![](https://seura.fi/awpo/img/2023/09/istock-696445496.jpg?s=05e3e8aed13678e3250587b4cd7281aa&fit=crop)
Eläkkeelle jääminen luo pohjan uuteen arkeen – Nauti eläkepäivistä virkeänä! Lue nämä lääkärin neuvot
Työterveyshuolto huolehtii, että työntekijä pysyy kunnossa. Joskus kuitenkin pelottaa, että eläkkeellä terveys romahtaa. Miten pysyä terveenä jatkossakin?
Aivoille tekee hyvää uuden oppiminen, esimerkiksi kielten opiskelu.
Eläkkeellä jääminen on elämänvaihe, joka avaa ovet uuteen arkeen ja aikaan. Hyvät eläkevuodet eivät ole itsestäänselvyys. Näin kysymyksiin eläkeläisen arjesta vastaa Helsingin työterveyshuollon vastuulääkäri, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri Mari-Liis Kalima, Lääkärikeskus Aava.
1. Eläkkeelle jääminen on iso muutos. Onko eläköityminen sitä myös terveydelle?
Pysyväissairaudet eivät poistu, vaan ne päinvastoin alkavat yleistyä 60 ikävuoden jälkeen – samoihin aikoihin eläköitymisen kanssa. Kyselytutkimusten mukaan kokemus omasta terveydestä kuitenkin kohenee yleensä tuossa yhteydessä. Kun työhön liittyvä kuormitus jää, ihmiselle vapautuu entistä enemmän voimavaroja itselle tärkeisiin asioihin. Tämä lisää hyvinvointia.
Vaikka terveitä eläkevuosia lähdetään rakentamaan hyvissä ajoin ennen eläköitymistä, talkoisiin ehtii mukaan myöhemminkin, eikä elämää tarvitse laittaa uusiksi. Parempi on etsiä omista elintavoista toimivia asioita ja pyrkiä lisäämään niitä omaan arkeen.
2. Miten alan rakentaa itselleni terveitä eläkevuosia?
Jo muutama kuukausi ennen h-hetkeä on hyvä kartoittaa omat terveyden riskitekijät ja miettiä, millaisilla muutoksilla riskit pysyvät hallussa.
Eläkkeelle jääminen muuttaa arkea, ja muutokset voivat vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Riskien kartoittamisessa on apua omaan työterveyshuoltoon mahdollisesti kuuluvasta, eläkkeelle jäävän työterveystarkastuksesta. Siinä katsotaan terveyttä ennustavia tekijöitä, kuten verenpainetta, veren rasva- ja sokeriarvoja, painoa, fyysistä aktiivisuutta ja mielialaa.
Omaolo.fi-palvelusta löytyy ilmainen, sähköinen terveystarkastus, jonka kysymyksiin vastaamalla saa raportin omasta terveydentilasta. Palvelu tekee arvion elintapojen perusteella ja antaa konkreettisia ohjeita hyvinvoinnin parantamiseen. Terveyden ja peruspilarit ovat iästä riippumatta samat: monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja liike, kohtuus päihteissä ja tupakoimattomuus.
3. Isoin muutos taitaa olla aikatauluista vapautuminen. Mitä se tekee terveydelle?
Eläkkeelläkin arjessa tulisi olla rytmi. Nukkumaan mennään, sängystä noustaan ja aterialle rauhoitutaan suunnilleen samoihin aikoihin. Päivää rytmittäviä tekemisiä ei tarvitse kellottaa minuutin tarkkaan ja aikataulu joustaa, mutta kokonaan ei kellosta kannata luopua. Ihminen tarvitsee arkeensa rakennetta, jotta se tuntuu mielekkäältä. Mielekäs arki tukee mielen hyvinvointia.
Aivotkin pitävät rutiineista: ne toimivat terävästi, jos arki on tarpeeksi ennustettavaa. Rutiinit vapauttavat aivot jatkuvasta päättämisestä, jolloin niissä riittää virtaa keskittymistä vaativiin asioihin.
Painonhallinnan kannalta säännöllinen ateriarytmi, riittävä uni ja liike ovat tärkeitä. Jos ylipainoa on vähän ja ikää yli 65, painoa ei tarvitse pudottaa, vaan huolehtia, ettei se pääse enää nousemaan.
4. Työelämä työllisti aivoja. Pitääkö nyt rustata ristikoita?
Aivot pysyvät virkeinä, kun niitä vähän kutittelee. Jos ristikoiden täyttäminen ei tunnu omalta jutulta, se kannattaa unohtaa. Väkisin tekemisestä tulee stressiä, mikä on aivoille haitallista. Tekemisen pitää olla itselle mielekästä.
Uuden oppiminen tekee aivoille hyvää. Se voi tarkoittaa uutta harrastusta, uutta kävelyreittiä tai vaikka uusien reseptien kokeilua.
Lue myös: Huolla aivoja ja pidä muisti kirkkaana – Lue aivotutkija Minna Huotilaisen neuvot
![muistin](https://seura.fi/awpo/img/2021/11/istock-1314539029.jpg?s=4280f18c8140dd3ee14e50d2cffa66b2&fit=crop-50-50-1&w=630&h=630)
5. Kaverit jäävät työpaikalle. Onko se huono juttu?
Eläkkeellä ihmissuhteisiin voi tulla iso aukko, jota kannattaa alkaa pohjustaa hyvissä ajoin ennen viimeistä työpäivää. Ihmissuhteiden puute kuormittaa mieltä, mikä heikentää hyvinvointia. On kuitenkin eri asia olla yksin kuin yksinäinen. Jos viihtyy yksin, eikä tunne itseään yksinäiseksi, hyvinvointi ei vaarannu.
Harrastuksista kannattaa pitää kiinni työelämän kiireissäkin. Ne tuovat päiviin sisältöä ja seuraa sitten, kun kohtaamiset työpaikalla jäävät. Esimerkiksi yhdistystoiminnassa voi tutustua uusiin ihmisiin kaikenikäisenä.
![elämää eläkkeellä](https://seura.fi/awpo/img/2022/09/web_dscf1714.jpg?s=cd8a35ba73e2424478c19f561238608e&fit=crop-50-50-1&w=630&h=630)
6. Työterveys huolehtii tutkimuksilla, että olen elintavoissani oikealla tiellä. Miten terveystarkastuksista kannattaa huolehtia eläkkeellä?
Verenpainetta, veren rasva- ja sokeriarvoja tulee seurata jatkossakin, mutta nyt tutkimuksiin tulee hakeutua oma-aloitteisesti. Tutkimusväli on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset riskit, elämäntavat ja olemassa olevat sairaudet. Tutkimusväli selviää kysymällä lääkäriltä.
Jos oma työterveyslääkäri pitää yksityisvastaanottoa, yhteistyötä voi monesti jatkaa – tosin potilaan omalla kustannuksella. Ikääntyneet voivat myös hakeutua terveystarkastukseen ja sen jälkeen tutkimuksiin omalle terveysasemalleen.
Ikääntyneen väestön neuvolatoiminta on kirjattu vanhuspalvelulakiin. Useissa kunnissa on aikuis- tai ikäneuvola, josta kannattaa kysyä apua oman terveyden seurantaan.
![Ennen eläkkeelle jäämistä kannattaa selvittää tulojen muutos ja verotus. Säästämistäkin kannattaa harkita.](https://seura.fi/awpo/img/2022/10/istock-elakelaiset-scaled.jpg?s=4a954ebd9f1fb18063f2c311f8cb9715&fit=crop-50-50-1&w=630&h=630)
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 9/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti