”Paleltuneita kissanpentuja kaivettiin halkopinojen alta” – Eläinsuojeluyhdistys antaa suojan eläimille kovilla pakkasilla

Kankaanpään eläinsuojeluyhdistyksen tilat ja sijaiskodit täyttyivät ja tarve kasvaa pakkasilla. Lahjoitusten ja sijaiskotien avulla saadaan lisää tilaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kankaanpään eläinsuojeluyhdistyksen tilat ja sijaiskodit täyttyivät ja tarve kasvaa pakkasilla. Lahjoitusten ja sijaiskotien avulla saadaan lisää tilaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Aino Mielo

Kankaanpäässä on tammikuun toisena perjantaina seitsemän astetta pakkasta ja runsaasti lunta. Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys toimii Satakunnassa, jossa myös paukkupakkasia on mitattu tänä talvena.

”Mieti, kun menisit itse paljain varpain tuonne pihalle”, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Pellonpää.

Anna-Maija ”Annuli” Pellonpäälle, 45, onkin usein todettu, että ”eikös kissat pärjää ihan hyvin ulkona” – ja kissojen selviytymistä on verrattu esimerkiksi luonnossa eläviin kettuihin.

Kissa ei pärjää pakkasilla ulkona

Kissat paleltuvat, kuten ihmisetkin, mitä alemmaksi elohopea nolla-asteen alle vajoaa. Mitä pienempi tai huonokuntoisempi kissa on, sen huonommin se kestää ulkonakin.

”Esimerkiksi pitkäkarvainen kissa kerää ensin kosteutta, kun huopuma karvassa sitten jäätyy, se on ihan kuin jääkalikka vasten paljasta ihoa”, Anna-Maija Pellonpää muistuttaa.

Usein hänen pelastamillaan eläimillä on paleltuneet tassut, korvat tai nenänpää. Kissat voivat kärsiä pakkasilla myös nestehukasta, mikä voi aiheuttaa munuais-sairauksia.

Kankaanpään ”kissala” on Suomen suurin populaatiokissoihin erikoistunut eläinsuojelukeskus. Sen tilat ovat entisen kenkätehtaan päädyssä ja tehtaan entisen omistajan kotitalossa. Vuonna 2023 kissoja on ollut tiloissa kaikkiaan 1 308.

Populaatiokissoilla tarkoitetaan leikkaamattomia kissoja, jotka pääsevät hallitsemattomasti lisääntymään ja saavat jopa kolmet pentueet vuodessa. Pellonpään mukaan näitä populaatioita ei yleensä tule autiotaloihin tai metsiin – ongelman keskeisessä osassa on aina se, että ihminen sallii tilanteen.

Nyt vuoden alussa yhdistyksen tilat ovat täynnä. Myös kissojen sijaiskodit on täytetty. Suojan tarve kuitenkin kasvaa pakkasten vuoksi, ja kissalaan ollaankin lahjoitusten turvin rakentamassa lisäpaikka 12 kissalle.

Pakkaspennut kaivettiin halkopinojen alta Honkajoella

”Apua!….”, alkoi postaus Facebookissa. Kun kovat pakkaset ovat joulu- ja tammikuussa paukkuneet Kankaanpäässä, yhdistykselle on tullut paljon myös hätäsoittoja ulkona palelevista eläimistä.

Anna-Maija Pellonpää muistaa erityisen hyvin tapauksen, jossa -30 asteen pakkasessa etsittiin Honkajoen syrjäseudulla ”pakkaspentuja.” Näitä kahdeksan viikkoisia kissanpentuja jouduttiin kaivamaan halkopinojen alta. Pennut olivat pahasti kylmettyneitä, ja niistä jokaiselta jouduttiin amputoimaan kuolioon mennyt häntä.

Pellonpään mukaan yhdistyksen suurin kuluerä onkin kissojen eläinlääkärit, joihin saattaa kulua jopa 10 000 euroa kuukaudessa.

”Kissa on petoeläin, joka piilottaa kaiken kipunsa ja sairautensa, ennen kuin on jo kolme jalkaa haudassa. Kaikki kissat pitää tarkistaa”, Pellonpää toteaa.

Eläinsuojelukeskus järjestää kissoille lääkkeitä, rokotuksia, madottamista, ruokaa ja leluja. Kissoille etsitään turvallisia sijaiskoteja tai adoptiokoteja. Lisäksi kaikki kissat leikataan, ennen kuin ne annetaan eteenpäin.

Järjestö ei saa kunnallista- tai valtiollista tukea, vaan toiminta pyörii täysin lahjoituksilla ja kissojen ”myyntihinnoilla.”

Oman haasteensa on tuonut myös hintojen nousu. Kissanruoat, -hiekat ja lääkkeet ovat kalliimpia, joten kissojen ”myyntihintoja” on myös pitänyt korottaa.

