Folaatti on elimistölle tarpeen, jotta myös sydän- ja verisuonisairausten riski pienenee – Kolmannes meistä ei saa folaattia riittävästi ravinnosta
Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän folaattia, kertoo elintarvikekemian dosentti Susanna Kariluoto Helsingin yliopistosta.
Noin kolmasosa suomalaisista saa folaattia liian vähän
Totta. Folaatti on yksi harvoista ravintoaineista, joita suomalaiset keskimäärin saavat liian vähän. Naisista noin 38 prosenttia ja miehistä noin 29 prosenttia saa sitä keskimääräistä tarvetta vähemmän.
Folaatin tarve riippuu iästä ja sukupuolesta. Miehille ja menopaussi-iän ohittaneille naisille saantisuositus on 300 µ/vrk. Hedelmällisessä iässä oleville naisille suositus on 400 µ/vrk ja raskaana oleville ja imettäville 500 µ/vrk.
Folaatin riittävä saanti vähentää sydän- ja verisuonisairauksien ja suolistosyöpien riskiä.
Lue myös: Nämä 8 yllättävää tekijää vaikuttavat riskiin saada sydän- ja verisuonitauti
Jotta folaattia saa riittävästi, pitää laskea yksittäisten raaka-aineiden pitoisuuksia
Tarua. Helpoin tapa turvata folaatin saanti on huolehtia riittävästä ravintokuidun saannista. Kuidun mukana tulee yleensä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, mukaan lukien folaattia.
Hyviä folaatin lähteitä ovat täysjyväviljat ja kasvikset. Esimerkiksi täysjyvärukiissa, tummanvihreissä kasviksissa, parsakaalissa, palkokasveissa ja appelsiinissa on paljon folaattia.
Gluteenittomuus voi olla iso haaste
Totta. Keliakiaa sairastavat joutuvat karsimaan ruokavaliostaan rukiin, vehnän ja ohran kokonaan sekä usein myös kauran. Myös gluteeniherkkyydestä kärsivät joutuvat rajoittamaan niiden käyttöä. Silloin ruokavaliosta häviää folaatin lähteitä.
Tärkkelyspohjaiset gluteenittomat jauhoseokset sisältävät usein niukasti folaattia. Siksi niiden lisäksi kannattaa käyttää esimerkiksi tefheinää, hirssiä, tattaria, amaranttia ja kvinoaa.
