Itsehypnoosi voi tukea elintapojen muutosta – Näin mielikuvilla ja kehotteilla voi itseään tsempata ja vaikuttaa omaan käytökseen
Hypnoosin avulla voi saada uusia keinoja hallita omia tunnetilojaan, mielialojaan ja stressiään.
Itsehypnoosista on kyse, kun ihminen vaivuttaa itse itsensä hypnoosiin.
Hypnoosi tai itsehypnoosi on monille hyvä tukikeino vaikkapa tupakoinnin lopettamisessa tai painonhallinnassa. Myös stressinhallinta on hyvin tavallinen syy hakeutua ammattilaisen vastaanotolle.
”Itsehypnoosia voi harjoitella ja hyödyntää hypnoosikoulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön johdolla. Aivan kaikille menetelmä ei kuitenkaan tuo apua”, sanoo hypnoosiin perehtynyt psykoterapeutti Pia Puolakka.
Näin Puolakka vastaa 10 kysymykseen hypnoosista ja itsehypnoosista:
1. Mitä itsehypnoosi ja itsesuggestio ovat?
Hypnoosille on olemassa monta keskenään osin ristiriitaistakin määritelmää. Yleensä hypnoosia kuvaillaan olotilaksi, joka poikkeaa tavallisesta valveilla olosta. Tyypillistä sille on syvä rentoutuminen. Hypnoosissa ihminen kykenee kokemaan erilaisia mielikuvia tavallista voimallisemmin. Itsehypnoosista on kyse, kun ihminen vaivuttaa itse itsensä hypnoosiin.
Suggestiot taas ovat kehotteita, joiden on tarkoitus saada aikaan muutoksia ihmisen ajatuksissa ja käyttäytymisessä. Esimerkki hypnoosissa annetusta suggestiosta voi olla vaikkapa ääneen lausuttu kuvaus siitä, miten hypnotisoitava näkee nauttivansa tuoreista kasviksista. Itsesuggestiossa ihminen antaa tällaisia mielikuvia ja kehotteita itse itselleen.
2. Voiko itsesuggestiota tehdä ilman hypnoosia?
Kyllä voi. Esimerkiksi tavallinen itsensä tsemppaaminen tai psyykkaaminen vaikkapa ennen tärkeää esiintymistä on itsesuggestiota. Esiintymisjännitystä poteva voi vakuutella toistuvasti hiljaa mielessään itselleen, että yleisön edessä puhuminen tai laulaminen tuntuu mukavalta ja että esitys sujuu hyvin.
Itsesuggestio voi tukea myös elämäntapamuutosta, kuten painonhallintaa tai tupakoinnin lopettamisesta.
Otollinen tilanne itsesuggestiolle on rauhallinen. Hyvä hetki on esimerkiksi aamulla heräämisen jälkeen tai illalla juuri ennen nukkumaanmenoa. Samoin heikkoina hetkinä, tupakan tai makean houkutellessa, kannattaa toistella mielessään muutosta tukevia lauseita: ”Pärjään hyvin ilman tupakkaa”.
Jos epäusko ja negatiivinen puhe alkaa vallata mieltä, itseään voi tsempata positiivista minäkuvaa rakentavilla suggestioilla: kuten ”Hyväksyn itseni”, ”Olen arvokas sellaisena kuin olen” tai ”Kehityn joka päivä”.
Lue myös: Hyvästi esiintymisjännitys – Näin suggestoterapia taltutti Annelin pelon ja ahdistuksen
3. Miten voi vaivuttaa itse itsensä hypnoosiin?
Tie itsehypnoosiin käy syvän rentoutumisen kautta. Itse itseään hypnotisoidessa voi hyödyntää valmista äänitettä. Sen avulla voi johdatella itseään hypnoosiin vaikkapa laskemalla numeroita alaspäin tai luomalla mielikuvan, jonka avulla vaipuu hypnoosiin. Voi kuvailla esimerkiksi sitä, miten laskeutuu portaita aina vain alemmas.
Kokenut hypnotisoija pystyy vaipumaan hypnoosiin myös ilman äänitteitä, pelkästään ajatustensa voimalla.
Itsehypnoosiin voi paneutua hypnoosia käyttävän terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla. Itsehypnoosia voi opiskella myös alan kirjallisuudesta.
4. Pystyykö kuka tahansa vaivuttamaan itsensä hypnoosiin?
Toiset vaipuvat hypnoosiin herkemmin. Suurin osa ihmisistä pystyy vaipumaan ainakin kevyeen hypnoosiin.
Aiemmasta meditaatio- tai joogakokemuksesta voi olla hyötyä, kun koettaa hypnotisoida itse itseään.
Olennaista kuitenkin on oma halu ja motivaatio vaipua hypnoosiin. Vastentahtoisesti hypnoosi ei onnistu.
5. Mikä on itsehypnoosin toimintamekanismi?
Tiede on tutkinut hypnoosia jo pitkään. Tutkimus on todentanut hypnoosin vaikutukset, mutta sen toimintamekanismia ei ole vielä täysin selvitetty. Esimerkiksi aivokuvauksissa on saatu selville, että aivoissa tapahtuu hypnoosin aikana muutoksia. Mitään vain hypnoosille tyypillistä aivokuvaa ei ole vielä löydetty.
