Stressistä flunssa? Auttaako punahattu-uute, vitamiinit tai uni torjumaan vilustumisen oireet? Näin lääkäri vastaa 10 kysymykseen

Voiko stressistä tullakin flunssa? Miten vastustuskykyä voi parantaa ja flunssan oireet välttää? Näin 10 kysymykseen vilustumisesta vastaa lääkäri ja homeopaatti Merja Riska Lääkäriasema Sofianovasta Helsingistä.

1. Altistaako stressi flunssille?

Kyllä, stressi rassaa immuniteettia. Tutkimukset osoittavat, että varsinkin voimakas ja pitkään jatkunut stressi heikentää elimistön vastustuskykyä ja altistaa tulehdustaudeille. Moni saattaa huomata tämän konkreettisesti, kun stressaavissa elämäntilanteissa huuleen puhkeaa herpes. Usein käy myös niin, että kun jokin kuormittava asia, kuten iso työrupeama, on saatettu­ loppuun, ihminen sairastuu flunssaan.

Peräänkuuluttaisinkin rentoa asennetta. Ei kannata hirveästi pelätä sitä, että sairastuu. Voi nimittäin olla, että juuri tämä pelko kirittää flunssaan sairastumista.

Stressiä voi helpottaa myös ajatus siitä, että ei ole maailmanloppu, jos sairastuukin flunssaan. Tämä meidän hektinen elämäntyylimme ei oikein salli sairastamista. Kuitenkin, kun flunssa iskee, on aika antaa itselleen lepohetki ja pysytellä poissa töistä ja muista aktiviteeteista.

2. Voiko marjoja syömällä torjua flunssaa?

Marjat ja niiden sisältämät vitamiinit sekä kivennäis- ja väriaineet ovat luonnon omia suoja-aineita. Niiden syöminen tukee kokonaisterveyttä ja vahvistaa immuniteettia. Vastaus on siis kyllä.

Metsämarjat ovat valtava rikkaus. Kun niitä on lautasella, ei tarvita vitamiinipurkkeja. Kaikki ne mustikat, puolukat, karpalot ja lakat ovat aivan ilmaiseksi meille tarjolla. On sääli, että esimerkiksi mustikoista jää vuosittain suurin osa keräämättä.

Mansikat ovat myös marjojen parhaimmistoa – niissä on valtavasti C-vitamiinia ja rautaa. Suosittelen syömään vain luomumansikoita, sillä niiden viljelyssä ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita eikä kemiallisia lannoitteita.

Lue myös: Tunnetko nämä harvinaiset marjat? Listasimme 7 marjan huikeat ravintohyödyt – Maistuuko sinulle jo herkullinen variksenmarja, saskatoon tai haskap?

Variksenmarja © iStock

3. Millainen ruokavalio vahvistaa puolustuskykyä?

Välimeren ruokavalio, johon kuuluu runsaasti kasviksia, hyviä öljyjä, siemeniä ja pähkinöitä, on paras vaihtoehto tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Siitä puuttuvat kuitenkin marjat, joten ne kannattaa lisätä ruokavalioon.

Me suomalaiset syömme aivan liikaa lihaa, leipää ja maitotaloustuotteita. Leipä sinänsä­ ei ole epäterveellistä, mutta kun se lastataan levitteellä, juustolla ja makkaralla ja syödään vielä aterian ohessa, on ruokapöydällä jo tupla-ateria.

Maitotuotteista suosittelen vain hapatettuja tuotteita, ­kuten piimää, viiliä, jogurttia ja juustoa. Maito ja esimerkiksi­ maitosuklaa lisäävät limaisuutta, kurkussa erityisesti.

Kaiken kaikkiaan meidän ­pitäisi syödä paljon vähemmän ja vaatimattomammin ja jättää ne pizzanpalat, ranskalaiset ja sokerinmussutus vain poikkeustilanteisiin.

Syömisenkin suhteen kannattaa olla rento. Jos yrittää elää terveellisesti hampaat irvessä, noudattaa jotain ihmedieettejä ja stressaa syömisiään­, voi olla, että tauti iskee juuri­ siksi.

4. Voiko nukkumalla ja liikkumalla torjua flunssaa?

Kyllä. Univaje heikentää vastustuskykyä monin eri tavoin. Ihmisen unentarve vaihtelee yksilöllisesti tosi paljon, 6–10 tunnin välillä. On ehdottoman tärkeä saada unta riittävästi.

Jos kärsii unettomuudesta, siihen kannattaa hakea apua. Mutta monilla on univajetta ihan omasta vapaasta tahdosta: nukkumaan ei vain malteta mennä ajoissa.

Vastustuskykyä voi monipuolisen ravinnon ja riittävän levon lisäksi parantaa ­liikkumalla. Suosittelen ulkoliikuntaa sisäliikunnan sijaan, jos vain mahdollista, sillä keho kaipaa happihyppelyjä.

