Suomalaisten kouluikäisten ylipaino lisääntyy – Miten terveyttä edistävät elintavat saadaan nykyistä luontevammiksi yhteiskunnassa?
Suomea voi odottaa tulevaisuudessa mittava ja vakava kansanterveydellinen ongelma, jos lapsia ja nuoria ei aleta ohjata yhä ponnekkaammin pois epäterveellisistä elintavoista.
Suomalaisista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 19 prosenttia on ylipainoisia. Sekä epäterveelliset että terveelliset elintavat opitaan kotona, ja aikuiset toimivat lasten roolimalleina.
Useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on jo kasvuiässään ylipainoinen. Erityisesti suomalaisten kouluikäisten poikien ylipaino on viime vuosina lisääntynyt, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2021 tiedoista.
Ne perustuvat Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) saatuihin lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa mitattuihin pituus- ja painotietoihin.
Lasten lihavuus on nostettu sekä globaalisti että kansallisesti keskeiseksi terveyshaasteeksi.
”Nuorten ylipainon yleisyys on kasvanut 70−80-luvuilta 2−3-kertaiseksi, ja kun tiedetään, mitä vaikutuksia sillä on myöhempään terveyteen, se on suuri huolenaihe”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.
Lapsuuden lihavuus ennustaa aikuisuuden lihavuuden riskiä
Poikien ylipaino on yleisempää, tytöillä ei näy nousevaa trendiä. Päivi Mäki nimeää pääsyylliseksi ruokaympäristön muutokset, istuvan elämäntavan ja vähentyneen arkiliikunnan.
”Tarjolla on paljon energiatiheitä ruokia ja juomia, jotka ovat ravitsemuslaadultaan heikkoja”, Mäki sanoo.
Kaikkea on tarjolla yltäkylläisesti ympäri vuorokauden. Annos- ja pakkauskoot ruoissa ja juomissa ovat kasvaneet.
”Nämä vaikuttavat ihmisten valintoihin, kun on paljon tarjolla ja näkyvissä. Tuotteita markkinoidaan niin, että mitä suurempi pakkaus, sitä edullisempi hinta. Näin on esimerkiksi limsoissa tai karkeissa”, Mäki sanoo.
Jos asioiden suuntaa ei saada muutettua, meillä on käsillä mittava ja vakava kansanterveydellinen ongelma. Lapsuuden lihavuus ennustaa nimittäin myöhempää, aikuisuuden lihavuuden riskiä, jopa viisinkertaista.
”Riski sairauksiin aikuisuudessa pienenee, jos saavuttaa aikuisuuteen mennessä normaalipainon.”
Suomalaisten lasten ja nuorten ylipaino kuriin verotusta ja markkinointia säätelemällä?
Muutokseen on monia keinoja. Päivi Mäen mukaan sen on tapahduttava yksilötasoa ylempää, ei yksittäistä lasta tai perhettä osoittaen. Avainsanoja ovat epäterveellisten elintarvikkeiden verotus ja markkinoinnin rajoittaminen.
”Pitää lähteä siitä, miten lasten ja nuorten terveyttä edistävät elintavat voidaan tehdä mahdollisimman helpoksi ja luontevaksi yhteiskunnassa.”
Hyviä esimerkkejä riittää.
Verotus voi ohjata kulutusta toivottuun suuntaan.
Unkarissa on joitain vuosia ollut käytössä terveysperusteinen verotus, ja epäterveellisten tuotteiden kulutus on vähentynyt. Elintarvikkeita on myös kehitetty aikaisempaa terveellisemmiksi, jotta tuotteet eivät saa korkeampaa veroa.
Hinta on merkittävä tekijä, joka ohjaa kuluttamista. Suomessa Sanna Marinin hallitus on kirjannut ohjelmaansa terveysperusteisen verotuksen edistämisen. Tuotteiden, joissa on tietyn raja-arvon ylittävä määrä sokeria, hinta määräytyisi sen mukaan.
”Terveellisemmät tuotteet olisivat edullisempia, ja lisättyä sokeria sisältävät tuotteet kuten limsat, mehut, makeiset maksaisivat enemmän”, Päivi Mäki sanoo.
Myös tuotteiden markkinointia voidaan säädellä.
Espanjassa ollaan kieltämässä jäätelön, limsan ja karkkien mainostaminen iltaisin ja medioissa, jotka on suunnattu lapsille. Britanniassa on kielletty epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi näkyvillä paikoilla eli joukkoliikennevälineissä ja metroasemilla.
Nyt näitä keinoja tuodaan myös Suomeen. Valtioneuvoston tutkimushankkeessa (EPELI) selvitettiin, miten lapset altistuvat epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille ja nykyisiä suosituksia. Hankkeessa etsittiin keinoja, miten rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia.
Ylipaino vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin usealla eri tavalla
Ylipainolla on lukuisia elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia, ja se vaikuttaa fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin monin tavoin.
”Ylipainoon liittyviä sairauksia tai niiden riskitekijöitä voidaan todeta jo lapsella. Siihen voi liittyä aineenvaihdunnallisia muutoksia, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuten kohonnutta verenpainetta sekä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä.”
Lihavuuteen liittyy myös psykososiaalinen puoli, sillä lapset, joilla on ylipainoa, saattavat tulla kiusatuiksi ja kohdata syrjintää ja ennakkoluuloja. Se taas vaikuttaa elämänlaatuun.