Se kuitenkin tiedetään, että syvän rentoutuneessa mielentilassa ihmisen alitajunta on tavallista vastaanottavaisempi. Hypnoosissa pystyy ottamaan vastaan kehotteita ilman samanlaista tietoisen mielen kritiikkiä ja vastustusta kuin valvetilassa. Täysin tietoisessa mielentilassa ihminen on analyyttisempi ja kriittisempi kuin hypnoosissa.
Hypnoosia on hyödynnetty pitkään terveydenhuollossa.
6. Millaisia ongelmia voi koettaa korjata itsehypnoosin avulla?
Itsehypnoosia voi käyttää itsenäisesti vaikkapa rentoutumisen tukena tai esiintymisjännityksen hälventämiseen. Samoin itsehypnoosi saattaa motivoida opiskelemaan tai auttaa keskittymään johonkin tärkeään suoritukseen.
Sen sijaan monimutkaisia psykologisia ongelmia, kuten riippuvuuksia, ei kannata lähteä ratkomaan itsehypnoosilla ilman ammattilaisen tukea. Riippuvuuksien taustalla voi olla monenlaisia vaikeita asioita, joista ihminen ei ole itse tietoinen ja joiden käsittelyyn hän ei ole valmis ilman tukea.
Toisaalta itsehypnoosi voi vaikeissakin tapauksissa olla muuta hoitoa tukeva menetelmä, mutta sitä pitäisi tehdä hypnoosikoulutuksen saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa.
7. Mistä voi tunnistaa hyvän hypnoosiin erikoistuneen ammattilaisen?
Suomessa hypnoterapeuttina voi toimia kuka tahansa. Hypnoterapeutti ei ole nimikesuojattu ammattinimike, kuten vaikkapa lääkäri tai psykoterapeutti.
Kannattaakin olla tarkkana ja tarkistaa, millainen koulutus omalla hypnoterapeutilla on. Pätevällä ammattilaisella on terveydenhuollon pohjakoulutus sekä hypnoosin käyttöön erillinen koulutus.
8. Voiko itsehypnoosi auttaa painonhallinnassa tai pääsemään tupakasta eroon?
Hypnoosi saattaa auttaa hyvinkin monenlaisissa elintapojen muutoksissa. On yksilöllistä, miten hyvin sen avulla saa toivottuja tuloksia aikaan.
Usein epätoivotusta tavasta eroon haluttaessa hypnoosin aikana annetaan suggestioiden eli kehotteiden avulla malli jostain korvaava tekemisestä. Esimerkiksi tupakoinnin tilalle vaikkapa veden juominen tai pitsan syömisen tilalle halu syödä salaattia.
Suggestiota pohtiessa on hyvä miettiä, millainen kehote voisi toimia juuri itselle.
Ennen itsehypnoosin kokeilemista kannattaa kuitenkin olla yhteydessä hypnoterapeuttiin.
9. Voiko itsehypnoosista olla hyötyä stressinhallinnassa?
Stressinhallinta on hyvin tavallinen syy hakeutua ammattilaisen vastaanotolle. Hypnoosin avulla voi saada uusia keinoja hallita omia tunnetilojaan, mielialojaan ja stressiään.
Hypnoosi itsessään on syvä rentoutumisen tila. Moni kokeekin hypnoosista herättyään olevansa hyvin rentoutunut. Monille kokemus on miellyttävä.
Lue myös: Lentäjä Timo Telaranta pääsi lentopelostaan hypnoosin avulla
10. Millaisia riskejä itsehypnoosiin voi liittyä?
Hypnoosi ei sovi lainkaan ihmisille, joilla on tai on ollut itsetuhoisuutta tai jokin psykoottinen sairaus, kuten esimerkiksi hoitamaton mielenterveydenhäiriö skitsofrenia tai vakava masennus. Hypnoosi voi lisätä itsetuhoisuutta tai laukaista heillä psykoottisia oireita.
Itsehypnoosin kanssa on syytä olla varovainen myös silloin, jos itsellä tai omassa suvussa on diagnosoitu jotain muita mielenterveyden ongelmia.
On myös hyvä pitää mielessä, että hypnoosin aikana mieleen voi nousta ikäviä asioita, joista ihminen ei ole ollut tietoinen ja joiden käsittely yksin saattaa olla hyvin raskasta. Jos omassa elämänhistoriassa voi olla käsittelemättömiä ikäviä asioita, on turvallisempaa kokeilla itsehypnoosia niin, että vierellä on ammattilainen, joka on valmis tukemaan, jos vaikeat tunteet yllättävät.
Ammattilainen osaa arvioida, onko itsehypnoosi asiakkaalle turvallinen ja sopiva keino. Itsesuggestiossa ilman hypnoosia ei ole yhtä suuria riskejä kuin hypnoosissa. Ne sopivat lähes kaikille.
