Potilasvahinko jätti lonkkaleikkauksen myötä Markun arkeen ikuisen trauman ja kuolemanpelon – ”Joudun pelkäämään flunssia koko loppuelämäni”

Lääkärin tekemä virhe lonkkaleikkauksen yhteydessä johti elämänmittaisiin seurauksiin ja väsyttävään taisteluun potilaskorvauksista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lääkärin tekemä virhe lonkkaleikkauksen yhteydessä johti elämänmittaisiin seurauksiin ja väsyttävään taisteluun potilaskorvauksista.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jani Kaaro

Kurkkukipu ja limainen yskä eivät vaikuttaneet vakavilta oireilta. Markku kuitenkin ajatteli, että niistä on hyvä mainita lääkärille. Edessä oli lonkkaleikkaus ja lääkäri voisi päättää oliko Markku leikkauskelpoinen.

Viesti toimitettiin lääkärille, mutta Markun saapuessa parin päivän päästä saapui ortopediseen sairaalaan, Coxaan, oireista ei puhuttu mitään. Häntä alettiin suoraan valmistelemaan leikkaukseen.

Keuhkoja ei kuvattu, eikä verikokeita otettu. Ilmeisesti taustatietojakaan ei tarkistettu.

”Se oli se kohtalokas virhe”, Markku sanoo.

Potilasvahinko yllätti Markun kun lonkkaleikkaus tehtiin.
Potilasvahinko oli ikävä seuraus Markun lonkkaleikkauksesta (kuvituskuva). © iStock

Lonkkaleikkaus ja keuhkokuumeessa kotiin

Kaksi päivää leikkauksesta Markku oli vielä osastolla, kun hänelle nousi korkea kuume. Sauvakävelyharjoituksissa hän oli menettää tajuntansa ja olo oli niin heikko, että hänet piti viedä pyörätuolilla vuoteeseen.

Lääkäri ei kuitenkaan nähnyt Markun voinnissa mitään erityistä huolta ja halusi kotiuttaa hänet seuraavana päivänä.

Aamulla Markun keuhkoista kuului rohinaa.

”Se oli minulle aivan uutta, en ollut koskaan aiemmin  kuullut sellaista. Kiertävä ortopedi kuunteli keuhkot ja totesi, että ne rohisivat, mutta kirjoitti kotiutusepikriisiin, että keuhkot olivat normaalit. Heillä oli vain hoppu kotiuttaa minut pois muiden maksavien asiakkaiden tieltä”, Markku sanoo.

Tosiasiassa Markku oli saanut sairaalasyntyisen keuhkokuumeen, joka olisi pitänyt hoitaa välittömästi.

Pallottelua ja vastuunväistelyä

Kotiutus kuumeessa oli toinen virhe, minkä Markku sai huomata pian. Ensimmäisenä yönä hän heräsi siihen, ettei saanut kunnolla happea ja keuhkot rohisivat edelleen.

Markku soitti Coxan hätänumeroon ja kertoi tilanteen. Tähän hoitaja vastasi, että Coxa on ortopedinen sairaala, eivätkä he hoida keuhkoja. Ohjeeksi hän antoi Markulle soittaa aamulla terveysasemalle. Kanta-Hämeen keskussairaalan ensiavussakaan ei voitu auttaa Markkua – tapaus ei kuulunut heille, vaan Coxalle. 

Markku valvoi ja hengitys muuttui edelleen vaikeammaksi. Kun Markku otti uudestaan yhteyttä Coxaan, sieltä käskettiin jälleen soittamaan terveyskeskukseen. 

Kun kello tuli kahdeksan aamulla, Markku soitti heti terveyskeskukseen. Hoitaja ei kuitenkaan suostunut antamaan lääkäriaikaa, vaan sanoi, että tilannetta on seurattava. Markku alkoi olla epätoivoinen ja päätti vielä kerran soittaa Coxaan. Kolmannen kerran hän kuuli kuitenkin saman vastauksen: ”Emme hoida keuhkoja, soittakaa terveyskeskukseen”.

Markulle jäi vain yksi vaihtoehto. Hän tilasi itselleen paaritaksin ja ilmoitti terveyskeskukseen, että hän on tulossa.

”Närkästynyt hoitaja sanoi, että ”No kai teidän on tultava, kun olette taksinkin jo tilanneet””, Markku muistelee.

