Uutisankkuri Thomas Sandholm löysi onnensa Australiasta – Liitto on kestänyt jo yli 30 vuotta: ”Täytyy muistaa olla kuin hiljattain rakastunut”
Uutisankkuri Thomas Sandholm tapasi tulevan vaimonsa Phillipan Australiassa kolme vuosikymmentä sitten. Parin yhteinen kieli on amerikkalainen viittomakieli, ja he viittovat toisilleen yhä päivittäin sydämiä. ”Täytyy muistaa olla kuin hiljaittain rakastunut”, Thomas sanoo.
Tytärten lähdettyä kotoa Phillipa ja Thomas Sandholm voivat elää uutta seurusteluaikaa.
Nuorimies aloitti maailmanympärysmatkansa Yhdysvalloista vuonna 1989. Maassa kuurouteen suhtauduttiin kuin mihin tahansa kielivähemmistöön, joten Topi Sandholmin oli helppo reissata siellä.
Kun Topi pistäytyi vanhalla vaihto-oppilaskoulullaan New Mexicossa, hänelle ehdotettiin seuraavaksi kohteeksi Australiaa. Koulussa aiemmin opiskellut Phillipa Vincent voisi toimia tulkkina, sillä Topi ei osannut australialaisia viittomia.
Topi sopi tapaamisen viisi vuotta nuoremman Phillipan kanssa Melbourneen. Se on edelleen kuurojen kesken tapana: tuntemattomaan voi ottaa yhteyttä pyytääkseen apua.
”Phillipan vaaleat hiukset ulottuivat hartioille, ja hänen hymynsä valloitti koko huoneen. Rakastuin hetkessä”, Thomas, 60, muistelee.
Phillipa esitteli suomalaisvieraalle kotikaupunkiaan, ja Topi vietti joulun Phillipan perheen kanssa.
Ilmassa alkoi olla romantiikkaa. Topi maanitteli Phillipan seuraavaksi kesäksi Suomeen. Kihloihin pari meni yöttömänä yönä 22. kesäkuuta 1990 Pyhätunturilla.
Topi vaihtoi nimensä Thomasiksi, kun nuoripari aloitti yhteiselämän Australiassa. Nimenmuutos oli kuulevia varten. Miehen viittomakielinen nimi säilyi entisenä, se on etusormi, jolla osoitetaan poskea hymykuopan kohdalla.
Thomas sai töitä viittomakielen opettajana, mutta säästöt alkoivat loppua. Appivanhemmatkaan eivät katsoneet kihlausta hyvällä.
”Pohdimme jo elämän jatkamista tahoillamme. Lopulta Phillipa ehdotti, että voisi kokeilla Suomessa asumista vuoden ajan.”
Pari vihittiin talvella 1991 vastoin Phillipan vanhempien tahtoa. Vähitellen heidän kiukkunsa laantui.
Suomessa Thomas sai heti töitä viittomakielen opettajana ja televisiossa. Perheeseen syntyi seitsemän vuoden sisällä neljä kuulevaa tyttöä, joiden äidinkieli on suomalainen viittomakieli.
Australian tunnelmaa
Phillipa on luonut Sandholmien kotiin itäiseen Helsinkiin australialaisen tunnelman huonekaluilla, valaisimilla ja koriste-esineillä.
”Thomas antoi vapaat kädet sisustamiseen. Aterioimmekin kuten Australiassa eli vasta iltaseitsemältä. Tykkään kovasti ruoanlaitosta”, Phillipa, 55, kertoo.
Phillipa on tuonut kotimaastaan myös rennon ja positiivisen elämänasenteen. Aviomies kuvailee häntä australialaiseksi auringokseen.
”Phillipa on aina iloinen, avoin ja hyväsydäminen. Talven pimeydessäkin hänellä on hyvää energiaa. Hän ratkaisee vaikeat asiat siinä, missä minä luovuttaisin ja jurnuttaisin itsekseni.”
Phillipan iloinen itseluottamus johtuu osin myös siitä, että hän on elänyt kuurona lapsena kuulevien vanhempien kanssa. Hänelle korostettiin aina, että hän pystyy tekemään ihan kaikkea.
Thomas taas kasvoi kuurossa perheessä, jossa kanssakäyminen kuulevien kanssa tuntui vieraalta ja pelottavalta. Hän tottui lapsena siihen, että kuuroja sorretaan, ja kaikesta pitää taistella.
”Mietin usein edelleen, pystynkö tekemään jotain kuulevien kanssa vai jäisinkö siellä yksin. Phillipalta olen oppinut rohkeutta mennä joka paikkaan.”
Phillipa käy kuulevien aerobicissa, vaikka ei kuule musiikkia. Hän seuraa ohjaajan liikkeitä ja tekee perässä.
