Keho kuormittuu sotauutisten seuraamisesta - Aivotutkija Minna Huotilainen: ”Jokainen uutinen laukaisee pienimuotoisen taistele-tai-pakene-tilan”

Sosiaalisen median sodasta kertova sisältötulva saattaa koukuttaa. Aivotutkija Minna Huotilainen kuitenkin muistuttaa, että tauoton sotauutisissa vellominen voi olla omalle terveydelle myös vaarallista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sosiaalisen median palveluiden ilmoitusäänet kannattaisi laittaa pois päältä. Ilmoitukset uusista sotaan liittyvistä postauksista tulvivat ruudulle. Olisi hyvä itse määrittää, koska julkaisuja ja uutisia haluaa lukea.

Sosiaalisen median sodasta kertova sisältötulva saattaa koukuttaa. Aivotutkija Minna Huotilainen kuitenkin muistuttaa, että tauoton sotauutisissa vellominen voi olla omalle terveydelle myös vaarallista.
(Päivitetty: )
Teksti:
Juha Pippuri

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ensimmäinen laajasti länsimaisessa sosiaalisessa mediassa seurattu sota. Eri sosiaalisen median palveluiden kautta tulvii kuvia, videoita ja tietoa sodan tapahtumista. Sisältöä tuottavat niin sodan keskelle jääneet siviilit kuin sotilaat taistelutantereelta.

Monet ihmiset seuraavat tätä mediavirtaa lähes tauotta. Helsingin yliopiston professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoi Seuralle sähköpostitse, miten tämä vaikuttaa aivoihimme.

Huotilaisen mukaan sodan jatkuva seuraaminen altistaa ihmisen jatkuvalle hälytystilalle.

”Se on aivojen puolustusreaktio, joka otetaan käyttöön silloin, kun tilanne tuntuu uhkaavalle. Jokainen uusi uutinen, uusi viesti, video tai kommentti laukaisee aina yhä uudelleen pienimuotoisen taistele-tai-pakene-tilan elimistössä.”

Tila näkyy tavallista korkeampana verenpaineena ja pulssina. Sykevälivaihtelu on tavallista vähäisempää. Myös hengitys on pinnallisempaa ja rauhoittuminen vaikeaa.

Virittyneisyys vaikuttaa Huotilaisen mukaan niin aivojen toimintaan, ajattelukykyyn kuin tunteisiin.

”Ongelmanratkaisutilanteissa olemme kärsimättömiä ja haluaisimme valita ensimmäisenä mieleen tulevan ratkaisun. Emme tahdo syventyä monimutkaisiin asiakokonaisuuksiin tai hankkia uutta tietoa. Tunteet voivat ailahdella, selittämätön suru ja epätoivo, ahdistus, välinpitämättömyys ja välillä taas ilo pienistä asioista vaihtelevat. Kaikki tämä on ihan tavallista”, Minna Huotilainen sanoo.

Lue myös: Ahdistus tulevasta kalvaa – Piispa Mari Leppänen ja psykologi Pirkko Lahti neuvovat, miten toivoa ja voimaa saa arjesta ja ajatusten jakamisesta

ahdistus ja sodan pelko kalvaa mieltä

Nyt on hyvä tunnistaa ne asiat, jotka itseä kannattelee ja pohtia, millaisista asioista saamme elämässä voimia? Niitä kannattaa vaalia. © iStock

Ajankäyttöönsä olisi hyvä laatia mediabudjetti

Virittyneisyys voi tuntua myös kehon eri paikoissa ja heikentää unta. Hartiat ovat jäykät, päätä särkee tai vatsa reistailee. Osa ihmisistä ei oikein haluaisi mennä nukkumaan, osa ei saa unta, ja osa herää yöllä niin että mielessä on sota-ajatuksia.

Huotilaisen mukaan on hyvä tiedostaa, että tauoton sotauutisissa vellominen voi olla omalle terveydelle vaarallista.

”Olisi hyvä pohtia median käyttöään: olisiko sittenkin viisainta antaa koulutettujen journalistien tehdä työnsä ja itse lukea syventäviä artikkeleita sodasta, kuin yrittää itse koota kokonaiskuvaa tiedonmurusista somessa ja muualla?”

Lue myös: Sodan pelko voi lamaannuttaa – Mikä avuksi, kun ahdistus valtaa mielen? Näin vastaa ja neuvoo mielenterveyden asiantuntija

Myös ajankäyttöään kannattaa pohtia ja laatia itselleen niin sanottu mediabudjetti. Siinä mietitään etukäteen, kuinka paljon haluaa käyttää aikaa sosiaalisessa mediassa, ja kuinka paljon perinteisen median parissa.

Kaikki ei voi olla alisteista sotauutisten seuraamiselle.

”Ei ole ok, jos ei ehdi tavata muita ihmisiä tai huolehtia omasta hyvinvoinnistaan jatkuvan someseurannan takia”, Minna Huotilainen muistuttaa.

Lue lisää: Huolla aivoja ja pidä muisti kirkkaana – Lue aivotutkija Minna Huotilaisen neuvot

X