”Kortisoni pelasti henkeni”

Terveyskeskuksessa vastaanotto oli nyreää, ja Markku pantiin kiireettömien potilaiden jonoon. Kun verikokeiden tulokset tulivat, ne todistivat Markun olleen oikeassa. Tulehdusarvot olivat korkeat, yli 300, ja keuhkokuume oli levinnyt molempiin keuhkoihin. Markku otettiin aluksi vuodeosastolle, mutta oireiden pahetessa hänet siirrettiin teholle.

Viidentenä päivänä sairaalassa antibiootit eivät purreet vieläkään. Kun sydän alkoi lisäksi pettää, hänet pantiin sydänvalvontaosastolle. Yöllä erikoislääkäri määräsi vahvempia antibiootteja ja kortisonia suoraan suoneen.

”Kuulin myöhemmin, että kortisoni pelasti henkeni”, Markku kertoo.

Vasta myöhemmin Markku sai kuulla selityksen sille, miksi hänen tilanteensa oli äitynyt niin pahaksi. Vuosia aiemmin Markku oli sairastanut Hodgkinin taudin ja saanut siihen sädehoitoa.

Sädehoidon seurauksena hänelle oli kehittynyt bronkiektasia – keuhkoputkien krooninen laajentuma. Lääkäri oli kirjannut bronkiektasian Markun sairauskertomukseen, mutta jättänyt jostain syystä kertomatta siitä itse potilaalle.

© iStock

Bronkiektasia vei infektiokierteeseen

Markku sai kuulla bronkiektasia-diagnoosistaan vasta kun hänen keuhkonsa kuvattiin Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Bronkiektasia ei ollut oireillut millään tavalla ennen lonkkaleikkausta Coxassa, mutta nyt se muistutti itsestään koko ajan. Bronkiektasia altistaa keuhkot sitkeille virus- ja bakteeri-infektioille, ja ensimmäisellä kerralla Markku vietti sairaalassa kolmatta viikkoa. Tuona aikana hän menetti lihasmassastaan kaksitoista kiloa.

Kotiuttamista seurasi pitkä infektiokierre, joka vei Markulta puhdin ja työtehon. Keväällä 2019 keuhkoinfektio äityi jälleen hengenvaaralliseksi – Markku vietti sairaalassa pari viikkoa ja menetti jälleen seitsemän kiloa. Keuhkosairaus tuotti liitännäissairautena myös sydämen vajaatoiminnan.

Pahinta on kuitenkin pelko.

”Mikä tahansa flunssa voi edelleen viedä teholle ja pahimmassa tapauksessa viedä hengen.”

Valehtelua ja syrjimistä

Potilasvakuutuskeskus oli Markun tapauksesta sitä mieltä, että mitään potilasvahinkoa ei ollut tapahtunut. Tästä alkoi viiden vuoden kafkamainen taistelu, josta ei outoja käänteitä puutu.

Markun lähtökohtana taistelulle oli, että keuhko-oireista huolimatta hänen leikkauskelpoisuuttaan ei selvitetty Coxassa asianmukaisesti. Hänestä ei otettu verinäytteitä saati keuhkokuvaa.

Tarkastivatko lääkärit Markun taustatiedot? Coxan johtavan ylilääkärin Teemu Moilasen mukaan tarkistivat, mutta eivät suostu kertomaan, mistä tarkistus tehtiin. Coxa, joka ei kuulunut leikkauksen aikana vuonna 2017 OmaKanta-järjestelmään, on kommentoinut asiaa ainoastaan sanomalla, että tiedot on hävitetty.

Markku epäilee, ettei taustatietoja tarkistettu ollenkaan – ne olisivat paljastaneet bronkiektasian eikä lääkäri olisi voinut jättää sellaista huomiotta. Outoa oli Markun mielestä sekin, että Potilasvakuutuskeskuksessa hänen asiaansa käsitteli ortopedi, vaikka ongelma olisi kuulunut keuhkolääkärille.

Vielä oudompaa seurasi kuitenkin vuonna 2019, kun Markku selvisi uudesta rajusta keuhkokuumeesta. Hän oli kuullut, että potilaana hänellä oli oikeus tehdä rinnakkaiskirjaus lääkärin kertomaan, jos se oli ristiriidassa lääkärin kirjauksessa kertoman kanssa.