”Jos tulee moka, niin mitä sitten”, Phillipa sanoo nauraen ja lisää, että Thomas taas haluaisi mieluiten ehkäistä virheet.
Phillipan mielestä puoliso on muuttunut vuosien myötä pehmeämmäksi. Ennen hän kertoi mielipiteensä liiankin suoraan. Kuurojen maailmassa kun on tapana ilmaista asiat suorempaan kuin kuulevien kesken.
Helsingissä on vahva noin 1 500 ihmisen viittomakielinen yhteisö, josta Sandholmit ovat onnellisia.
”Olen löytänyt Suomessa aitoja ystäviä viittomakielisten perhekerhon kautta, mutta se kesti pitkään. Ensimmäisenä vuonna Thomas tuki minua paljon. Hän oli tulkkinani. Sitten aloin opiskella suomalaista viittomakieltä.”
Ilmeikäs viittomakieli
Arkena Thomas Sandholm tulee kotiin vaimoaan myöhemmin. Usein Phillipa sytyttää kynttilöitä ikkunalle tunnelman luomiseksi ja laittaa ruoan valmiiksi.
”Romanttiset illalliset ovat meille tärkeitä, välillä niitä on joka viikko. Hääpäivänä Thomas yllätti minut oopperalla ja ravintolalla”, Phillipa kertoo.
Kuurot voivat käyttää viittomakielen tulkkia työhön ja vapaa-aikaan. Teatteriin ja oopperaan pariskunta tilaa tulkin, samoin koulun ja päiväkodin tapaamisiin, kun lapset olivat pieniä.
”Muuten en käytä tulkkia juuri koskaan, sillä harrastan enimmäkseen kuurojen kanssa ja työpaikalla kirjoitan asiat kollegoille. Tuntuu, että tulkki vie etäälle ihmisistä”, Thomas pohtii.
Thomasin mielestä myös kirjoitettu suomen kieli tuntuu kylmältä. Siitä puuttuu viittomien lämpö, jossa kasvoista näkyvät tunteet.
Phillipa ja Thomas käyttävät keskenään amerikkalaista viittomakieltä, se on heidän rakkauskielensä. Tytärten kanssa käytetään suomalaista viittomakieltä, ja äiti kommunikoi tyttäriensä kanssa myös kirjoittamalla englanniksi.
”Tyttärien puolisot ovat opiskelleet viittomakieltä. Kun he tulevat meille syömään, on joskus harkittu myös tulkkia. Olemme kuitenkin aina pärjänneet eleillä, ilmeillä ja sormiaakkosilla”, Phillipa kertoo.
Rakkaus on liima
Thomas uskoo, että avioliiton koossapitäviä voimia on, että Phillipa on tullut suomalaisen kuurojen yhteisön ulkopuolelta. Suhteen peruspilarit ovat luottamus, rakkaus ja ystävyys.
”Juttelemme paljon, ja toista pitää kiittää myös arjessa. Täytyy muistaa olla kuin hiljattain rakastunut. On tärkeää kertoa, että rakastan sinua. Lähetämme päivittäin sydämiä ja I love you -merkkejä toisillemme”, Thomas sanoo.
Phillipa korostaa myös joustoa ja tilan ja tuen antamista. Muutama vuosi sitten Thomas kysyi, voisiko toteuttaa unelmansa ja lähteä viideksi kuukaudeksi opiskelemaan kuurojen yliopistoon Washingtoniin.
”Totta kai, sanoin, vaikka itkin ja ikävöin paljon. Soitimme joka päivä videopuheluita, vaikka Thomasilla olikin siellä koko ajan hauskaa ja kiireistä”, Phillipa muistelee.
Thomas myöntää, että kokemus oli hieno, kuin pikakelaus nuoruuteen. Ja kävihän Phillipa siellä tervehtimässä häntä.
Phillipa silittää Thomasin päätä, sanoo kaipaavansa nuoruudesta hänen vallattomia kiharia hiuksiaan.
Kuulevassa perheessä voi huutaa toisesta huoneesta, että keitätkö kahvia. Kuurossa perheessä pitää käydä taputtamassa esimerkiksi olkapäähän. Jos Sandholmit haluavat kontaktin toisiinsa, heillä pitää olla näköyhteys.
Kun pariskunta harvoin riitelee, viittomat ja ilmeet ovat sähäköitä. Phillipa räjähtää kertalaakista ja sitten asia on käsitelty. Thomas saattaa jatkaa ja palata muutaman päivän kuluttua teemaan, jonka vaimo on jo unohtanut.
”Jauhat vanhaa asiaa, se on käsitelty jo, minulle sanotaan.”
Parin perhearki alkoi nuorena. Nyt he voivat elää uutta seurusteluaikaa.
”Nautimme yhdessäolosta, kun velat on maksettu eikä tulevaisuudesta ole huolta”, Thomas Sandholm sanoo.
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 12/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti