Kelan päätös aloitti Aarnolle vuosien piinan, kun työkyvyttömyyseläke hylättiin lukematta asiakirjoja – Virkailijat kiikkiin salapoliisityöllä
Aarno sairastui nuorena vakavasti ja joutui hakemaan työkyvyttömyyseläkettä. Alkoi painajaismainen taistelu, sillä Kelassa kukaan ei ollut lukenut hänen lähettämiään asiakirjoja ja lääkärinlausuntoja. Miten se oli mahdollista? Voiko sama tapahtua myös tänä päivänä?
Kun Aarno Malin sairaustui, hän joutui kafkamaiseen byrokratiahelvettiin Kelan kanssa.
Olen yrittänyt selvittää, miten Kelassa voidaan päättää työkyvyttömyyseläkkeestä lukematta hakemusta. Kelan mukaan tällainen tosin ei ole mahdollista, vaan kaikki sinne toimitetut hakemukset, lääkärinlausunnot ja muut dokumentit luetaan.
Minun eläkehakemukseni kuitenkin hylättiin lukematta sitä.
On musertavaa ymmärtää, että on täysin yhdentekevää, mitä asiakirjoja Kelaan toimittaa, jos kukaan ei niitä lue. Musertavaa on sekin, että kun asiasta kertoo muille, ei kukaan usko. Tilanne on kuin kauhuelokuvasta.
Minuakaan ei kukaan uskoisi, ellen olisi salapoliisityöllä ja sinnikkyydellä kyennyt hankkimaan todisteet. Mukana oli myös vähän onnea.
Näin kaikki tapahtui.
Hain Kelan työkyvyttömyyseläkettä, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut
Sairastuminen on sattuman kauppaa. Elämäntavoillaan voi vaikuttaa todennäköisyyksiin, mutta loppujen lopuksi kyse on arpapelistä. Huono tuuri voi osua kenen tahansa kohdalle.
Vakava sairastuminen voi viedä ihmiseltä kyvyn tienata elantonsa. Tällöin hän yleensä joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun. Käytännössä tämä tarkoittaa Kansaneläkelaitoksen eli Kelan puoleen kääntymistä.
Kelasta voi hakea erilaisia sairaille ja työkyvyttömille tarkoitettuja etuisuuksia. Jos hakijan tilanne on sellainen, ettei se muutu paremmaksi, hän voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.
Eläkettä haetaan silloin, kun mitään muuta vaihtoehtoa ei enää ole. Hakija on menettänyt terveytensä ja pelkää toimeentulonsa ja tulevaisuutensa puolesta. Eläke voi olla hänelle elämän ja kuoleman kysymys.
Minä en voi olla ainoa, jonka eläkkeestä Kela on päättänyt lukematta hakemusta. Meitä on pakko olla enemmän. Minä olen kuitenkin ensimmäinen, joka on saanut todisteet ja äänensä kuuluviin.
”Jäin kodin vangiksi”
Invalidisoivat jalkakivut olivat ensisijainen syy sille, että hain eläkettä. Aloin kärsiä niistä vuonna 1993. Sairastuin tuolloin keuhkosarkoidoosiin, joka teki jalkojen liikuttamisesta hyvin vaikeaa ja tuskallista. Jouduin lopettamaan lukion ja urheiluharrastuksen ja jäin kodin vangiksi.
Testien mukaan sarkoidoosi parani muutaman vuoden kuluttua, mutta kipu ei silti lähtenyt pois vaan voimistui ja siirtyi myös selkään. Olin ajoittain täysin liikuntakyvytön.
Vuonna 2005 minulla diagnosoitiin krooninen kipuoireyhtymä. 2008 paljastui, että minulla oli pitkälle edennyt selkärankareuma. Erään reumalääkärin mukaan sarkoidoosi oli laukaissut reuman. Jatkossa kipujani hoidettiin reumakipuina.
Vuonna 2014 – kärsittyäni invalidisoivista kivuista jo yli kaksi vuosikymmentä – hain vihdoin Kelasta työkyvyttömyyseläkettä.
Kirjoitin hakemukseen: ”Selviydyttyäni sarkoidoosista 90-luvun puolivälissä selkääni ja jalkoihini ilmestyi hirvittävä kipu, joka pahimmillaan teki minusta liikuntakyvyttömän. Myöhemmin se paljastui selkärankareumaksi.”
Kun hakemuksessa kysyttiin, mitä päivittäisiä toimia oireet vaikeuttavat, vastasin näin: ”Kävelemistä, seisomista, istumista, nukkumista… Juossut en ole 20 vuoteen. Mitään en pysty tekemään, pahimmillaan edes kävelemään kotona ilman kyynärsauvoja.”
Hakemuksen liitteeksi lääkäri kirjoitti kattavan lausunnon sairaushistoriastani ja sen hetkisestä terveydentilastani. Siinä hän kertoi, että sarkoidoosin puhkeaminen oli aiheuttanut kipuproblematiikan, joka oli haitannut liikkumistani siitä lähtien. Lääkäri kertoi minulla olevan kipuja alaraajoissa ja kuvaili niitä invalidisoiviksi.
Kela hylkäsi hakemukseni. Yksi perusteluista oli se, ettei minulla ”ollut todettu alaraajaoireita”.
Oli selvää, ettei päätöksen tekijä edes tiennyt, miksi hain eläkettä. Hän ei ollut lukenut hakemustani eikä lääkärinlausuntoa.
Tallensin puhelut Kelan virkailijan kanssa
Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt. Kelan tehtävänä on turvata väestön perustoimeentulo, edistää terveyttä ja tukea selviytymistä eri elämäntilanteissa. Kelan toimipisteitä on eri puolella Suomea. Lisäksi Kela palvelee puhelimitse ja verkossa.
Kela toimii itsenäisesti eikä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisena.
Ministeriö ei halunnut vastata Kelaan liittyviin kysymyksiini vaan ohjasi ne Kelaan.
Mitä asiakas voi tehdä silloin, kun Kelan päätös ei hänen mielestään perustu faktoihin ja on väärä? Hän voi valittaa.
Minä olin aluksi niin masentunut eläkehakemuksen hylkäämisestä, että lamaannuin täysin, mutta lopulta sisuunnuin ja aloin laatia valitusta.
Ensin päätin kuitenkin saada puhelimeen henkilöt, jotka olivat hylkäämisen takana. Halusin kysyä heiltä, miten ihmeessä minulla ei heidän mukaansa ole todettu alaraajaoireita. Lisäksi päätin tallentaa puhelut.
Eläkepäätöksen takana oli kaksi henkilöä: ratkaisija ja lääkäri. Ratkaisijan nimi oli päätöksessä, joten soitin Kelaan ja pyysin saada puhua hänen kanssaan.
Aluksi hän puolusti päätöstä mutta sitten tunnusti, ettei ollut lukenut papereitani. Hänen mukaansa hänen tehtävänsä oli vain toimittaa hakemus liitteineen Kelan asiantuntijalääkärille, joka teki päätöksen.
Puhelun aikana hän perehtyi hakemukseeni ja kauhistui. Hän myönsi, etten ole työkykyinen, ja sanoi toivovansa, että hylkäyspäätös kumotaan. Hän ei kuitenkaan sitä voinut tehdä.
Seuraavaksi yritin saada puhelimeen päätöksestä vastuussa ollutta lääkäriä, mutta se ei onnistunut. Minulle selitettiin, ettei Kelan asiantuntijalääkäreiden kanssa ollut mahdollista keskustella.
Ainoastaan johtavalle lääkärille oli mahdollista jättää soittopyyntö, joten tein niin. Kerroin hänelle, että hakemukseni oli hylätty virheellisellä perustelulla. Hän kehotti minua valittamaan päätöksestä.
Pahin painajaiseni toteutui
Myös lääkärini kannusti minua valittamaan. Hän sanoi, että minun pitäisi pyytää fysiatrilta ja psykiatrilta lausunto terveydentilastani ja toimittaa ne liitteiksi valitukseen.
Liitin valitukseen myös vanhoja lääkärinlausuntoja, jotka alleviivasivat sitä, miten vaikeiden jalkakipujen takia minua oli hoidettu.
Valitukseni hylättiin. Päätöksessä sanottiin: ”Nyt saatujen selvitysten perusteella ei ilmene oleellista uutta ja siten edelleen hylkäys.” Kelan mukaan minulla ei siis edelleenkään ollut todettu alaraajaoireita.
Soitin Kelaan ja jätin jälleen soittopyynnön johtavalle lääkärille. Nyt minua onni potkaisi. Minulle nimittäin selvisi, että juuri hän oli käsitellyt valitukseni. Pääsin siis puhumaan suoraan henkilön kanssa, joka oli vastuussa valitukseni hylkäämisestä.
Tallensin puhelun ja sain todisteen siitä, minkä olin jo pystynyt päättelemään. Lääkäri ei tosiaan edes tiennyt, että hain eläkettä selkärankareuman aiheuttamien invalidisoivien jalkakipujen takia.
Hän ei tiennyt sitäkään, että kipuproblematiikka oli alkanut jo 1993. Hän luuli, että ainoa jalkakipuni johtui vuonna 2007 murtuneesta kantapään luusta.
Puhelun jälkeen olin ymmälläni.
Menin Kelan toimipisteeseen puhumaan kasvotusten virkailijan kanssa. Kerroin tilanteestani ja kysyin, mitä minun pitäisi nyt tehdä. Virkailija sanoi, ettei tilanteeni voinut olla mahdollinen, koska Kelassa kyllä aina luetaan kaikki sinne toimitetut asiakirjat.
Pahin painajaiseni oli käynyt toteen. Kelassa ei luettu mitään, mitä sinne toimitin, ja jos kerroin asiasta muille, ei minua uskottu.
Olin umpikujassa.
Mikä on muuttunut?
Eläkkeenhausta on melkein kymmenen vuotta. Teknisesti asiat ovat muuttuneet paljon. Enää Kelaan ei tarvitse toimittaa kaikkia asiakirjoja tulosteina, vaan monia etuisuuksia voi hakea verkossa ja liitteet voi lähettää sähköisesti.
Mutta ovatko asiat muuten muuttuneet?
Olen nyt yrittänyt selvittää, miksi Kela kohteli minua noin. Koska moni muukin voi tulevaisuudessa joutua kokemaan saman, olen koittanut selvittää sitäkin, mitä tuollaisessa tilanteessa voi tehdä.
Lähetin Kelan viestintään ensin yleisen tason kysymyksiä ja pyysin välittämään ne henkilölle, joka osaisi vastata niihin. Sain vastauksen Kelan lakiyksiköstä.
”Tilanne, jossa jokin asiakirja jäisi lukematta sekä ensivaiheen selvittelyssä että vielä muutoksenhaun yhteydessä, on sinänsä mahdollinen, mutta äärimmäisen epätodennäköinen. Tällöin kyse on erittäin valitettavasta virheestä menettelyssä”, kirjoittaa toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula.
Minun tapauksessani kaikki asiakirjat jäivät lukematta.
”Jos Kelan asiakas epäilee tällaista tapahtuneen, hänen on parasta olla välittömästi yhteydessä Kelan asiakaspalveluun, jotta asia voidaan selvittää”, Pajula jatkaa.
Minä olin, mutta minua ei uskottu.
Lähetin jatkokysymyksiä. Kerroin omista kokemuksistani ja kysyin, miten ne ovat ylipäätään mahdollisia. Kerroin myös tuolloin olleeni yhteydessä asiakaspalveluun, mutta turhaan, joten mitä minun olisi pitänyt sen jälkeen tehdä.
Sain vastauksen viestintäpäällikkö Siiri Kärkkäiseltä: ”Emme Kelassa ota julkisuudessa kantaa yksittäisen asiakkaan asioihin, vaikka hän olisi itse oma-aloitteisesti tuonut asiaa esille. Emme siis vastaa uusimpiin kysymyksiin.”
Kuka valvoo Kelaa?
Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun valituskaan ei mene Kelassa läpi? Se siirtyy sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan eli SAMUn käsiteltäväksi.
Vuonna 2022 SAMU käsitteli noin 2 000 valitusta työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyen. Niistä 142 hyväksyttiin.
”Yleisin syy valituksen hyväksymiselle lienee se, että henkilö katsotaan Kelan päätöksestä poiketen työkyvyttömäksi lääketieteellisen selvityksen perusteella. Kyse voi olla siitä, että henkilö toimittaa SAMUlle uutta selvitystä, esimerkiksi uuden lääkärinlausunnon työkyvystään”, sanoo ylijohtaja Silja Romo SAMUsta.
Vuonna 2022 työkyvyttömyseläkkeiden keskimääräinen käsittelyaika SAMUssa oli noin puoli vuotta.
Jos mikään muu ei auta, voi Kelan asiakas tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kelan kotisivuilla sanotaan näin:
”Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.”
Oikeusasiamiehen kansliasta kerrotaan, että vuonna 2022 tehtiin 564 kantelua, joissa edes yhdeksi kantelun kohteeksi oli kirjattu Kela.
”Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja. Oikeusasiamiehen kansliassa ei ole ollut kantelutapausta, missä oikeusasiamies olisi kumonnut Kelan päätöksen, sillä tämä ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan”, kertoo apulaiskirjaaja Taneli Palmén.
Kelan toiminnasta voi siis kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta mitään vaikutusta sillä ei ole.
Minua auttoi julkisuus
Kun minun valitukseni eläkkeenhausta hylättiin, sain Kelasta ilmoituksen, että asia siirtyy SAMUlle.
Olin kuitenkin jo toivoni menettänyt ja itsemurhan partaalla. Jos asiakirjojani ei luettu Kelassa, miksi niitä luettaisiin missään muuallakaan? Lisäksi jo silloin tiesin, että ratkaisua pitäisi odottaa kuukausia.
Suunnittelin tappavani itseni myrkyllä Kelan toimipisteen odotusaulassa. Aioin ensin kahlita itseni sinne kiinni, jotta ruumiini olisi vaikea poistaa. Idea oli tyhmä, myönnän nyt, mutta tilanteeni oli epätoivoinen.
Minulla kuitenkin kävi tuuri, sillä tuttavani sattui olemaan toimittaja eräässä viikkolehdessä, ja hän kiinnostui tapauksestani. Hän tuli luokseni, kuunteli äänitallenteet, tutustui dokumentteihin ja haastatteli minua.
Eläkkeenhaustani julkaistiin kolmen sivun juttu, joka herätti runsaasti huomiota netissä. Jutussa haastateltiin myös Kelan johtavaa lääkäriä. Hän ja Kela saivat kiusallista julkisuutta.
Kuukautta myöhemmin sain Kelasta kirjeen, jossa kerrottiin, että valitukseni oli sittenkin mennyt läpi. Minulle siis myönnettiin eläke, mutta ei suinkaan kipujen takia. Psykiatri oli viiveellä diagnosoinut minulla vakavan masennustilan ja toimittanut lausunnon Kelaan. Tällä kertaa lausunto oli luettu.
Eläkkeenhaun aikana Kela oli tehnyt elämästäni kafkalaista helvettiä, josta ei vaikuttanut olevan ulospääsyä. Olin menettänyt täysin luottamukseni yhteiskuntaan ja vajonnut niin syvälle masennukseen, että näin kaiken mustana.
Sitten yhtäkkiä Kela myönsi minulle eläkkeen. Syynä oli masennustila, jonka Kela itse oli minulle aiheuttanut.
Kirjoittaja Aarno Malin on tietokirjailija, jolta kesäkuussa julkaistiin omiin kokemuksiin perustuva Mies, jota ei uskottu. Hänen edellinen kirjansa Pimeyden ytimeen käsitteli Tor-verkon rikollisuutta. Kirjojen kustantaja Atena on osa Otava-konsernia, johon myös Seura kuuluu.
Lue myös: Opintolainahyvitys kariutuu yleensä venyneiden opintojen takia