Yllättäen johtava lääkäri Moilanen kielsi rinnakkaiskirjauksen tekemisen, koska sille ei kuulemma ollut perusteita. Markku otti yhteyttä Coxan toimitusjohtajaan, joka valitteli, että on voimaton puuttumaan asiaan.

Markku otti vielä yhteyttä tietosuojavaltuutettuun, joka omassa päätöksessään luki Coxalle lakia potilaan oikeuksista: Coxan oli pakko tehdä Markun vaatima rinnakkaiskirjaus. Coxa yritti vieläkin luikerrella irti rinnakkaiskirjausvaatimuksesta  ja vei asian Pirkanmaan sairaanhoitopiirin käsiteltäväksi. Siellä rinnakkaiskirjaus kuitenkin vahvistettiin.

Rinnakkaiskirjaus laittoi valituskierteelle pisteen

Mistä rinnakkaiskirjauksessa sitten oli kyse? Kyse oli päivästä, jolloin Markku kotiutettiin sairaalasta. Tuolloin lääkäri oli kirjannut, että keuhkot ovat normaalit. Markun rinnakkaiskirjauksessa luki, että lääkäri oli sanonut keuhkojen rohisevan.

Taistelu rinnakkaiskirjauksesta kannatti. Se käänsi vuosien valituskierteen jälkeen tapauksen Markun voitoksi. Voitto tosin on hieman liioiteltu sana, sillä koko viiden vuoden taistelun tuloksena Potilasvakuutuskeskus korvasi Markulle 1900 euroa. Itkeä vai nauraa?

Kun Markku oli sairaalassa, puoliso kävi kolme kertaa päivässä kuntouttamassa miestään fysioterapeutin ohjeiden mukaan – näin fysioterapeutille vapautui aikaa hoitaa muita potilaita. Kotiuttamisen jälkeen puoliso jatkoi Markun hoitamista ja kuntouttamista viikkojen ajan. Tästä Potilasvakuutuskeskus korvasi yhteensä 6,99 euroa.

”Kuin kiusaa vahingon päälle”, Markku sanoo.

Lopuksi Potilasvakuutuskeskus kieltäytyi korvaamasta Markulle kaikkia käsittelyn korkokuluja vetoamalla siihen, että tapauksen käsittely oli kestänyt viisi vuotta. Sen sijaan korkokulut korvattiin Potilasvakuutuskeskuksen itse määrittelemästä päivämäärästä 14.3.2022 lähtien.

Markku sanoo olevansa äärimmäisen pettynyt Potilasvakuutuskeskuksen toimintaan. Häntä ei kuunneltu, potilasvahinko määriteltiin kapeimmalla mahdollisella tavalla ja korvaus oli surkea. Markku menetti taistelussa tuhansia euroja enemmän kuin mitä lopulta sai takaisin.

”Kokemus oli nöyryyttävä ja traumatisoiva. Kaikki, mitä jäi käteen on se, että olen sairas ja joudun pelkäämään flunssia koko loppuelämäni.”

Juttua korjattu 2.11.2023 kello 9.34: Potilasvahinkokeskus ja potilasvahinkolautakunta muutettu potilasvakuutuskeskukseksi.

Lue myös: Leikkausjonossa jo vuosi – Eija odottaa yhä helpotusta nivelrikkoon: ”En halua edes ajatella, jos en pääse leikkaukseen tämän syksyn aikana”

leikkausjono
”Kotona työskennellessäni kissani Iita huomaa hätäni ja tulee kehräämään viereeni”, Eija Eteläpää kertoo. ”Saan hänestä voimaa jaksaa työpäivän loppuun.” © Jonne Räsänen

Lue myös: Potilasvahinko rutiinileikkauksessa muutti Anneli Kurkelan elämän: ”Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että joutuu itse taistelemaan omista oikeuksistaan”

Anneli Kurkelan elämään potilasvahinko toi hyvääkin
Anneli Kurkela menetti potilasvahingon myötä työkykynsä, mutta on löytänyt uuden intohimon kirjoittamisesta. Hän iloitsee siitä, että järkyttävä kokemus toi elämään myös jotain hyvää. © Susanna Chazalmartin
X