Kissojen kohtalot järkyttivät työharjoittelijaa

Yhdistyksellä on tällä hetkellä 11 vapaaehtoista ja työntekijää. Yksi heistä on 26-vuotias eläintenhoitajaksi opiskeleva Essi Nummi. Tammikuun toisena perjantaina on hänen työharjoittelunsa viimeinen päivä.

Työharjoittelu on ollut Nummelle tunteiden vuoristorata. Järkytyksenä on tullut se, millaisessa kunnossa kissoja löydetään. Kissalta voivat puuttua kaikki hampaat, ruumiinosia joudutaan amputoimaan paleltumisen vuoksi, ja kissa voi olla pahasti sairas.

”Tämä on saanut välillä ihan vihaamaan ihmisiä”, Essi Nummi miettii.

Toisaalta joulun aikana monien muiden yhdistysten tavoin, myös Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys vastaanotti valtavasti sekä raha että tavaralahjoituksia. Keskuksen eteistila oli ollut ennen joulua täynnä kiipeilypuita, hiekkasäkkejä, ruokaa, leluja ja kantokoppeja.

”Itkin täällä yksinään, kun olin niin liikuttunut.”

Kodittomat kissat pääsivät suojaan pakkasilta Kankaanpäässä.
© Essi Nummi

Eläinsuojeluyhdistys kaipaa avukseen vapaaehtoisia

Kankaanpäänkin eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa työtä riittää, ja tarvetta olisikin uusille vapaaehtoisille. Essi Nummen mukaan kissojen hoitamisen lisäksi päivittäin aikaa menee esimerkiksi hiekkalaatikoiden, ruokakuppien ja kantokoppien desifiointiin ja pesuun.

”Ei tänne kolme kertaa viikossa tai edes joka viikko tarvitse tulla, mutta edes silloin tällöin. Tämäkin on meille parempi kuin se, että kissa menee lyhyeksi ajaksi sijaiskotiin”, Anna-Maija Pellonpää sanoo.

Eläinsuojaan voi tulla työharjoittelun ohella myös työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.

Pellonpää muistuttaa myös, että Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys on toimija, joka saa aikaan paljon jopa yksittäisellä 20 euron lahjoituksella.

”Ei tarvitse olla miljoonaomaisuutta, että voi tehdä jotakin asioille.”

Koira on ihmisen paras ystävä

Essi Nummi on huomannut työssään, etteivät ihmiset suhtaudu kissoihin ja koiriin samalla tavalla – ja tämä ihmetyttää häntä.

Kun Nummi on laittanut esimerkiksi Facebookiin ilmoituksen löytyneestä sisäkissasta, ihmiset kommentoivat: ”Se on sun kissa nyt.” Jos samanlaisen ilmoituksen laittaa koirasta, somekansa on huolissaan ja vihainen omistajalle holtittomuudesta.

”Miksi kissa on vähä arvoisempi kuin koira”, Essi Nummi ihmettelee.

Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys saa eniten yhteydenottoja kissoista, mutta apua annetaan ja huolta kannetaan kaikista eläimistä. Anna-Maija Pellonpään mukaan on ollut pupuja, koiria, kanoja – ja jopa hevonenkin. Yhdistys auttaa, jos esimerkiksi maalaistalossa tai ulkona eläimet alkavat lisääntyä holtittomasti, eikä ihminen pysty enää huolehtimaan kaikista pennuista.

Yhdistys auttaa myös etsimään uusia koteja eläimille, joiden omistaja on sairas, menehtynyt tai muuten estynyt huolehtimaan eläimestä.

Lue myös: Heli Mäenpää nosti hylätyt kissat valokeilaan: ”Välillä henki salpautui tuskasta, kun kuulin, mitä kaikkea kissat ovat joutuneet kokemaan”

Heli Mäenpää ja Rölli-kissa
Löytökissojen kohtalo on pääosin eläinsuojelu­yhdistysten vapaaehtoisten uutteran työn varassa. Heli Mäenpää uskoo, että kaikki kissat haluavat tulla löydetyksi ja päästä ihmisen hoiviin. © Tommi Tuomi

Lue myös: Hannele Luukkainen on eläinsuojelun veteraani – Nuoruuden ahdistavat kokemukset ajoivat kissojen asialle: ”Kissan arvostusta voidaan lisätä niin, että sillä on hinta”

Hannele Luukkainen
Hannele Luukkaisella on kymmeniä tuhansia kissaesineitä, joista hän on koonnut näyttelyn kakkoskotinsa aittaan. Söpön posliinikissan hän on saanut lapsena lahjaksi. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

*Juttua päivitetty 15.1.2023 klo 21.52: Kuvien tekijänoikeuksiin nimi korjattu.

X