”On epäselvä asia, mikä kulloinkin on syy ja seuraus. Kiusaaminen voi aiheuttaa ylipainoa, jos vaikka syö yksinäisyyden tunteeseen, mutta ylipainoista voidaan myös kiusata lihavuuden takia. Korostaisin normipainon sijaan lasten hyvinvointia ja terveyttä sekä kiusaamisen nollatoleranssia”, Päivi Mäki selvittää.
On tärkeää tukea lapsen tervettä kasvua sekä ehkäistä lihavuuteen liittyviä ongelmia. Ylipainoon liittyy nimittäin myös kielteinen stigma. Kun ylipainosta puhutaan tai suunnitellaan ehkäisykeinoja, tulee varmistaa, että lapselle ei koidu asiasta lisää ongelmia.
”Pitäisi muuttaa keskustelua niin, ettei stigmaa lisätä.”
Lasten ylipainon ehkäisykeinoja mietittäessä täytyy mennä aina terveys ja hyvinvointi edellä: edistetään lapsen ja koko perheen terveellisiä elintapoja, ravitsemusta, liikuntaa ja liikkumisen iloa. Koetetaan löytää mieluinen tapa liikkua.
”Ei niin, että kohdistetaan toiminta vain ylipainoisille lapsille vaan kaikille järjestetään iloista ja mukavaa liikkumista. Tällöin ei aiheuteta kenellekään ongelmia.”
Perheen elintavat määrittävät myös lasta
Lihavuus on yleisempää niissä perheissä, joissa vanhemmilla on vähemmän koulutusta. Taustalla on useita syitä kuten elintavat tai terveystietoisuus.
Perheen elintavat määrittävät myös lasta, ja aikuisilla on merkittävä rooli hoivan ja huolenpidon antajina.
”Aikuiset käyvät kaupassa ja tekevät valintoja, mitä syödään, miten liikutaan, mitä yhdessä tehdään. Perheen ruoka- ja vapaa-ajan tottumukset ovat tärkeitä, kun lapset opettelevat ruoka- ja elintapoja.”
”Periytyykö” vanhempien ylipaino lapselle eli omaksuuko lapsi vanhempiensa elintavat?
”Tiedetään, että vanhempien ylipaino ja elintavat ovat yhteydessä lapsen lihavuuteen, joten kodilla on tärkeä merkitys ympäristönä, jossa elintavat kehittyvät.”
Lapsen muut arkiympäristöt, kuten varhaiskasvatus ja koulu, tasoittavat lapsen taustasta johtuvia eroja ja vaikuttavat myös lapsen elintapojen muotoutumisen. Ne toimivat siis kasvatuskumppaneina.
Vuorovaikutus on molemmin suuntaista, sillä myös lapsi voi vaikuttaa esimerkiksi aikuisten ruokailutottumuksiin. Moni vanhempi on nuoren esimerkistä vaihtanut ruokavaliota kasvispainotteiseksi.
Moni taho edistää lapsen terveyttä
Lasten ja nuorten terveyttä edistävät monet tahot. Perheet käyttävät hyvin kattavasti lastenneuvolaa, jossa seurataan lasten kasvua ja kehitystä säännöllisesti. Neuvolalla ja kouluterveydenhuollolla on mahdollisuus tukea ja ohjata vanhempia.
”Terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat elintapa-asioissa ja voivat antaa erityistä tukea niille perheille, jotka sitä tarvitsevat tai joilla on vähäiset voimavarat asioita edistää. Joskus vanhempien tukeminen on parasta lapsellekin”, Päivi Mäki sanoo.
Tärkeää on tunnistaa ne lapset, joilla on ylipainoa tai riski siihen, ottaa asia puheeksi myönteiseen sävyyn ja perhettä tukien sekä järjestää yksilöllistä elintapaohjausta.
Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelulla taas voidaan vaikuttaa siihen, millaiset lasten mahdollisuudet liikkua kodin lähellä ovat.
”Kuinka paljon on puistoja ja leikkipuistoja, pääseekö lähimetsään helposti, millaiset ovat kevyen liikenteen verkostot ja hoito ja ovatko ne turvallisia eli onko lapsella mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen”, Mäki kertoo.
Osa kokonaisuutta ovat Liikkuva koulu ja aktiiviset vanhemmat sekä järjestöt. Joissakin kunnissa vanhemmat ovat järjestäneet ”käveleviä koulubusseja”: he ovat koonneet yhteen pieniä koululaisia ja yhdessä porukalla sitten kävelleet kouluun.
Poliittisilla päätöksillä on suuri rooli
Lasten ylipainoon ei ole siis yhtä ratkaisua, vaan kyse on monen asian summasta. Poliittisilla päätöksillä on Päivi Mäen mukaan suurin rooli.
Tärkeintä on edistää ja tukea lasten tervettä kasvua ja terveitä elintapoja. Se on tärkeää paitsi lapsen hyvinvoinnin kannalta lapsuus- ja nuoruusaikana mutta myös hänen tulevaisuutensa vuoksi. Kelkkaa voi kääntää vielä aikuisuuden kynnyksellä.
”Riski sairauksiin aikuisuudessa pienenee, jos saavuttaa aikuisuuteen mennessä normaalipainon. Kun saadaan muutoksia, ehkäistään aikuisuuden ylipainoa ja sen tuomia riskitekijöitä.”