita on muutettu.
Junamatkan päästöt kansallisilta rautatieyhtiöiltä: SJ (Statens Järnvägar), DSB (Danske Statsbaner), DB (Deutsche Bahn), ÖBB (Österreichische Bundesbahnen) ja FS Italiane Group.
Henkilöautojen päästöt: Traficom. Lisätiedot: Autoalan Tiedotuskeskus.
Laivojen päästöt Turku–Tukholma: Tallink Silja.
