Euroopan ilmansuunnat ovat sekaisin – Tutkija Sinikukka Saari: ”Itä-Eurooppaan taitaa kuulua enää vain Valko-Venäjä ja Venäjä”

Suomi liittyi lopullisesti länteen, julistivat monet maamme liittyessä Natoon viime huhtikuussa. Toiset muistuttelivat, että Suomi on kuulunut länteen jo aiemminkin. Kartalla maamme pysyi kuitenkin paikoillaan, ihan yhtä idässä kuin ennenkin.

Poliittisen identiteetin ja todellisen maantieteen ristiriita koskee Suomen lisäksi puolta Eurooppaa. Tšekkiläis-ranskalainen kirjailija Milan ­Kundera ­julisti jo 1980-luvulla, että itäisen Keski-Euroopan pienemmät maat ovat ”kidnapattuja länsimaita”: kulttuurisesti lännessä, maantieteellisesti keskellä Eurooppaa ja poliittisesti tuomittuja silloiseen ­itäblokkiin.

Kun rautaesirippu tuon vuosikymmenen lopussa kaatui, puoli Eurooppaa rynnisti länteen ja sekoitti Euroopan ilmansuunnat pitkäaikaisesti.

Sinikukka Saari: ”Idästä tuli vahvojen mielikuvien kirosana”

Arkipuheessa itä vaikuttaa usein lähinnä kirosanalta ja aiheuttaa vahvoja mielikuvia ja epäsuoraa mainehaittaa monelle maalle. Nyt kun Ukraina ja Moldovakin ovat hakeneet EU-jäsenyyttä ja lähentyneet Natoa, yksiselitteisesti Itä-Eurooppaan taitaa kuulua enää vain Valko-Venäjä ja Venäjä.

Mutta jos koko Eurooppa on pelkkää Länsi-Eurooppaa, jääkö jotain oleellista puuttumaan? Kun kaikki puhe tapahtuu läntisessä kehyksessä, itäeurooppalainen näkökulma jää vaille huomiota. ’Itäisyys’ on typistetty vain heikkolaatuiseksi ’läntisyydeksi’.

Myös maanosamme ulkopuolella itäinen Eurooppa nähdään turhan usein vain Washingtonin tai Moskovan jatkeena.

Monet kaukaisemmat maat, kuten Brasilia tai Etelä-Afrikka, eivät näe Venäjän hyökkäyssotaa ukrainalaisten kamppailuna itsenäisyytensä puolesta.

Kauempaa katsottuna näyttää kuin kyseessä olisi Venäjän ja lännen kamppailu, jossa molemmat osapuolet ovat yhtä lailla syyllisiä.

Urheaa puolustustaistelua käyvälle käyvälle Ukrainalle etelän tulkinta on tullut ikävänä yllätyksenä, mutta se on looginen suhteessa panostukseen. Venäjällä on Afrikassa yli kolmekymmentä edustustoa, Ukrainalla vain kymmenen. Rauhansuunnitelmansa puitteissa Ukraina haluaa nyt käydä keskustelua ”globaalin etelän” kanssa uudelta pohjalta.

Itä-Euroopan traagista tarinaa ei tunneta

Ukrainan keskeinen viesti on, että kuten natsi-Saksa myös Venäjä on kolonialisoinut Itä-Eurooppaa raa’alla tavalla, samaan tapaan kuin siirtomaavallat aikoinaan alistivat merentakaisia alusmaitaan.

Valitettavasti Itä-Euroopan traaginen tarina on jäänyt kertomatta suurelle osalle maailman maista. Kun itäiset maat kurottelevat länteen, muut ilmansuunnat jäävät helposti huomiotta.

Lue myös: ”Pelote on uskottava” – Sinikukka Saari kiteyttää, mikä on Nato-Suomelle ensiarvoisen tärkeää