Kannattaako metsään sijoittaa? – Vihreä kulta on vaurauden lähde, jos metsänhoitoon on aito kiinnostus
Jos pörssiosakkeet tuntuvat kasvottomilta ja kaipaat sijoituksesta myös henkistä pääomaa, vaihtoehtona on sijoittaminen metsätilaan.
Metsään sijoittaminen vaatii aitoa kiinnostusta metsänhoitoa kohtaan.
Maanmittauslaitoksen kauppatilaston perusteella suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia metsätilojen omistamisesta. Metsäkauppojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien, tosin vuonna 2022 lukumäärä pieneni hienoisesti.
Suurin osa metsätiloista vaihtaa omistajaa lahjana tai perintönä. Vihreän kullan suosio on pitänyt pintansa myös sijoituskohteena. Tarjolle on tullut myös metsärahastoja.
Metsää sijoitussalkkuunsa etsivän tehtävä ei välttämättä ole helppo, sillä metsätiloja tulee vuosittain myyntiin rajallinen määrä.
Eniten suomalaisia kiinnostavat 10–30 hehtaarin kokoiset tilat, koska niiden hinta on piensijoittajan ulottuvilla. Suomessa keskimääräisen metsätilan koko on 35 hehtaaria.
”Metsä on ilman muuta hyvä sijoituskohde. Olen itsekin rakentanut nuorena varallisuuteni sen varaan, enkä ole pettynyt”, Metsätilat.fi Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Pusa sanoo.
Pusan mukaan pienestäkin metsätilasta saa tuottoa, mutta järkevämpää olisi sijoittaa esimerkiksi noin 30 hehtaarin alaan.
”Jotta metsätalous toimii hyvin, tuloja olisi hyvä saada muutaman vuoden välein. Hoitotyöt voi ajoittaa vuoteen, jolloin on tuloakin. Näin metsätalous pyörii omillaan.”
Metsätiloja on myynnissä jatkuvasti, mutta verrattain suuren kysynnän vuoksi ostajakandidaatti voi joutua pettymään. Valtaosa kaupoista tehdään tarjouskilpailun perusteella.
Pusa neuvoo ostajia hankkimaan kiinnostavasta kohteesta metsäarvion, josta selviää metsäkiinteistön taloudellinen arvo. Se lasketaan maapohjan, taimikoiden ja puuston arvon perusteella.
Millaista tuottoa metsä tarjoaa?
Metsätilasta ei kannata odottaa tuottoa käden käänteessä. Ratkaisevaa tuoton aikatauluttamisen kannalta on se, minkä ikäistä puustoa tilalta löytyy.
”Jos tila painottuu taimikkovaiheessa olevaan metsään, tuloa on luvassa pitkällä aikajänteellä. Tilan arvo nousee, kun nuori puusto kasvaa”, Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valonen selvittää.
Metsä tuottaa keskimäärin 3–4 prosenttia vuodessa. Se jää selvästi osakkeiden keskimääräisestä 7–8 prosentin vuosituotosta. Puuston arvo nousee etenkin sen kovimmassa kasvuvaiheessa, mutta kärsimättömän aika voi olla pitkä.
Jos metsätilalla on varttuneempaa, lähempänä hakkuukypsyyttä olevaa puustoa, tuloa voi tulla rivakammin. Omistajan pitää kuitenkin varautua siihen, että kustannuksia syntyy, kun metsää uudistetaan ja uusia puita istutetaan.
Tapio Oy:n metsänhoidon suositusten mukaan uudistamisen kustannukset vuonna 2019 olivat 1 100–1 300 euroa hehtaarilta. Inflaation seurauksena hinnat ovat nousseet.
Metsäomistus vaatii työtä
Etenkin taimikkovaltainen metsäpalsta vaatii omistajaltaan paljon huomiota.
Halutessaan hoitotyöt voi ulkoistaa, mutta silloin on varauduttava lisäkustannuksiin. Valosen mukaan omistajan kannattaa miettiä järkevä hinta omalle vapaa-ajalleen.
Metsän omatoiminen hoitaminen edellyttää sopivan ajoneuvon ja vähintään moottori- ja raivaussahat. Sahojen osalta puhutaan noin tuhannen euron investoinnista.
Metsänomistajalle, joka tekee itse raivauksia tai polttopuuta kodin tai mökin tarpeiksi, riittää hyvin peräkoukulla varustettu auto.
”Kannattaa huomioida myös metsäteiden kunto, joka vaihtelee vuoden mittaan. Kesällä metsätiet ovat pääsääntöisesti hyvin ajettavissa autolla, jossa ei ole nelivetoa”, Matti Valonen sanoo.
”Kelirikko- ja talviaikaan voi olla tilanteita, joissa neliveto on paikallaan, varsinkin jos palstalle johtavat metsätiet ovat mäkisiä. Talvella kaikkia metsäteitä ei aurata läpi talven, mikä voi hankaloittaa liikkumista.”
Metsänomistajan työt liittyvät useimmiten nuoren taimikon hoitoon. Harvennukset ovat lähes poikkeuksetta puukaupan alaisia töitä, joista sovitaan metsäteollisuusyrityksen kanssa. Tällöin esimerkiksi puuston kuljetus pois tilalta hoituu ostajan kautta.
Metsän omistajalla on aina oikeus käyttää rankoja polttopuuna.
”Metsänomistaja on varsin vapaa tekemään metsässään mielensä mukaan, kunhan ei riko lakia. Raivata saa ja harventaa vapaasti. Suomen metsälaki on liberaali.”
Muutama vuosi sitten toteutetun Suomalainen Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan omin käsin tekeminen korostui metsänomistajien toiveissa.
”Näyttää siltä, että metsässään touhuavien suomalaisten joukko on melko iso, noin viidesosa kaikista metsänomistajista”, Valonen kertoo.
Suurin osa metsänomistajista käyttää jonkin verran ulkopuolelta ostettua metsänhoitopalvelua. Nyrkkisääntö on, että metsänhoidon kustannukset ovat noin 15 prosenttia hakkuutuloista.
Perinnönsaajan dilemma
Entä jos metsäsijoittajaksi päätyy perinnön kautta? Kaupungissa koko ikänsä asunut saattaa olla pulassa, jos metsänhoidosta ei ole minkäänlaista kokemusta.
”Silloin täytyy pohtia, haluaako ylipäätään perehtyä asiaan. Metsä on mielestäni sellaista sijoitusvarallisuutta, jota kohtaan pitäisi olla aito mielenkiinto ja jota hoidetaan omien tarpeiden mukaan. Ulkoistaminen istuu siihen huonosti, koska silloin hoito on täysin ulkopuolisen varassa”, Jukka Pusa sanoo.
Jos luontevaa tapaa perintömetsän hoidon jatkamiseen ei löydy, Pusa suosittelee tilan myymistä. Se voi olla monelle ikävä paikka, sillä metsään voi liittyä iso tunnearvo.
”Myynti ei ole enää nykyisin häpeän aihe, kuten joskus takavuosina. Nykyään metsään suhtaudutaan samoin kuin muuhunkin omaisuuteen.”