Ylipäätään terveelliset ­elintavat vahvistavat puolustus­kykyämme eli tupakka pois ja alkoholia vain kohtuudella.

5. Auttaako punahattu-uute?

Mielestäni punahattu-uute on loistava tuote ehkäisemään flunssaa. Sitä otetaan heti ensioireiden ilmaannuttua. Markkinoilla on parikin hyvää ja tutkittua tuotetta.

Punahattu-uutetta voi sekoittaa veteen ja siinä tapauksessa vettä kannattaa purskutella hetki suussa ennen nielaisua. Uutetta voi myös tiputtaa suoraan kurkkuun, jos se on kipeä. Karvaaltahan se maistuu, mutta toimii. Lapsille en kuitenkaan suosittele käyttämään punahattu-uutetta laimentamattomana.

6. Auttavatko vitamiinit?

Jos epäilee, ettei saa ruokavaliosta riittävästä­ ­vitamiineja, niitä kannattaa­ ­ottaa purkista erityisesti ­talvella. Suosittelen syömään ­vitamiineja ja hivenaineita kuuriluonteisesti, sillä keho reagoi asioihin paremmin, kun ne ­tulevat meille uusina. Jos syö jatkuvasti jotain vitamiinia, keho tottuu siihen.

C-ja D-vitamiinit ovat yleispuolustajia virustaudeissa. ­C-vitamiinia voi ottaa alkusyksystä parin viikon kuurina – ja nimenomaan aamuisin, koska se piristää.

D-vitamiinia saa kesällä ­tarpeeksi auringosta, jos vain oleskelee ulkona edes jonkin verran. Muina vuodenaikoina D-vitamiina pitää syödä purkista.

Lue myös: Saatko näitä tarpeeksi? Ravitsemusterapeutti listasi suomalaisten yleisimmät ravintoainepuutokset

Kaikki suomalaiset eivät saa riittävästi ravintoaineita, esimerkiksi C-vitamiinia. © ISTOCK

7. Entä olisiko­ sinkistä apua?

Tutkimusten mukana sinkistä voi olla hyötyä flunssan ehkäisyssä. Sinkki saattaa myös hieman lyhentää flunssaoireiden kestoa.

Sinkistä voi sivuvaikutuksena tulla hieman kuvottava olo – varsinkin, jos ottaa tyhjään vatsaan – mutta se menee ohi pian.

Ottaisin sinkkiäkin kuuriluonteisesti, vaikkapa ennen flunssakauden alkua.

Lue myös: Mikä on paras lääke, kun flunssa iskee? Näin hoidat nuhakuumeen ja vilustumisen oireita tehokkaasti

8. Voiko kylmettyminen aiheuttaa flunssaa?

Tämä on hyvin yksilöllistä: joku saa kurkun heti karheaksi, jos on liikkunut ulkona liian vähissä vaatteissa, toinen taas ei ole moksiskaan.

Aihetta on tutkittu paljon. Jotkut tutkimukset vahvistavat sen, että kylmäaltistuksen ja hengitysinfektioiden välillä on yhteys. Toisista tutkimuksista ei taas löydy tälle vahvistusta.

Varmaa on se, että kylmä ei itsessään aiheuta flunssaa. Todennäköisesti kylmyys aiheut­taa jotain sellaista ihmisen immuniteetissa ja limakalvoilla, että virukset pääsevät vapaammin jylläämään.

Lue myös: Sama flunssavirus voi iskeä kahdestikin – Mistä ihmeestä flunssan uusiminen johtuu?

9. Miksi toiset sairastuvat flunssaan herkemmin kuin toiset?

Immuniteettiaan voi vahvistaa, mutta on myös niin, että joillakin on vain synnynnäisesti parempi vastustuskyky kuin toisilla.

Yksi elää terveellisesti ja ­tekee kaiken oikein ja silti saa flunssaviruksen aina, kun niitä on liikkeellä. Toinen taas elää kiireistä ja stressaavaa elämää ja syö mitä sattuu, ja sairastuu flunssaan tuskin koskaan.

10. Kannattaako­ ­kädet puhdistaa­ saippualla vai käsidesillä?

Parasta on käyttää saippuaa ja lämmintä vettä. Ne tuhoavat pöpöjä riittävän tehokkaasti.

Pandemia-aikaan käsidesipulloja on ilmestynyt myös koteihin. Toivon, että ne ­eivät ole tulleet sinne jäädäkseen, sillä emme me tarvitse desinfioimisainetta tavallisessa arjessa. Liiallisesti käytettynä käsidesi tappaa myös ihon hyvät bakteerit ja kuivattaa ihoa.

Sekä käsipesussa että rasvauksessa on oltava huolellinen. Kuva: istockphoto

Lue myös: Kärsitkö huimauksesta? Tästä syystä tasapaino voi pettää flunssan ja korvatulehduksen seurauksena